Suomen kansallibibliografiasta Fennicasta tai Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä käännöstietokannasta ei löydy viitetietoja siitä, että etsimänne Jaakko Kiven teos olisi käännetty englanniksi.
Lähteet:
order=author&asc=1&lang=FINhttps://finna.fi
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?
Millaista tuotetunnusta tarvitsisit? Julkaisijoilla voi olla omia tunnuksiaan, jollaisen voi kuka tahansa kehittää kyselemättä asiasta keneltäkään. Siihen voi vaikkapa valita julkaisijan lyhenteen ja sopivia numeroita.
Musiikkikappaleille on olemassa myös ISRC-tallennekoodi, joka on kansainvälinen virallinen järjestelmä. Suomessa sitä hallinnoi Musiikkituottajat - IFPI Finland ry, ja järjestelmään liittyminen on maksullista. Asiasta löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.ifpi.fi/info/palvelut/.
Pullavauva on perinneloru eikä sen tekijää tunneta. Ihanista ihanin on
Eppu Nuotion käsialaa ja löytyy esimerkiksi Nuotion Silkkipaperitaivas -runokirjasta.
Haiveleita tarkoittaa todennäköisesti haiveneita. Haivel tai haiveli sanaa ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta; haiven on hius tai luonnossa
esim. siemenkodan haiven.
Katri Merikallion Martti Ahtisaari -elämäkerran mukaan Marko on syntynyt helmikuussa 1969. Muissa tutkimissani lähteissä mainitaan vain syntymävuosi 1969.
- Katri Merikallio, Matkalla : Martti Ahtisaaren tarina. Otava, 2011
Matti Näsä oli mukana jo Kummelin tekijöiden ensimmäisellä demonauhalla talvella 1991. Sen ensimmäisessä sketsissä oli Heikki Silvennoisen esittämä tyyppi, "jonka esikuva oli Kangasalan kunnalla työskennellyt, työnjohtaja Kouhian selän takana jupiseva traktorimies". Silvennoisen ohjeistamana Olli Keskinen kirjoitti miehestä luonnehdinnan paperille: "Elämänsyömän metallimiehen huolen ja suuttumuksen aiheita ovat käytännön pikkuharmit. Suorasukainen Näsä edustaa suomalaista urpologiikkaa mehevimmillään. Mielipiteet ehdottomia, näkökulma järkähtämättömän yksipuolinen, järjenkäyttö kirkkaan talonpoikaista. Mattinäsiä löytyy Suomesta kymmeniätuhansia. Tässä hahmossa on tähtiainesta. Näsän kanssa ei voi olla eri mieltä!"
Näsän hahmo lienee...
Helsingin Sanomat uutisoi (5.3.2019), että ksylitolin raaka-aine ksyloosi on viime vuosina tuotu Suomeen ulkomailta, lähinnä Keski-Euroopasta. Lähteitä ovat mm. maissi, pyökki ja riisi, koivusta ksyloosia ei enää teollisesti tehdä.
Uutisen mukaan Fazer alkaa valmistaa kauran kuorista ksylitolia. Alla linkki uutiseen:
https://www.hs.fi/talous/art-2000006023813.html
Suomessa diplomi-insinööri tarkoittaa tekniikan alan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä. Samantasoista koulutusta järjestetään eri puolilla maailmaa, mutta tutkintojen nimet vaihtelevat. Muutamia esimerkkejä Euroopasta:
Ruotsissa diplomi-insinööriä vastaa civilingenjör, "siviili-insinööri". Saksassa ja Itävallassa tunnetaan akateeminen titteli Diplomingenieur, mutta nimikäytäntöä ollaan yhtenäistämässä ja titteli on jäämässä pois käytöstä.
Ranskassa tekniikan alan erilliskorkeakouluissa (Grandes écoles) on Diplôme d’ingénieur -tutkinto, mutta sen suorittanut on titteliltään insinööri, ei diplomi-insinööri. Englanninkielisessä maailmassa diplomi-insinööriä vastaava tutkinto on Master of Engineering. Sen sijaan Diploma of...
