On vaikeaa antaa kysymykseesi yksiselitteistä vastausta. Leivän ja yleensä viljan historiasta löytyy kyllä runsaasti kirjallisuutta ja näitä tutkimalla voi ongelmaasi löytyä ratkaisu. Sämpylöiden yleistymisen voisi ajatella liittyvän vehnän yleistymiseen. Vehnän leivontaominaisuudethan ovat erinomaiset ja niistä saadaan myös sämpyläjauhoja, joten sämpylämuodonkin voisi ajatella syntyneen kun leivonnassa käytetään vehnäjauhoja. Suomalainen ruokapöytä -kirjasarjassa osassa 1 todetaan, että ohra pysyi kauan Suomen valtaviljana ja vasta 1800-luvulla tuli rukiista yleisin viljalaji maassamme. 1930-luvulla vehnä syrjäytti rukiin aseman. Kyseisessä kirjasarjassa (ainakin osassa 4) on myös runsaasti hyviä lähdeviitteitä, joista voi löytää aiheesta...
Ulkomaalaiskirjasto sijaitsee Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa, Itä-Pasilassa, osoitteessa Rautatieläisenkatu 8. Kokoelma on sijoitettu pääkirjaston muun aineiston yhteyteen ja tiedot siitä löytyvät pääkaupunkiseudun aineistotietokannan kautta.
http://www.lib.hel.fi
http://www.helmet.fi
L. M. Montgomerystä löytyy tietoja Mervi Kosken teoksesta Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaa(2000), kirjaa näyttää olevan kotikirjastossasi.Intenetistä löytyy ainakin kaksi englanninkielistä sivua tästä kanadalaisesta kirjailijasta: http://www.uxbridge.com/people/maud.html ja http://www.gov.pe.ca/lmm/index.php3
Viherkasveista kertovia kirjoja voi hakea Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ asiasanalla "huonekasvit". Muutamia esimerkkejä:
- Suuri ruukkukasvikirja : näin hoidan kukkivat kukat ja viherkasvit, 1990
- Huonekasveja : 259 viherkasvia värikuvin, 1992
- Heitz, Halina : Ruukkukasvit : kukka- ja viherkasvit, 1992
- Kodin kukat ja viherkasvit. - 7.p. - 1993
- Puupponen, Esko : Harrastajan viherkasvikirja, 1966
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta.
Teoksessa Japanin kulttuuri Olavi K. Fältin kirjoittamassa artikkelissa Japani kulttuurivirtojen suvantona löytyy kappale: Kristinuskon tulo – länsimaisen kulttuurin ensimmäinen aalto
Teos löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Yliopistojen yhteistietokannasta Lindasta löytyvät mm. seuraavat teokset:
Teos: Japan´s Hidden Christians, 1549-1999/ed. by Stephen Turnbull
Teos on saatavana Helsingin yliopiston kirjastolaitoksesta, Yliopiston pääkirjaston kokoelmasta.
Yhteystiedot:
Unioninkatu 36
Puh. (09) 191 23196
fax (09) 191 22719
HYK-palvelu@helsinki.fi
Avoinna:
ma-pe 9-20
la 9-16, su suljettu
Tekijä: Higashibaba, Ikuo
Teos: Christianity in early modern Japan : Kirishitan...
Sinun kannattaa tehdä haku Helmet-järjestelmässä (http://www.helmet.fi ) kohdassa Sanahaku. Kirjoita kenttään sanat Slovakia matkaoppaat, niin pääset selaamaan Slovakian matkaoppaita. Let's go -oppaita löytyy yhteinen Itä-Euroopan maista. Julkaisun tiedot ovat:
Eastern Europe 2005 / Seth Robinson, editor ; researcher-writers: Calum Docherty ... [et al.]
New York (N.Y.) : St. Martin's press ; London : Macmillan [distributor], cop. 2005 .
Muun muassa kirjastot.fi -sivulta löytyy yleisten kirjastojen yhteisesti ylläpitämä, siis kirjastonhoitajien kriteereillä valittu linkkikirjasto. Se noudattelee kirjastoluokitusta. Kielet ovat luokassa 8.
Alla on suora osoite sivulle:
http://
www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=1592
Kirjassa Rostedt, Anu : Elämän ensimmäinen suuri juhla on aiheestanne jonkin verran, samoin Ilmar Talven kirjassa Suomen kansankulttuuri (takana olevassa hakemistossa on kastepuvut-kohdassa kolme sivunumeroa mainittu). Pylkkänen, Riitta : Kaksi pukuhistoriallista tutkielmaa vuodelta 1984 saattaa sisältää kiintoisaa aineistoa. Pylkkäsen kirjaa löytyy hyvin pääkaupunkiseudulta. Lähikirjaston kautta voi kaukolainata seuraavan teoksen tarvittaessa: Kosola, Maria : Rakkaita ja merkityksellisiä kastepukuja : suvun vanhan perintökastepuvun merkitykset nykyajasta käsin tulkittuna, 2005. Opinnäyte: Pro gradu työ : Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta, vaatetusala.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Ruotsissa Jenny juhlii 6.10. (Jenny Lindin syntymäpäivän mukaan), mutta Suomen ruotsinkielisessä almanakassa juhlapäivä on 21.7.
