Suomen kielen perussanakirjan mukaan hovineiti, hovinainen on hovissa palveleva aatelisnainen. Kamarineiti, -neito, -neitsyt on varsinkin ylhäisönaisen seuraneiti.
Suomen kielen perussanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1990.
Sivusta-adjutantti lienee sama kuin sivusadjutantti, hallitsijan henkilökohtaisesta adjutantista aikoinaan käytetty nimitys.
http://runeberg.org/pieni/4/0117.html
http://www.saunalahti.fi/hirvela/historismi_sivut/ammatit%20a-k.html
Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen ovat tehneet kirjan
"Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön". - Gummerus 2007
Siinä todetaan näin:
"Pipsa on alkujaan joidenkin P-kirjaimella alkavien naisennimien lempinimi. Pipsaksi on kutsuttu mm. Pirjoja ja Pirkkoja.
Virallisena etunimenä Pipsa tuli käyttöön viimeistään 1900-luvun alussa, mutta se pysyi hyvin harvinaisena vuosisadan loppupuolelle saakka. Vuoteen 2006 mennessä nimi oli rekisteröity noin 650 henkilölle. Fiktiivisistä tämän nimisistä mainittakoon Charles M. Schulzin Tenavat-sarjakuvien poikatyttö Piparminttu-Pipsa, alkuperäisesti Peppermint Patty.
Lempinimiä Pipa, Pipe, Pippa, Pipsis.
Tunnettuja suomalaisia: Pipsa Hurmerinta."
Yleisradio ei ole julkaissut Kantolan perhe -kuunnelmaa äänitteenä, joten sitä ei ole kirjastojenkaan kautta saatavissa.
Kantolan perheestä kertova kirja Brysselin kirje julkaistiin 2002 ja sitä löytyy kirjastosta - tämänhetkisen saatavuuden voit tarkistaa verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/.
YLE Radio 1:n tiedottaja Tuire Juuselan kanavan omalle keskustelupalstalle laittaman viestin (http://chat.yle.fi/yleradio1/keskustelu/viewtopic.php?p=9144) mukaan sarja jatkuu kevään ajan nykyisellä lähetysajallaan ja sen viimeinen osa kuullaan sunnuntaina 29.5.2005.
Maaningalta tuli tällainen pieni historiikki:
Maaninka, Sinikiven meijeri, Tavinsalmen kylä RN:o 1:6, sijaitsee Tavinniemellä Ruokoveden rannalla.
Meijeritoiminta Sinikivessä alkoi 1906, kun sinne perustettiin Maaningan osuusmeijeri. Meijerin sijaintiin vaikutti sen kuljetuksille tärkeä laivaliikenne; Sinikiveen rakennettiin myös oma laivalaituri.
Ensimmäiseksi meijerirakennukseksi kaavailtiin Venäjänsaaressa sijainnutta tohtori Walmarin huvilaa. Huvilan osti kuitenkin Halolan (Valtion koetila Halola) isäntä Andersson, joka siirrätti sen kirkonkylälle. Meijerin alkutaival ei ollut helppo. Toimintavaikeuksien lisäksi myös alueelle rakentaminen osoittautui vaikeaksi; maapohja oli pehmeä ja se oli paalutettava.
Sinikiven rakennusmestarina...
Finnkinon teattereissa ei saa enää syödä omia eväitä. Sääntö otettiin käyttöön keväällä 2021 elokuvateattereiden avauduttua uudelleen koronapandemian rajoitusten purkautumisen jälkeen. Eväskiellon syyksi Finnkino ilmoitti lisätulojen tarpeen pandemian aiheuttamien tulonmenetysten vuoksi. Elokuvissa myytävät herkut ovat osa Finnkinon liiketoimintaa siinä missä elokuvalippujen ja mainosten myynti. Itse asiassa elokuvateatterit ansaitsevat merkittävästi paremmin myymällä popcornia kuin näyttämällä elokuvia. Elokuvat sinänsä ovat vain eräänlainen sisäänheittotuote teatterien tarjoamalle elämyskokonaisuudelle. Syömisestä on tullut kiinteä osa elokuvakokemusta juuri siksi, että teatterit markkinoivat aktiivisesti herkkuja osana "...
