Arvoisa taiteenystävä,
tiedustelemasi asia ei varsinaisesti kuulu Artoteekin toimintapiiriin. Suosittelen jatkamaan tiedustelua ottamalla yhteyttä Vetelin kunnan kulttuurisihteeriin tai Suomen Kuvanveistäjäliiton pääsihteeri Sari Nokkaseen. Näiltä tahoilta saattaa löytyä tietoa, jos kyseisestä veistoksesta on tehty pienoisjäljennös esim. keräystarkoituksiin.
Helen Flinkin kirjassa Eksoottisia herkkuja, on suomenkielisiä reseptejä myös Iranista, samaten Liisa Ketolan kirjassa Ruokamatka Aasiaan, mutta muutoin iranilaiset keittokirjat ovat englanniksi.
Myös netissä olevat ruokaohjeet ovat miltei poikkeuksetta englanniksi, mutta mikäli olet kiinnostunut niistä, pääset hyvin alkuun osoitteessa http://www.makupalat.fi ja sieltä osio Ruoka ja juomat.
Uusimpia suomenkielisiä julkaisuja lienee Pertti Kiurun Sisältötuotannon työllisyysvaikutukset, ISBN: 951-735-691-9. Muita teoksia: Mundy, Simon
Nimeke: Cultural Policy : a short guide, ISBN: 9287143013 ja Boëthius, Maria-Pia 1997: Några som inte älskar oss håller på att förändra vårt land,
ISBN: 9119708912
Myös näistä voi hyötyä:Rolfe, Heather : Arts festivals in the UK,1977,ISBN: 0-85374-544-7. Isokangas, Antti, City on sinun : kuinka uusi kaupunkikulttuuri tuli Helsinkiin Tammi, 2000 ISBN: 9513113744.
Vanhin rakennusjärjestys, joka Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy, on vuodelta 1938. Tämäntyyppiset asiakirjat löytyvät kattavasti Helsingin kaupunginarkistosta, jonka yhteystiedot ovat osoitteessa
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
Humphrey Bogartista on kirjoittanut mm. Katharine Hepburn teoksessa Afrikan kuningatar. Myös A.M.Sperberin kirja hänestä on suomennettu. Molemmat löytyvät hyllyluokasta 77.4983.
Yleensäkin elokuva-alan henkilöistä kertovat kirjat ovat luokassa 77.49.
Eduskunnan kirjaston Selma-kokoelmatietokannasta http://finna.fi voi hakea kirjallisuutta aiheesta. Hakutyyppi asiasana (selaus) ja hakusanoina talouselämä Aasia tuottaa 66 viitettä ja hakutyyppi asiasana (selaus) hakusanoina talouselämä Malesia tuottaa 13 viitettä.
Nykytilannetta kuvaavia kirjoja Eduskunnan kirjaston kokoelmissa ovat esim.
1) Democracy, governance, and economic performance : East and Southeast Asia / edited by Ian Marsh, Jean Blondel and Takashi Inoguchi
Julkaistu: Tokyo New York (N.Y.) : United Nations University Press, cop. 1999
Ulkoasu: xiv, 371 s.
Sarja: (The changing nature of democracy)
ISBN: 92-808-1039-1
2) Capitalizing on globalization / Barry Eichengreen
Julkaistu: Manila : Asian Development Bank, 2002...
Formula 1:n lippumerkit ja niiden selitykset löydät
internetistä osoitteesta http://www.kolumbus.fi/raviakin/buua/f12004/liput2004.html
Löydät ne myös esim. kirjasta Erola, Lasse: Formula 1:
tietosanakirja, 2001.
Mitään yleissääntöä ei ole olemassa, vaan lukutaidon kehitys riippuu paljon ihmisestä itsestään. Se on kuitenkin selvää, että mitä enemmän lukee, sitä parempi lukutaito kehittyy. Lukemisen voi aloittaa helpoista valmiiksi tavutetuista kirjoista. Sitten voi siirtyä esim Keltanokka-sarja kirjoihin, joissa osa sanoista on tavutettu. Helppolukuisia kirjasarjoja voit tutkia esim. tässä osoitteessa: http://kurikka.fi/koulut/kirjasto/kirjavinkkeja/helppolista.htm
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (www.helmet.fi) on kyseistä Jules Vernen teosta Hiilikaivoksessa yksi ainoa nide Helsingin kaupunginkirjastossa vuodelta 1882. Tätä harvinaisuutta ei lainata lainkaan, vaan se on luettavissa kirjastossa paikan päälllä. Teosta säilytetään Pasilan kirjaston varastossa ja koska Pasilan kirjasto on remontin vuoksi suljettuna ensi syksyyn saakka, niin toistaiseksi sitä ei saa edes luettavaksi.
Teos kuuluu myös Suomen kansallikirjaston kokoelmaan, mutta sieltäkään sitä ei saa lainaksi vaan ainoastaan luettavaksi paikan päällä Helsingin Yliopiston kirjaston tiloissa.
Kyseinen teos ei ole Suomen kansallisbibliogrfian, Fennican, mukaan ilmestynyt suomeksi nimekkeellä Musta Intia.
Kokkolassa Koivuhaan kirjastossa on cd-levy:
Tekijä: Souvarit (esitt.)
Nimeke: Jätkän oma kulta [Äänite]
Julkaistu: , p1981
Esittäjät: Souvarit (yhtye)
Sisältö: Jätkän oma kulta ; Onnenpyörä ; Suru siskoni on ; Oi äiti ; Autio mökki ; Tähtien alla ; Olen poika pohjoisen ; Kerran vain ; Pustan yö ; Lapsuuden ystävä ; Valheen kyyneleet ; Menetetty rakkaus.