Voit kaukolainata levyn Lappeenrantaan. Kaukolainaus tehdään oman kirjaston kautta. Kysy kirjastostasi kaukolainauksesta:
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=11844 tai
kaukopalvelu@lappeenranta.fi
Elintarviketurvallisuusviraston, Eviran verkkosivustosta (http://www.evira.fi ) löytyy runsaasti tietoa elintarvikkeiden lisäaineista, niihin liittyvästä lainsäädännöstä sekä myös muita asiaankuuluvia linkkejä:
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/lisaaine…
Myös Helmet-tietokannasta kannattaa etsiä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta asiasanoilla ”elintarvikkeet” ja ”lisäaineet”: www-helmet.fi
Mikäli teoksia ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, voit tehdä hankintaehdotuksia Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastojen kokoelmiin alla olevilla lomakkeilla. Ehdotuksen voi myös kohdistaa jollekin tietylle kirjastolle. Voit jättää hankintaehdotuksen myös lähikirjastosi henkilökunnalle.
Espoo: http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/hankintalomake.htm
Helsinki: http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp
Kauniainen: http://bibban.net/main.php?lang=FI&p=services/3/5
Vantaa: http://libvantaa.org/palaute
Jos teoksia löytyy joistakin maakuntakirjastoista, niistä voi tehdä kaukopalvelupyynnön. Voit tehdä kaukolainapyynnön omassa lähikirjastossasi. Espoon ja Helsingin kaupunginkirjastoilla on myös sähköiset kaukopalvelukaavakkeet:...
Teos ei ole vielä ilmestynyt ja täten se ei ole vielä kirjastoissa. Kustantajan (WSOY) esittelyteksti kustantajan nettisivuilla:
Hannus, Arno - Hallberg, Pekka - Niemi, Anne:
Kuntalaki (tulossa)
Kuntalaki-teos on alan keskeinen käsikirja, jossa selvitetään perusteellisesti kuntalaki ja myös muita kunta-asioiden hoitoon liittyviä lakeja ja niiden soveltamista. Kirjassa selvitetään säännösten tulkintaa ja oikeuskäytäntöä sekä perehdytään kunnallisoikeuden perusteisiin ja kunnallishallinnon ja talouden käytäntöön.
Tässä uudistetussa painoksessa on otettu huomioon kunta-alan keskeiset muutokset, esim. PARAS-hanke, kunnallisten palvelujen yksityistäminen ja kuntien yhdistymisten vaikutukset toimintaan.
Teos on kauttaaltaan uudistettu painos...
Ensimmäiseksi kannattaa uusia laina, jos se vain on mahdollista. Näin saa lisäaikaa etsimiselle, eivätkä myöhästymismaksut lisäänny.
Jos et kuitenkaan sitä löydä, mene puhumaan asiasta siihen kirjastoon, josta olet kirjan lainannutkin. Ylensä kirjan voi korvata hankkimalla uuden kirjan tai maksamalla kirjan hinnan. Monia kirjaston kirjojahan ei saa enää kirjakaupasta ostetuksi, joten maksamalla korvaaminen lienee tavallisin tapa.
Vantaan kaupunginkirjastolla ei ole mitään erityistä nuorille suunnattua valmista materiaalia. Koululuokille ja -ryhmille tarjotaan tiedonhaun opetusta kirjastoissa, ja lisäksi HelMet-verkkokirjastossa on ohje-osio, josta toivottavasti on apua. Tämän lisäksi kirjastohenkilökunnalta voi aina kysyä neuvoa ja saada opastusta kirjastonkäytössä.
Kouvolan kirjastoissa on sekä lehtiä että kirjoja, jotka käsittelevät liiketaloutta. Kirjat ovat luokassa 69 tietokirjojen osastolla. Kymenlaakson kirjastoihin tulevat lehdet voi tarkistaa kirjastojen nettisivulta kyyti.fi: http://www.kyyti.fi/palvelut/aikakauslehdet. Lehtilista on vain aakkosissa, eri alojen lehtiä ei siis ole listattu erikseen. Kouvolan pääkirjaston lehtisalista löytyvät seuraavat talouselämän/teollisuuden lehdet: Arvopaperi, Euro & talous, Kansantaloudellinen aikakauskirja, Kauppapolitiikka, Myynti & markkinointi, OP-Pohjola-lehti, Optio, Talous & yhteiskunta, Talouselämä, Talouselämä Platinum, Taloustaito ja Teho.
Suomeksi tosiaan on kovin vähän tietokirjoja aiheesta. Nuorille tarkoitettu kirja Egerkrans: Pohjoismaiset taruolennot keskittyy peikkoihin ja tonttuhin ym. hahmoihin, ei niinkään jumaliin. Kirjoissa Mytologian jumalat - yli 130 jumalaa ja jumalatarta kautta maailman ; Philip: Suuri myyttikirja ; Cotterell: Maailman myytit ja tarut käsitellään taas muidenkin kulttuurien mytologioita. Muilla kielillä tietoa on kyllä tarjolla, esim. Davidsonin Nordens godar och myter (on myös englanniksi)ja Baeksted: Nordiska gudar och hjälter sekä Simek: Dictionary of Northern mythology.
Hei, kysyin asiaa Kolrystä, kun asia on niin uusi, ettei sitä löytynyt muualta. Tällaisen vastauksen sain:
"Sotaorpotunnusta saa käyttää arki- ja juhlapuvussa, siis myös villatakkiin kiinnitettynä.
Kun käyttää sotaorpotunnusta yhdessä muiden liittojen ja yhdistysten merkkien kanssa, sotaorpotunnus laitetaan muiden merkkien yläpuolelle ja muut merkit riviin sen alapuolelle."