Marco Casagrande kirjoitti vuonna 1997 salanimellä Luca Moconesi teoksen nimeltä Mostarin tien liftarit - suomalainen palkkasoturi Bosnian sodassa. Teoksesta otettu painos on loppuunmyyty, joten kirjakaupoista sitä voi olla vaikea saada. Pääkaupunkiseudun kirjastoista se kuitenkin on lainattavissa.
Tekijästä ja teoksesta kirjoitettiin vuonna 1997 lehdissä jonkin verran. Artikkeleita on Helsingin sanomissa 2.4. ja 12.11. 1997, Turun sanomissa 14.3. ja 15.3., Aamulehdessä 13.3., Etelä-Suomen sanomissa 14.3., Suomen kuvalehdessä n:o 11, s. 26-31 ja Kaltiossa n:o 2 s. 73.
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät näistä lehdistä Helsingin sanomat (mikrofilmattuna), Kaltio ja Suomen kuvalehti. Halutessasi voit tehdä muista lehdistä...
Aleksi Hihnavaara, Mosku, on haudattu Savukosken kirkko- maahan, portista lähtevän pääkäytävän varrelle. Haudalla on näkyvä muistomerkki. Tieto on saatu Aleksi Hihnavaaran sukulaiselta.
1 )Ainakin täältä löytyy ohjeita: http://www.kerhokeskus.fi/easydata/customers/kerhokeskus/files/etusivu/…
Myös alla olevasta luettelosta löytää kerhoon sopivia leikkioppaita.
2)Kirjastoihin ei hankita täytettäväksi tarkoitettuja tehtäväkirjoja eikä varsinaisia oppikirjoja. Jotain tehtäviä ja vinkkejä tehtäviin voisi löytyä seuraavista:
Koti ja koulu -sarja sekä Summanmutikka-sarja
- runsaasti eri tasoisia ja aihepiiriltään erilaisia kirjoja, joissa voi olla myös tehtäviä. Löytyy Helmet-aineistohaulla (koti ja koulu, Summanmutikka)
Myös nämä sisältävät leikkien lisäksi tehtäviä:
Karvonen, Pirkko: Lukuleikkejä lapsille, Kirjayhtymä, 1994
- toiminnallisia, lapsen omasta kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta lähteviä leikinomaisia harjoituksia...
Kauhuääniä kannattaa etsiä hakusanalla äänitehosteet. Haku on tehty kirjastojen monihausta (http://monihaku.kirjastot.fi), joten kaikkea aineistoa ei ole joka paikkakunnalla. Sitä voi kuitenkin tiedustella kaukolainaksi, omassa kirjastossa osataan neuvoa.
Tässä listaa:
- Halloween hootenanny (kokoelma kauhu- ja Halloween-
aiheisia kappaleita eri artisteilta)
- Sounds of nature and the great outdoor (sis. mm. ukkosen
ääniä)
- Scary sound effects : nightmarish noise for Halloween!
(kauhuelokuvien äänitehosteita)
- These ghoulish things : horror hits for Hallowe'en (kokoelma kauhu- ja Halloween-aiheisia lauluja eri artisteilta)
- Essential death & horror sound effects (äänitehosteita
kauhufilmeistä)
- Halloween horrors (...
Kyllä oli, suomalaisia oli mukana useammassakin sodassa tuona aikana.
Suomalaisia osallistui vuonna 1831 Puolan kapinan kukistamiseen Varsovassa. Tällöin suomalainen sotilasyksikkö osallistui ensimmäistä kertaa sotaan Venäjän keisarikunnan alaisuudessa.
Vuosina 1853 - 1956 suomalaisia taisteli Krimin sodassa. Suomalaiset tuntevat Krimin sodan ehkä parhaiten Oolannin sotana.