Kyseessä on varmaankin entisessä Pälkjärven kunnassa sijainnut Jero-Puikkolan kansakoulu. Hakupalvelu Finnan kautta siitä löytyy jonkin verran tietoa. Aineisto sijaitsee Kansallisarkistossa Mikkelissä. Alla linkki dokumenttien tietoihin. Kannattanee myös olla yhteydessä Mikkeliin, alla yhteystiedot myös sinne:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Jero-Puikkolan+kansakoulu&type=AllFields
https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Värtsilän verkkolehti Värtsissä koulu myös mainitaan:
https://vartsi.net/2015/09/10/jeron-jaljilla/
Herhiläiset ovat ampiaisten suvun kookkain laji, joten se mikä pätee ampiaisiin pätee pääsääntöisesti myös herhiläisiin. Ampiaisilla on sileä myrkkypistin, jota voi käyttää toistuvasti; ne eivät kuole pistettyään. Puolustautumisen lisäksi ampiaiset osittaisina lihansyöjinä käyttävätkin piikkiään myös saalistukseen. Myös kimalaisten myrkkypistin on sileä ja halutessaan ne voisivat käyttää sitä useita kertoja, mutta turvautuvat siihen kuitenkin ani harvoin. Mehiläisillä sitä vastoin on kertakäyttöinen pistin, jonka voimakkaat väkäset tarttuvat niin lujasti pistettävään kohteeseen, että koko pistin myrkkyrauhasineen repeää irti mehiläisen vetäessä sitä ulos ja yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen.
Lähteet ja kirjallisuutta...
Radio- ja televisioarkisto RITVAn mukaan Sub Juniori -kanavalla on tosiaan esitetty Punapää-sarjaa. "Punapää on rohkea ja eloisa 10-vuotias poika, joka katsoo maailmaa hymyssä suin vaikka aina ei olekaan helppoa. Punapää ei oikein tiedä miten tulla toimeen äitipuolensa kanssa, mikä johtaakin monenlaisiin hankaliin tilanteisiin, mutta hyvällä tahdolla asiat järjestyvät parhain päin."Sarjan alkuperäinen nimi on arkiston tietojen mukaan "Carrot Top". https://www.rtva.kavi.fi/program/details/program/6063330
Kirjaston käytettävissä olevista lähteistä ei valitettavasti löytynyt vastausta kysymykseesi. Asia kuitenkin selvinnee, kun otat yhteyttä Suomen sarjakuvaseuraan puh. 6856100, soite PL 927, 00101 Helsinki ja internetissä http://www.kupla.net (Vastaavat kysymyksiin myös verkon kautta.)
Kirjasta "Tampereen Ooppera 1946-1986: käsiohjelmat kertovat" löytyy ainakin ohjelmisto ja esittäjätiedot. Kirja on lainattavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Voisit käyttää apuna selkokirjoja, jotka on suunnattu aikuisille joilla on lukivaikeuksia ja teksti ja sanasto on siksi tehty helpoksi.
Selkokirjoja voit etsiä pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä http://www.libplussa.fi kirjoita asiasanaksi selkokirjat.
Voisit etsiä ainakin seuraavista teoksista:
Utrio, Kaari: Rusoposkia, huulten purppuraa - kosmetiikka ja nainen kautta aikojen.
Druitt, Silvia: Antique personal possessions.
Corson, Richard: Fashions in makeup from ancient to modern times.
Brown, Carolina: Skönhetens mask: Ur den kroppsliga skönhetens historia.
sijaintitietoja voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä http://www.helmet.fi tai kirjaston asiakastyöasemlla
Linda tietokannasta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm
Nettisivuja:
http://www.kosmetologikoulu.com/koulu/kosmhist.html
http://www.costumes.org/
Vanhoja Taloussanomat-lehden numeroita säilytetään Pasilassa sijaitsevassa pääkirjastossa, osoite Rautatieläisenkatu 8. Ko.lehtiä ei voi lainata mukaan mutta paikan päällä niihin voi tutustua. Säilytettävistä lehdistä osa on mikrofilmimuodossa.
Merihevonen on tosi kaunis ja runollisen oloinen eläin, seuraavista osoitteista löydät tietoa suomen kielellä:
http://www.helsinginenergia.fi/media/helen/Helen402_3.pdf
Edellisestä osoitteesta löydät heti ensimmäiseltä sivulta: Merihevoset ovat oikeasti kaloja, vaikka ovatkin huonoja uimareita... ja hieman aikaisemmin samalla sivulla: Harva tietää, että merihevosen sukulaisia merinauloja löytyy Suomestakin...
Kun vierität sivua alaspäin löydät akvaariohoitajan kertomana merihevosten ruokinnasta.
Merihevoset ovat uhanalaisia eläimiä, tässä suojeluasiaa:
http://www.sealife.fi/page.php?page_id=20
Wikipediassa on artikkeli merihevosista, http://fi.wikipedia.org/wiki/Merihevoset .
Lähikirjastostasi löytyy varmaankin myös eläinkirjoja, josta...
