Teoksessa Japanin kulttuuri Olavi K. Fältin kirjoittamassa artikkelissa Japani kulttuurivirtojen suvantona löytyy kappale: Kristinuskon tulo – länsimaisen kulttuurin ensimmäinen aalto
Teos löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Yliopistojen yhteistietokannasta Lindasta löytyvät mm. seuraavat teokset:
Teos: Japan´s Hidden Christians, 1549-1999/ed. by Stephen Turnbull
Teos on saatavana Helsingin yliopiston kirjastolaitoksesta, Yliopiston pääkirjaston kokoelmasta.
Yhteystiedot:
Unioninkatu 36
Puh. (09) 191 23196
fax (09) 191 22719
HYK-palvelu@helsinki.fi
Avoinna:
ma-pe 9-20
la 9-16, su suljettu
Tekijä: Higashibaba, Ikuo
Teos: Christianity in early modern Japan : Kirishitan...
Internetistä löytyi kaksi vähän toisistaan poikkeavaa tietoa. Landings.com -sivuston mukaan Frankfurtin kansainvälisen lentokentän kiitoradan maksimipituus on 4050 m http://www8.landings.com/cgi-bin/nph-search_apt?airport=EDDF
Wikipedian mukaan pituus on 4000 m
http://en.wikipedia.org/wiki/Frankfurt_International_Airport
Tässä tapauksessa kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kyseiseen yritykseen ja pyytää heiltä lisätietoja.
Lapin Matkailu Oy:n internetsivuillahan ( http://www.lapinmatkailu.fi/?deptid=19548 ) on myös yhteystiedot, esimerkiksi sähköpostiosoite info@lapinmatkailu.fi
Asialla on voinut ollat käpytikka. Birdlife-sivustolla kerrotaan, että joskus tikka alkaa hakata rakennuksia. Lähes aina kyseessä on yleisin tikkamme käpytikka. Tikat hakkaavat puuta ja muita materiaaleja kolmesta syystä. Ne joko kuuluttavat reviiriään rummuttamalla, etsivät ravintoa tai rakentavat itselleen yösijaa, jos niiden vakituisesti käyttämä paikka on esimerkiksi muuttunut epäsopivaksi.
Lähde: http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/faq-linnut_ja_ihminen.shtml#tikka
Komisario Morsen 8. kauden DVD näkyy HelMetissä vasta pelkkänä nimekkeenä, siihen ei ole viety vielä yhtään niteitä. Varausten teko onnistuu vasta, kun aineistorekisteriin on viety niteitä eli "kiinnitetty" nimekkeeseen varsinaisia DVD-kappaleita. Tämä tapahtunee hyvin pian, mahdollisesti aivan lähipäivinä, joten kannattaa seurata tilannetta, mikäli mielii varausjonon keulille!
Runo löytyy ainakin seuraavasta Puskinin runokokoelmasta:
Puskin, Aleksandr: Kertovia runoelmia. Espoo : Artipictura, [1999]
Kirjan saatavuustiedot HelMet-tietokannasta löytyy osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Doris Lessingin Ben in the world ei ole ilmestynyt suomeksi. Koska se on jatkoa romaaniin Viides lapsi, joka on Otavan julkaisema, on mahdollista että sama kustantaja joskus julkaisee jatko-osan.
Tässä pääsee Lessingin kotisivuille sekä Otavan
http://lessing.redmood.com/
http://www.otava.fi/fi_FI/etusivu/
Kirjastomaksujen verkkomaksamismahdollisuutta toivotaan runsaasti. Kirjastojärjestelmässämme on olemassa ohjelmisto, joka mahdollistaa verkkomaksut. Ominaisuuden käyttöönottaminen edellyttää kuitenkin ohjelmistokehitystä, jotta se saadaan toimimaan suomalaisten verkkopankkien kautta (valmis "palikka" tarjoaa ainoastaan luottokorttimaksumahdollisuuden).
Verkkomaksujen mahdollistaminen nähdään HelMet-kirjastoissa tärkeänä kehityskohteena. Aikataulua uudistukselle ei ole vielä tiedossa.
Säätilan vaihtumiseen kolmen tunnin välein ei löytynyt mitään vahvistusta. Säätila muuttuu mm. ilmanpaineen, tuulten ja pilvien vaikutuksesta, eivätkä ne muuta tasaisesti.
Toinenkaan väite ei taida pitää paikkaansa. Radiotoimintaa voidaan kyllä häiritä, ja näin mm. sotien aikana monesti tehdäänkin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Radioh%C3%A4irint%C3%A4
Yleisradion sivuilla kerrotaan, että "väliaikamerkin tehtävänä oli yhtäältä täyttää ohjelmataukoja, toisaalta antaa lähetystekninen merkki esim. siirryttäessä yleisohjelmasta maakuntalähetyksiin."
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=13&a=5765
Kysyin asiaa Birdlife Suomelta ja tässä heidän antama vastaus:
Selma Lagerlöfin kirjoissa Nils Holgersson pääsee matkustamaan hanhien
kyydissä, mutta luonnossa linnut eivät saa kyytejä toisiltaan.
Selkärangattomia isompia vapaamatkustajia ei isoiltakaan linnuilta löydy.
BirdLife Suomi - BirdLife Finland
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/index.shtml
Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosastolla (pääkirjaston 2. kerroksessa) on mahdollista katsella televisiota. Televisiota voi katsella musiikkiosaston kuunteluhuone 1:ssa, jossa on laajakuvatelevision lisäksi myös Blu-ray-/DVD- ja VHS-laitteet videoiden katseluun.