Vuosina 1977- 1878 suomalaisia oli mukana Turkin sodassa.
Aiheesta löytyy Wikipedia-artikkeli: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_historian_sodista
Perusteellisempi selvitys on kirjassa Suomalaisten taistelut Ruotsin, Venäjän ja itsenäisen Suomen riveissä (päätoimittaja Ohto Manninen, 2007)
Suoraan kreikkalaisten kirjailijoiden ja suoraan kreikankielestä viime vuosina on käännetty sangen vähän. Ja käännökset ovat lähinnä uskontotieteen alalta sekä filosofiaa, runoja ja muistelmia. Tässä oman listanne lisäksi suoraan kreikan kielestä käännetyt romaanit ja antologiat :
Russu, Nikol : Sano Morfiinille et mä etin sen vielä (Kääntöpiiri 2000)
Näkymätön ja näkyvä : nykykreikkalaisia novelleja (Gummerus 2000)
Antiikin runoutta ja draamaa : suomennoksia (Otava 2002)
Ikivanha : antiikin vitsejä ja sukkeluuksia (tammi 2002)
Ruotsissa elävä ja ruotsiksi kirjoittava Theodor Kallifatides
on kirjoittanut mm. dekkarin nimeltä "Kuudes matkustaja" (Like 2003).
Monen muunkin kreikkalaisen kirjailijan tuotantoa voi olla suomennettu kolmannen...
Suomasema kuuluu Oriveden kaupunkiin.
Nimestä löytyy erilaisia muotoja jo 1500-luvun puolivälistä alkaen: Somesoma, Soomaisema, Suomais ja Suomasema v. 1564. Tutkija Viljo Nissilä on v. 1962 arvellut nimen olleen alun perin Suomasenmaa, jossa paikannimen alkuosa olisi sukunimi. Tuollaista sukunimeä ei kuitenkaan noilta ajoilta tunneta. Sen sijaan tunnetaan varsinaissuomalaista tarkoittava lisänimi Suomalainen. Jos kyseessä on alkuaan suomenkielinen maa-loppuinen nimi, se olisi voinut lyhentyä nykymuotoonsa eräalueen nimestä Suomalaisenmaa.
Toinen vaihtoehto on se että kyseessä ei ole sana ”maa” vaan johdin –ma. Alueella on muitakin samantapaisia paikannimiä: Kopsama, Siitama. Lähikunnissa on myös useita sema –loppuisia nimiä kuten...
Joissakin tapauksissa voidaan, mutta asiaa täytyy aina tutkia.
Trafocom linjaa ohjeissaan vuonna 2019 näin:
"F84 Autismi ja Aspergerin oireyhtymä
Autismi kuuluu lapsuuden laaja-alaisiin kehityshäiriöihin, joille ovat ominaisia jo lapsuudessa ilmenevät vakava-asteiset ja laaja-alaiset vajavuudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiokyvyssä. Vaikka oireet usein helpottavat aikuisiällä, autismi on pysyvä ominaisuus ja siihen voi liittyä älyllinen kehitysvammaisuus. Ajokyvyn arviointi tehdään yksilöllisesti kognition (ks. kohta 4.1) ja mahdollisen älyllisen Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvää itsemurhavaaraa arvioidaan aina yksilöllisesti: • Merkittävässä ja välittömässä itsemurhavaarassa olevan potilaan itsemurha-...
Rt-kortistosta löytyy maatalousrakennusten huonetilamallisto (RT MTH-20918), johon sisältyy myös hevostalli. Urpo Nurmiston toimittamassa kirjassa Maatalouden rakennusoppi (Kirjayhtymä 1985) löytyy lyhyt selostus myös tallin rakenteista ja sisustuksesta. Edellä mainitut löytyvät Lapin maakuntakirjaston kokoelmista.
