Aiheesta kertovat esim. seuraavat kirjat.
Mitä kummaa minussa tapahtuu? (Sanoma Magazines Finland, 2007)
Greenwood, Elinor: 100 % minä (Sanoma Magazines Finland, 2013)
Tytöille ja pojille on suunnattu myös omia kirjojaan:
Gravelle, Karen: Mitä pojat eivät rohkene kysyä... mutta haluaisivat tietää! (WSOY, 1998)
Gravelle, Karen: Mitä tytöt eivät rohkene kysyä... mutta haluaisivat tietää! (WSOY, 1998)
Plaisted, C. A.: Tyttöjen juttuja (Karisto, 2012)
Plaisted, C. A.: Poikien juttuja (Karisto, 2012)
Asiallista tietoa löytyy myös Väestöliiton nuorten sivuilta: https://www.vaestoliitto.fi/nuoret/murrosika/.
Sua kaukaa, armain,
täällä muistelen -
kerran noudan
onnemme venheeseen.
Ajattelisin, että säkeessä "kerran noudan onnemme venheeseen" armastaan kaukana rintamalla muisteleva sotilas haaveilee onnellisesta tulevaisuudesta, jossa voi rauhan tultua noutaa valittunsa vapautettuun Karjalaan Äänisen aalloille soutelemaan.
Tähän kysymykseen on osittain vastattu jo aiemmin: https://urly.fi/1GST (katso myös vastauksen kommentti). Tässä vastaus uudestaan täydennettynä tiedoilla suomenkielisestä versiosta:
Italialaisen tv-sarjan "Ihme" ("Il miracolo", "The miracle") tunnuskappaleen nimi on "Il mondo" ja sen esittää Jimmy Fontana, oikealta nimeltään Enrico Sbriccoli. Yleisradion Fono-tietokannassa Jimmy Fontana on merkitty myös kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajiksi tai säveltäjiksi Gianni Meccia, I. Greco ja Carlo Pes. On siis epäselvää, kuka on tehnyt mitäkin. Eri lähteissä annetaan erilaisia tietoja, esim. Discogs-tietokannassa: "written-by - Fontana-Meccia-Pes". Tv-sarjan lopputeksteissä tekijät mainitaan näin: "Meccia/Greco/Pes/Fontana...
Vailtua merkityksessä 'vähetä hitaasti; puuttua, olla vailla' pohjautuu sanoihin vailla ('ilman, paitsi') ja vaille (ilmaisee, että jostakin puuttuu jokin määrä tai osa). Sana esiintyy eri puolilla Suomea hieman eri muodossa, esimerkiksi vailleta, vaillentua ja vailtaa.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja
Sinun kannattaa ensi tilassa ottaa yhteyttä kirjastoon, esim. Kallioon, jolloin korttisi "mitätöidään"; näin estetään kortin väärinkäyttö. Kallion kirjaston puhelinnumero on 09-31085953 (lainaus).
Joissakin kirjastoissa voi uusia lainat internetissä, mutta Helsingin kaupunginkirjastolla ei valitettavasti toistaiseksi ole tällaista mahdollisuutta. Aineiston voi uusia puhelimitse vain maksullisen uusintapuhelimen kautta. 0600-060504 ma-pe 12-18 5,80 mk/min + ppm. Puhelimitse uusittaessa soittajalla on oltava esillä uusittava aineisto sekä se kirjastokortti,jolla aineisto on lainattu. Kirjasto ei uusi puhelimitse lainoja, jos niihin on muiden asiakkaiden varauksia tai jos lainaajalla on maksuja maksettavanaan kirjastolle ja jos asiakas on menettännyt lainausoikeutensa.
Voit uusia sekä Helsingin, Espoon, Vantaan että Kauniaisten kaupunginkirjastojen aineistoa.
Aineistoa voi uusia puhelimitse korkeintaan viisi kertaa. Sen jälkeen...
Eduskunnan kirjaston http://www.eduskunta.fi/kirjasto/ Selma-kokoelmaviitetietokannasta voi etsiä viitteitä juridisesta kirjallisuudesta.
Kirjastoissa käytettävissä olevista viitetietokannoista voi hakea esim. tiettyä aihetta käsitteleviä artikkeleita. Aleksi-nimiseen tietokantaan on tallennettu viitteitä vuodesta 1980 alkaen ja Artoon vuodesta 1982 alkaen. Molemmat tietokannat sisältävät viitteitä mm. seuraavista julkaisuista: Defensor Legis, Lakimies, Lakimiesuutiset ja Oikeus.
