Täsmälleen samanlaista kertomusta en onnistunut löytämään. On kuitenkin paljonkin tutkimustuloksia, jonka mukaan ne lastenkotien lapsista, joita on pidetty sylissä, säilyvät hengissä, vaikka muut kuolevat. Ritva Enäkosken ja Pirkko Routasalon kirjassa Kosketuksen voima on esimerkkejä tällaisista tapauksista. 1900-luvun alussa amerikkalaisen hoitolaitoksen lapsista 90 % kuoli nk. kuihtumistautiin ensimmäisen elinvuoden aikana. Ne 10 %, jotka selviytyivät, olivat olleet välillä kasvattivanhempien tai sukulaisten hoidossa. Toisessa esimerkissä saksalainen hoitolaitos antoi kuolemaisillaan olevan lapsen vanhan Annan hoitoon, joka kantoi sairasta lasta mukanaan. Tämä lähelläpito sai monen lapsen jäämään henkiin.
Tomas on muunnos Tuomaasta. Kun Jeesuksen opetuslapsen Tuomaan sanotaan olleen epäluuloinen Jeesuksen kuolleista nousemisen suhteen on hänen nimestään tullut epäilevien ja kriittisten ihmisten symboli. Toisaalta katolisessa kirkossa on yli 60 Tuomas -nimistä pyhimystä.
Stefan on muunnos Stefanuksesta, jonka merkitys on seppelöity, kruunattu.
Henri on vastine nykysaksan Heinrichille ja ruotsin Henrikille.
Suomu on mukailtu saamenkielestä mutta sen alkuperästä ei voi sanoa varmaa koska nimi viittaa unohtuneeseen Vuotson/Sompion saamenkieleen.
Kuitenkin cuomus = suomu ja cuoma = kalannahka. Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus 2007)toteaa että Suomu-alkuisten paikannimien alkuperää ei tiedetä mutta ne voivat olla saamelaislähtöisiä.
Etsitty kirja saattaisi olla Nevil Shuten A town like Alice (1950); Yhdysvalloissa se on julkaistu nimellä The legacy. Suomenkielinen laitos on nimeltään Viisi mustaa kanaa (1952).
Käynnissä olevat ohjelmat Helsingin kaupunginkirjaston Asko-asiakastietokoneilla toimivat yleisesti varsin hyvin.
Sisäänkirjautumisessa voi esiintyä hitautta. Asko-tietokoneiden sisäänkirjautumiseen vaikuttaa se, että käyttäjän henkilökohtaiset asetukset (esim. kielivalinta) sisältävä käyttäjäprofiili sijaitsee palvelimella eikä Asko-työasemassa itsessään. Haku palvelimelta on aina vähän hitaampaa, kuin työaseman omasta muistista. Lisäksi yhteyden muodostamiseksi on tarkastettava monta tekijää kirjastojärjestelmästä ja ajanvarausjärjestelmästä.
Ohjelmien avautumiseen vaikuttaa se, että ne avautuvat palvelimelta eikä työasemilta. Eri ohjelmat sijaitsevat eri palvelimilla. Palvelimet voivat olla myös satunnaisesti ruuhkautuneita....
HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä kerrotaan, että varaamasi ainesto säilytetään sinulle kahdeksan arkipäivän ajan. Saat postitse tai sähköpostitse ilmoituksen, kun aineisto odottaa sinua noutokirjastossa. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa kirjautumalla asiakastietoihisi.
Lähde:
FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_kayttosaannot(646)
Helmet-sivuston uutuudet-osiossa näkyvät uutuusaineistot eri kategorioittain kahden viikon ajan:
http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Kysymishetkellä esimerkiksi äänikirjauutuuksissa on näkyvillä vain vieraskielisiä kirjoja, koska suomenkielisiä uutuuksia kahden viikon ajalta ei ole. Voit kuitenkin hakea Helmetistä hakusanalla äänikirjat ja järjestää hakutulokset vuoden mukaan hakutuloksen yläpalkista, jolloin näet kuluvana vuonna tulleet äänikirjat (tai muun aineiston) ensin. Hakutuloksesta voit myös rajata vasemmasta reunasta näkyviin vain suomenkieliset teokset.
Helsingissä on monia tutustumisen arvoisia kirjastoja. Kaupunginkirjaston puolelta yksi ilmeinen on toki Pasilan kirjasto eli pääkirjasto, sillä Pasilassa on laaja kokoelma, paljon erilaisia palveluja Kielikahvilasta Lainaa kirjastonhoitaja -palveluun ja HelMet-kirjavarastosta suomen kielen opiskeluun tarkoitettuun S-Pointiin sekä tutustumisen arvoinen arkkitehtuuri. Arkkitehtuurin kannalta kiinnostavia ovat myös ainakin Vallilan ja Arabianrannan kirjastot. Vanha pääkirjasto eli Rikhardinkadun kirjasto on tutustumisen arvoinen, jos haluaa nähdä kirjastojen historiallista syvyyttä.
Kaupunginkirjaston ulkopuolelta ehdottomasti kannatettava tutustumiskohde on Helsingin yliopiston remontoitu kirjasto eli entinen Opiskelijakirjasto...
Kollegani oli selvitellyt asiaa. Helle Kannilan hauta sijaitsee Hietaniemen hautausmaan uudella puolella. Sen sijainti on 02-02-21B-18-0296 eli aivan Mechelinin kadun vieressä. Opastusta löytyy osoitteesta https://www.helsinginseurakunnat.fi/hautausmaat/hietaniemi.html.