Seuraavista kirjoista voisi myös olla apua: Soili Miekkalan Hevostallin rakentamisen perusteet (Työtehoseura, 2005), Uudet talliratkaisut (Hevostietokeskus, 2005), Vilho Vanhalan Isännän rakennusopas (Kirjayhtymä, 1979)sekä Jari Päärnin opinnäytetyö Tallirakennuksen suunnittelu (Turun teknillinen oppilaitos, 2000).
Hevostietokeskus (www.hevostietokeskus.fi) tarjoaa neuvontaa mm. tallirakentamiseen.
Katinka on unkarilainen ja venäläinen kutsumamuoto Katarinasta. Katariina on alkuaan kreikan Aikatherinee, ”alati puhdas” (katharos ”puhdas, siveä). Katariinan päivää on meillä vietetty jo varhaiskeskiajalta lähtien Aleksandriassa marttyyrina kuolleen Katharina-neidon muistoksi. Muistopäivän vietto ja palvonta levisi Eurooppaan ristiretkien aikaan. Nykyään sitä vietetään 25.11. Almanakassa meillä on ollut kaksi Katariinan päivää 1708-1907. Toinen niistä, 2.8 , oli ruotsalaisen Pyhän Katarina Ulfsdotterin, Pyhän Birgitan tyttären ja Vadstenan luostarin varsinaisen perustajan muistopäivä.
Sabina on latinalaisperäinen nimi, merkitys: Keski-Italiassa asuneeseen sabiinilaiseen heimoon kuuluva nainen, ”sabinialainen nainen”. Mikael Agricolan...
Eija-nimen alkuperästä ei ole aivan varmaa tietoa, mutta se on saattanut syntyä hengellisen kielen riemua ilmaisevasta eijaa-huudahduksesta.
Eino Leinon rakkausruno Atlantica (kokoelmassa Talviyö, 1905) on kirjoitettu Freya Schoultzille, jonka kanssa Leino avioitui 1905. Tässä runossa esiintyy Freyan puhuttelunimi Eya, joka siis lausuttiin Eija. Freya- ja Freija-nimet taas tulevat islannin freyja-sanasta, joka merkitsee 'valtiatarta' ja muinaisskandinaavisen rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatarta.
Lähde:
Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
Kyseessä saattaa olla Luurankojenkka-niminen kappale (tunnetaan myös nimellä Petetty. Sanat menevät jotenkin näin:
Sinä petit mun, sitä kestänyt en,
hankin köyden mä hamppuisen.
Ja kun toisen viettelit vuoteeseen,
vedin itseni hirtehen.
Ja kun tuuli mun luitani keinuttaa,
pirut tanssien tahtia lyö.
Ja kun tuuli mun luitani heiluttaa,
kuin unehen Tuonelan yön.
Varo vaan, varo veljeni, varo vierellä vierahan,
mä tuun sun luokses yöllä ja suon sulle suudelman.
Saat tuntea kylmä on kuoleman suu,
ja kylmä on kuoleman käsi.
Ja kun aamulla nouset vuoteeltas,
kasa luita on vierelläsi.
Tämä tieto perustuu perimätietoon, joten mitään painettua lähdettä en osaa sanoa.
Asiakkaan palautteesta saimme seuraavan version:
Petit kerran sä mun.
sitä kestänyt...
Pieni punainen kana, joka on vanha englantilainen tarina, löytyy monista kirjoista ja myös
äänitteiltä. Se on ainakin näissä kirjoissa:
- Kincaid: Pieni punainen kana (1978)
- Satujen parhaita (1983)
- Zemach: Pieni punainen kana: vanha kertomus (1984)
- Craig, Satujen kyydissä unten maille (2000)
Ja näillä äänitteillä:
- Satuhetki (kasettina ja cd:nä)
- Scarry, Pieni punainen kana (kirja ja kasetti, 1991)
- Nallekerhon satu (cd, 2005)
Lähteet: Suomen kansallisbibliografia Fennica https://finna.fi ja pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokanta Helmet www.helmet.fi