Suomen asianajajaliiton kotisivuilta Internet-osoitteessa http://www.asianajajat.fi/ kohdasta 'Julkaisut' löytyvät Advokatti ja Defensor Legis -lehtien hakemistot muutaman vuoden ajalta. Saman sivuston kohdasta 'Lakilinkit' - 'Lehdet ja julkaisut' löytyvät mm....
Kustantajatunnus 97750 kuuluu Merenkurkun Neuvostolle (Kvarkenrådet) http://www.kvarken.org/
Lisää ISBN -tunnuksesta:
http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn/index.htm
Suomen kansallisbibliografian Fennican
mukaan ISBN 951-97750-1-3 kuuluu teokselle:
Marell, Agneta: Svenskarnas synpolismedel (po. syn på livsmedel - toim. huom.) från Finland : en studie om ursprungslandets betydelse för produktutvärdering Julkaistu: Vasa : Kvarkenrådet, 2000331 (Arkmedia) Huomautus: ennakkotieto cip/bo ei vastaanotettu.
Tätä elokuvaa ei ikävä kyllä ole Suomen yleisissä kirjastoissa. Suomen elokuva-arkistossa ( http://www.sea.fi/kirjasto ) se on, mutta sitä ei lainata. Elokuva-arkistossa voi elokuvia käydä katsomassa maksua vastaan (ei-tutkijoille 8,5 € ensimmäinen tunti ja jatkotunnit à 3,5 €, tutkijoille 2 €/h).
Videota voi kysyä videokaupoista, esimerkiksi Helsingissä Pieni leffakauppa (Aleksis Kiven katu 10, puh. 09-726 0050) ja Filmifriikki (http://www.filmifriikki.fi ).
Seuraavassa joitakin Lapin sotaa koskevia ruotsin- tai englanninkielisiä kirjallisuusviitteitä Lappi-osaston kokoelmista ja Lapponica-tietopankista(http://www.lapponica.net ):
Paljon käytetty perusteos on Toivo T. Kailan aikalaishistoriikki Lapin sota, joka käännettiin heti ilmestyttyään myös ruotsiksi:
KAILA, Toivo T.: Kriget i Lappland. - Helsingfors : Söderström ; Stockholm : Fahlcrantz & Gummelius, 1950. - 290 s.
Lapin sotaa laajemmin käsittelevää tutkimuskirjallisuutta ei juuri löydy, varsinkaan muilla kielillä. Muusta aihetta sivuavasta kirjallisuudesta voisi suositella esimerkiksi:
ALAMÄKI, Yrjö: Kriget og Lapplands evakuering 1944-1945. - Torneå : Tornedalsrådet, 1994. - 94 bl.
BEREDSKAPSMINNEN från Övre Norrland 1939-...
Vladimir Grisinin venäjänkielisen, lähinnä lapsille ja nuorille tarkoitetun shakkioppaan suomennos ja englanninnos ovat ainoat samaan alkuperäistekstiin perustuvat suomen- ja englanninkielistä shakkisanastoa sisältävät teokset: Grisin, Vladimir, Sakin aakkoset eli ensi askeleet sakkilaudalla, 1982 ja Grisin, Vladimir, The ABC of Chess, 1986. Niiden saatavuuden näet pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta http://www.helmet.fi/ .
Kysymäsi kirja ilmestyy WSOY:n kustantamana suomeksi lokakuussa 2004. Se tilataan nyt kesäkuussa ennakkoon kirjastoomme, joten voit halutessasi jättää siitä jo varauksen.
Pirkko-valssi löytyy Dallapén vihkosesta Dallapé 70 : suosituimmat humppasävelmät N:o 3 ja samoin nuottijulkaisusta Dallapé-orkesteri : Tanssiorkesteri Dallapé ; 38 (1937). Edellinen on myös Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Aleksi-lehtiartikkelien viitetietokanta antaa asiasanalla Aulis Sallinen 71 viitettä. Aleksia voi käyttää esim. Kotkan kaupunginkirjaston tietokoneilla. Tässä alla muutama poiminta noista 71:stä viitteestä:
-Paastela, Alli
Ratsumies vei unen ja toden rajamaille (Musiikki joka muutti minut)
Rondo2006 ; (44) ; 1 ; 21
-Häyrynen, Antti
Legenda palaa Savonlinnaan
Rondo 2005 ; (43) ; 6 ; 24-27
-Sirén, Vesa
Sallisen kuningas lähtee levylle
Helsingin sanomat (HS) 2005-04-07
-Pietilä, Riitta
Aulis Sallinen täyttää 70 vuotta : kaaoksesta kohti kauneutta
Rondo 2005 ; (43) ; 4 ; 14-15
-Lehtonen, Matti
Säveltäminen on Aulis Salliselle leikkiä. Ratsumiehen luoja täyttää ensi viikolla 70 vuotta
Turun sanomat (TS) 2005-04-01
-Sirén, Vesa
Sinfonikko...