Kuunteluhuoneen voi varata kahdeksi tunniksi kerrallaan ja kirjastokortti jätetään virkailijalle huoneessa olon ajaksi. Kuunteluhuoneen voi varata paikan päällä musiikkiosaston asiakaspalvelutiskillä tai puhelimitse numerosta 03-8125 531.
Espoo Sellon kirjaston kokoelmissa on Vetouistelu-lehden numeroita vuosilta 2011 ja 2012, mutta valitettavasti vanhempia vuosikertoja ei ole. Lehteä ei ole tilattu muihinkaan HelMet-kirjastoihin.
Suomen Kansalliskirjasto näyttää olevan pääkaupunkiseudulla ainoa kirjasto, joka säilyttää Vetouistelu-lehden vanhempia vuosikertoja. Voit lukea lehteä paikan päällä ja halutessasi voit myös kopioida tarvitsemasi artikkelin. Alla olevasta linkistä näet Kansalliskirjaston yhteystiedot.
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Lähteet:
http://www.helmet.fi/
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Sitaatti on osa meksikolaisen runoilijan Octavio Pazin runosta Hymni raunioiden keskeltä, sen viimeisen säkeistön alusta:
"Päivä, pyöreä päivä,
valoappelsiini jonka kaikki kaksikymmentäneljä lohkoa
tiukkuvat samaa keltaista makeutta!"
Suomennos löytyy kirjasta Näin ihminen vastaa: valikoima espanjalaista Amerikan runoutta (1964). Kirja on lainattavista ainakin muutamista Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ikävä kyllä levyä ei ole tunnistettu. Olen lähettänyt kysymyksesi myös kirjastojen valtakunnalliselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Jos sitä kautta vastaus löytyy, lähetän sen sinulle.
Muistaisiko joku lukijoistamme tämän levyn?
Suurin osa annetuista vihjeistä viittaa kyllä vahvasti juuri Oiva Paloheimon Tirlittaniin. Ensipainoksestaan lähtien Tirlittanin sidotut laitokset ovat ilmestyneet pohjaväriltään vihreissä kansissa ja kirjan selkä on ollut vihreä. Kansikuvassa toki on runsaasti keltaistakin väriä.
Tirlittanin nykypainokset ovat aivan samannäköisiä kuin vuoden 1953 alkuperäislaitos tai 60-70-lukujen vaihteessa ilmestyneet painokset. Kaikissa on sama Rolf Sandqvistin mustavalkokuvitus.
Tirlittanilla on läpi kertomuksen mukanaan okariino; soitin näkyy useassakin kuvassa ja ainakin yhdessä Tirlittanin nähdään sitä soittavan (s. 13). Samaisessa kuvassa on koivujakin.
Ainoa kysymyksen vihjeistä, joka ei sovi Tirlittaniin, ovat nuo lumpeenlehdet hiuksissa, joka...
Isomäen kirjahan on fiktiota ja Atlantistahan ei oikeasti ole edelleenkään löydetty. Cambaynlahden pohjasta löytyi 2001 merkkejä vanhasta korkeakulttuurista. Löytöjä pidetään edelleenkin vähän kiistanalaisina ja löytäjien ylitulkitsemina, vaikka alueelta on nostettu mm. keramiikkaa, joka on pystytty radiohiiliajoittamaan n. 16800 vuoden ikäiseksi ja se olisi vanhinta löydettyä keramiikkaa. Löytöpaikkahan on nykyään 20 - 40 km mantereelta ja osittain n. 40 m syvyydessä, joten on vaikea edelleenkään sanoa mitään siitä mitä oikeasti on löydetty.
Tätä taustaa vasten olettaisin että lista näistä uutisista on fiktiota.
Heikki Asunnan runo Kevät sisältyy teokseen "Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa" (toimittaneet Eero Salola ja Eino Keskinen, 1949). Teos on lainattavissa kotiseutunne kirjastoverkossa, joten voitte tilata kirjan omaan lähikirjastoonne.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Tontto-sanan selkeää selitystä emme ole onnistuneet löytämään. Kysymyksenne viitannee Uudenkaupungin Pyhämaassa sijaitsevaan uuteen Tontonmäen asuntoalueeseen? Leena Räisäsen v. 1971 tekemässä folkloristis-uskontotieteellisessa tutkimuksessa "Pyhämaan Kettelin perinteestä" on s. 16 kartta, jossa ko. alue on nimetty Tontunmäeksi ja myös mm. seuraavalla sivulla käsitellään Tontunmäkeen paikannettua perinnettä. (Ko. julkaisu on luettavissa mm. Uudenkaupungin kirjastossa).
Etymologisessa sanakirjassa Suomen sanojen alkuperä 3 tontto-sanaa ei mainita. "Tontti, tonttu, tontta" selitetään sanoilla maapalsta, kiinteistö, rakennuksen perustus, tonttimaa, talonpaikka. "Tonttu, tontta, tontti" selitetään myös sanoilla haltija,tomppeli, tyhmä ihminen...
Kyllä saa, tekijänoikeuslain 12§:n nojalla. Asiakas saa myös pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään kopion puolestaan millä tahansa tekniikalla. Asiakas X kirjastossa B voi pyytää kirjaston C henkilökuntaa skannaamaan kartan ja lähettämään skannatun kuvan tai PDF:n sähköpostitse suoraan asiakkaan kotiosoitteeseen.
Kartat rinnastuvat kirjallisiin teoksiin, ne eivät saa mitään erityistä suojaa kuten elokuvat, musiikki ja tietokoneohjelmat.
Heikki Poroila 10.8.2017 klo 15.33