Sukunimikirjoista ei Aarrevaara nimeä löydy.
Uudesta suomalaisesta nimikirjasta sukunimi Vaara löytyy,
Selitys: Vaara kukkulaa, vuorta tai tunturia merkitsevä maastosana, vaara tunnetaan murteissamme. Vaara-nimiä on otettu sukunimiksi mm. vuoden 1906 suurnimenmuutoksen yhteydessä. Näitä nimiä on voitu muodostaa paitsi kotitalon nimestä, myös kääntämällä (
Sinun kannattaa kysyä korvaushintaa suoraan siitä kirjastosta, mistä hajonnut cd-romppu on lainattu. Nokian kaupunginkirjaston käyttösääntöjen mukaan cd-romppujen korvaushinta on sama kuin niiden hankintahinta, mutta usein vanhojen cd-romppujen kohdalla hintaa kohtuullistetaan alaspäin.
Pääsisiköhän näillä alkuun? Näissä ainakin viitetietojen perusteella tunnuttaisiin keskittyvän enemmän viikinkien kulttuuriin kuin sotaisaan puoleen. Hauskoja löytöretkiä viikinkiaikaan!
Arnold, Martin: The Vikings: culture and conquest
(London, 2006)
Batey, Colleen (toim.): Cultural atlas of the Viking world
(New York, 1994)
Brink, Stefan (toim.): The Viking world
(London, 2008)
Encyclopedia of ancient myths and culture
(Hertfordshire, 2003) KOKOELMATEOS
Hall, Richard: Matka viikinkien maailmaan
(Helsinki, 2007)
Roesdahl, Else: Viikingit
(Helsinki, 1993)
Todennäköisesti ei voi. Komponenttien irrottaminen iPadista on hyvin hankalaa ja uuden levyn sisäiset kytkennät eivät välttämättä vastaa poistetun aseman kytkentöjä.
Joka tapauksessa mahdolliset takuut raukeavat heti kun padisi kannen avaat.
Keskustelua aiheesta:
http://www.ipadforums.net/ipad-2-forum/23680-can-ssd-ipad-changed-out-l…
Tällainen arvio tosiaan löytyy, mm. näiltä sivuilta:
http://scoremaximizer.com/2011/03/08/the-21st-century-has-provided-peop…
http://mybackpages.typepad.com/mybackpages/2012/07/a-sermon-on-rest-vio…
Jälkimmäisellä sivulla tosin puhutaan Martin Lutherista eikä tavallisesta kansalaisesta.
Mitään täsmällisiä kertoimia on tuskin mahdollista esittää. Lähinnä kaiketi vain halutaan antaa kuva tiedon valtavasta lisääntymisestä.
Totta kuitenkin on, että 1500-luvun ihmisen oli aika vaikea saada tietoa maailmasta. Useimmat ihmiset eivät eläissään käyneet kotipitäjänsä ulkopuolella, kansankielisiä kirjoja oli tuskin nimeksikään asti, korkeammissakin yhteiskunnallisissa asemissa olevien ihmisten lukutaito oli harvinainen tai korkeintaan näennäinen,...
Helsingin kirjastoista voit digitoida äänitallenteita Myllypuron mediakirjastossa sekä Kirjasto 10:ssä. Molemmissa paikoissa saa opastusta laitteiden käyttöön.
HelMet-kirjastojen palveluhakemisto: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Suomen yleisten kirjastojen tilastot -sivustolta löytyy monenlaisia kirjastotilastoja:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/
Tilaston mukaan kuntien asukkaista lainaajia on 2 070 298 eli 38,53 %:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilasto.aspx?QueryId=7ca918d0-3d5b-7…
Tilastokeskuksen Tieto & trendit -julkaisun mukaan 15-74-vuotiaista suomalaisista kirjastokortti oli vuonna 2005 78 prosentilla. Luvuista puuttuvat siis lapset, jotka monesti lainaavat vanhempiensa kortilla. Artikkeli on luettavissa myös verkossa:
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_03_05_kirjastot.html
Sukunimistä ja niiden merkityksistä ja alkuperästä löytyy tietoa Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet . http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1408953
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9511149369&qtyp…
Apua voi löytyä myös väitöskirjasta ”Otti oikean sukunimen” Vuosina 1850–1921 otettujen sukunimien taustat / Pirjo Mikkonen. Luettavissa sivulta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41762
Kannattaa tutustua myös Suomen Sukututkimusseuran sivuihin http://www.genealogia.fi/
Eeva-Liisa Mannerin runoja on käännetty saksaksi. SKS:n käännöstietokanta osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ kertoo, että Mannerin runoja on ilmestynyt saksaksi nimellä ”Die Welt ist eine Dichtung meiner Sinne” (Heiderhoff, 1996). Kääntäjät ovat Stefan Moster ja Ingrid Schellbach-Kopra.
Mannerin runoja lienee saksaksi myös ainakin seuraavissa kokoelmissa:
Deutsche Universitätszeitung 10/1958 (Druck.- u. Verlagsges., 1958)
Finnische Gedichte (1990)
Finnische Lyrik aus hundert Jahren (Merlin, 1985)
Gedichte aus Finnland (Zwischen den Zeilen, 2001)
Guten Morgen Vauo (Europäische Verlagsanstalt, 1962)
In Geist und Zeit 2/1960 (Progress-Verlag, 1960)
Irdene Schale (1990)
Junge Lyrik Finnlands (Eremiten, 1958)
Lasimaalaus :...