Etsimääsi teosta Ronnie Lessem: Management development through cultural diversity ei ole saatavissa Helmet-kirjastoista. Ainoastaan kirjan luettelointitiedot näkyvät Helmet-tietokannassa.Tarkistin kirjan saatavuuden myös muista Suomen yleisistä kirjastosta sekä yliopistokirjastoista. Tarkistuksen voi tehdä mm. Frank-monihaulla (http://monihaku.kirjastot.fi/ .
Näyttää siltä, että kirjaa ei ole enää saatavissa Suomesta. Sen sijaan se löytyy sähköisessä muodossa Google Book Search-hakemistosta. Suora osoite Googlen kirjahakuun on http://books.google.com/bkshp?hl=en&tab=wp
tai http://www.google.com ja sivun ylälaidassa olevasta pudotusvalikosta 'moore' ja sieltä 'books'. Voit hakea samanaiheisia kirjoja Googlen kirjahausta mm. hakusanoilla...
On mahdotonta antaa mitään tarkkaa ja yleispätevää sääntöä siitä, miten nopeasti kirjat ilmestyttyään tulevat kirjastoihin. Joissakin ääritapauksissa (esim. Harry Potterit) kirjat on erityisjärjestelyin saatu kirjastoihin jopa ilmestymispäivänään. Suurten kotimaisten kustantamojen teokset tilataan kirjastoihin ennakkotietojen perusteella, joten ne tulevat yleensä jo muutamien päivien tai muutamien viikkojen kuluttua. Joitakin nimekkeitä kirjastot joutuvat odottamaan jopa kuukausia. Jos olisit kertonut, mitä kirjaa kaipaat, olisin voinut katsoa, löytyykö hankintajärjestelmästämme tietoja sen tilaus- ja toimituspäivistä, mutta ilman tietoa teoksesta en valitettavasti pysty kertomaan mitään tämän tarkempaa. Sinun kannattaa seurata tilannetta...
Hei Rasmus!
Tismalleen Kapteeni Kalsari -kirjojen tapaisia kirjoja ei taida olla, mutta jos pidät siitä, että tavallisille tyypeille tapahtuu erikoisia asioita saattaisit pitää myös Colferin Legenda -kirjoista (Legenda Pottu-Mäkisestä, Legenda Kapteeni Korpin hampaista ja Legenda maailman tuhmimmasta pojasta). Kannattaisi myös tutustua Roald Dahlin kirjoihin, joista Ilmarin ihmelääke, Kuka pelkää noitia sekä Jali ja suklaatehdas ovat joidenkin mielestä älyttömiä ja hauskoja.
Ekaluokkalaisille sopivia hauskoja ja vauhdikkaita kirjoja ovat myös Whybrown Pikku Susi -kirjat, Olczakin Megajätkä -kirjat ja Geronimo Stiltonit.
Lyhyesti voitaneen todeta, että oppiaineisiin ei sisälly varsinaisia ideologisia tavoitteita. Toisaalta historian kuluessa on ideologisia tavoitteita ilmennyt, kuten 30-luvulla Suomessa historiaan oppiaineena liittyi isänmaallinen kasvatus. Toisin sanoen tulevaisuudessa historioitsijat voivat havaita nyky-yhteiskuntaa tutkiessaan joitakin painotuksia opetuksessa, mitkä nykyhetkessä eivät tunnu varsinaiselta ideologiselta kasvatukselta.
Lisätutkimusta varten oppiaineista sekä opetussuunnitelmista on löydettävissä kirjallisuutta. Kannattaa tutustua ainakin seuraaviin teoksiin:
Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet (1985, 1994 ja 2004)
Kasvatus -ja koulukysymys Suomessa vuosisatojen saatossa (2007),
Suoranta, Juha: Kasvatuksellisesti...