Voitto Viron teos “Vanha hautausmaa : Helsingin Hietaniemen hautausmaan opas” (Otava, 1993). Käsittelee Hietaniemen hautausmaata. Vanhempi painos on suppeampi, joten nämä 1990-luvulta alkaen otetut painokset ovat kattavampia. Jonkin verran kuuluisuuksien hautoja on mainittu osoitteessa http://juhankotisivu.arkku.net/kuuluisuuksien_hautoja.htm. Mitään kattavaa listausta suomalaisten hautapaikoista ei kuitenkaan taida olla olemassa.
L+ arvosanaan tarvitaan varmasti täydet tiedot sekä jotain ylimääräistä harrastuneisuuden osoitusta tai erinomaista aiempaa koulumenestystä aineessa.
Hieman samaan tapaan kuin Ylioppilastutkintolautakunnan ohjeissa jaetaan hylätty arvosana neljään luokkaan(i+, i, i- ja i=) riippuen siitä miten lähellä hyväksyttyä arvosanaa se on. Kaikista kokelaan hyväksytyistä kokeista, mukaan lukien valinnaisia aineita, lasketaan arvosanojen perusteella saadut kompensaatiopisteet yhteen, jolloin 12 kompensaatiopistettä kompensoi i+:n, 14 pistettä i:n, 16 pistettä i-:n ja 18 pistettä i=:n.
Kysyin Ylioppilaslautakunnalta, josko heillä olisi arvosanatilastoja 1960-luvulta, mutta kevätkiireiden takia vastaus viipyy...
Internetistä emme löytäneet suomeksi aineistoa Musorgskista. Esimerkiksi seuraavissa osoitteissa on tietoa hänestä englannin kielellä:
http://w3.rz-berlin.mpg.de/cmp/mussorgsky.html
http://www.hnh.com/composer/mussorgs.htm
http://www.mala.bc.ca/~mcneil/mussorg.htm.
Jämsänkosken kaupunginkirjaston käsikirjastossa on seuraavat kolme kirjaa, joissa on tiivistetysti kerrottu Musorgskista: Sävelten maailma (osa 2), Otavan iso musiikkitietosanakirja (osa 4) ja Suuri musiikkitietosanakirja (osa 4).
Symbolit & merkit -kirjan (Gummerus, 2009) mukaan hai on "miehisen voiman, metsästystaidon ja verenhimoisuuden symboli", jota kunnioitetaan etenkin Tyynenmeren ja Afrikan kulttuureissa. Hai esiintyy niissä miehuusseremonioissa ja toteemieläimenä. Oseaniassa hai on suosittu esi-isähahmo, ja Australian aboriginaaleille se on luojahahmo.
Hain symbolista merkitystä pohdittaessa lienee syytä muistaa myös tiedotusvälineiden ja viihdeteollisuuden mytologisoima "tappajahai": "Hai saa monen ihmisen tuntemaan kylmiä väreitä selkäpiissään. Tuntemuksia ovat olleet omiaan nostattamaan sensaationälkäinen lehdistö ja myös mm. suosikkielokuvaksi kohonnut Tappajahai. -- Haiden ihmissyönti nousi otsikoihin 1916, kun New Yorkin lähistöllä 2,6 metriä...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen ohjelman! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä ohjelmaa?
Kärpäset parveilevat ihmisen ympärillä ruoan toivossa. Ne pitävät kostealla iholla olevista suoloista, esim. hiestä.
Ks. Ylen artikkeli https://yle.fi/uutiset/3-5389270
Lahden kaupunginkirjastossa on seuraavat työpiirustukset: Hyytiäinen, Heikki: Uusi kaakelitakka - työpiirustus, sekä Salmela, Erkki: Kaakeliliesi, kaakelileivinuunin työpiirustus.
Lisäksi löytyi kirja, jossa kaakeliuunin teko-ohjeita kuvin ja piirroksin havainnollistettuna. Kirja Tunander, Britt: Kakelugnar, spisar och kaminer löytyy ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta.
Ulla-Liisa Heinokin on suomentanut Anna Kareninan. Kaliman käännöshän on jo 1910-luvulta, mutta WSOY on ottanut siitä yhä uusia painoksia. Otavan kääntäjä on Ulla-Liisa Heino ja Kariston Lea Pyykkö. En osaa suositella mitään käännöstä toista paremmaksi. Tietysti uusimpien käännösten kieli on modernimpaa kuin Kaliman, mutta toisaaltahan kyseessä on klassikko.
Ilmeisesti tarvitset näitä palveluja järjestävien yritysten yhteystietoja? Tässä muutamia linkkejä:
http://www.yritysopas.com/Yritykset_Suomesta/toimialalla/Ohjelmapalvelu…
http://www.nicehouse.fi/matkailu/matkakohteita/elamys.htm#Suomeen
http://www.webinfo.fi/index.php/luokat/elamysmatkat/
Lukemaan opettamiseen voisi saada vinkkejä esim. seuraavista kirjoista:
Sarmavuori, Katri: "Alkuaskelet äidinkieleen ja kirjallisuuteen"
Järvinen, Arja: "Tarinatiikeri : esiopetus : opaskirja"
Huovi, Hannele: "Salainen maa : esiopetus"
Sitten on olemassa cd-rom: "Eskari : suuri kilpailu"
Tavutettuja lastenkirjojahan on myös saatavana.
Yhdysvallat on Haagin sopimuksen osapuoli. Internetistä löytyy vastaus esimerkiksi osoitteesta http://www.kko.fi/ennakkoratkaisut/2004-76.htm
Siellä kerrotaan tämän tuoreimman suomalaisen kaappausjutun käsittelystä korkeimmassa oikeudessa. Asian käsittelyn ja muutoksenhaun jälkeen tekstistä löytyy ratkaisun perustelut ja asian tausta. Tausta-luvun kahdeksannessa kappaleessa todetaan, USA:n kuuluvan kiistattomasti Haagin sopimuksen piiriin.
