Tuntea sanalle löytyy vastine kaikista lähisukukielistä sekä useista etäsukukielistä. Verbivartalon alkuperäinen asu *tumte-. Suomen kirjakielessä sana on esiintynyt Uppsalan evankeliumikirjasta ja Agricolasta alkaen.
Lisätietoja: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=tuntea&Searc…
Seija Tuovila tutkimustyö : Kun on tunteet, Suomen kielen tunnesanojen semantiikkaa http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514278070.pdf
Musta lumi saattaa johtua esimerkiksi hiilitehtaiden päästöistä: ilmassa on hiilipölyä, ja kun sataa lunta, se tulee näkyville. Mustan lumen talvi -romaanin nimi viittaa mahdollisesti tällaiseen ilmiöön. Päätalo käyttää mustaa talvea myös vertauskuvana, kun väki muuttaa Kainuusta Etelä-Suomeen ja Ruotsiin työpaikkojen ja suotuisampien näköalojen perässä.
Siilinkarin loisto remontoitiin syksyllä 2015 ja siinä yhteydessä silloinen sektoriloisto vaihdettiin apuloistoon, jonka valotunnus on valkoinen vilkkuva valo.
Liikenne- ja viestintäviraston Loistokirjassa ilmoitetaan kunkin turvalaitteen valon nimellinen kantomatka meripeninkulmina. Siilinkarille ilmoitettu arvo on 6M. Suomen loistot, yleistiedot -oppaan sivulta 13 löytyy taulukko, jonka avulla on määriteltävissä valon nimellistä kantomatkaa vastaava loiston valovoima kandeloissa.
https://asiointi.traficom.fi/fi/web/asiointi/henkiloasiakkaat/merenkulku-ja-veneily/loistot
Kronologisessa järjestyksessä ensimmäinen C. S. Lewisin Narnian tarinoista on Taikurin sisarenpoika (The Magician’s Nephew, 1955).Ilmestymisjärjestyksessä ensimmäinen Narnia-kirjoista on Velho ja leijona (The Lion, the Witch and the Wardrobe, 1950).Lasten- ja nuorten sarjakirjat (toim. Tuija Mäki, 2019)
Kysymääsi kirjaa ei suomenkielisenä löytynyt yliopistokirjastojen eikä yleisten kirjastojen tietokannoista. Englanninkielinen teos on Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Voit tehdä siitä kaukolainapyynnön lähimmässä kirjastossa.
Piirroskuvia pituus- eli rotaatiorullaleikkureistä ja selostuksia leikkurin toiminnasta löytyy paperinjvalmistusta käsittelevistä kirjoista, pituusleikkurin syntyyn tai historiaan niissä ei kuitenkaan paneuduta. Ainakin seuraavissa kirjoissa on piirroksia/kaavioita leikkurista:
Solitander, Axel: Kaksikymmentä luentoa paperin tuntemuksessa, vuodelta 1914
Parpala, Kalle: Paperinvalmistus, 1965
Pellinen, Heikki: Paperin ja kartongin valmistus, 1959
kirjassa Paperin valmistus, Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi-
ja käsikirja, osassa 3 Kalle Parpalan artikkeli pituusleikkauksesta ja rullauksesta. Edellä mainitut kirjat löytyvät mm. Helsingin pääkirjaston varastosta.
Teknillisen korkeakoulun kirjastossa on Teuvo Julkusen kirja...
Tiedot Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan väestön ikärakenteesta saat esim. Tilastokeskuksen julkaisusta Väestörakenne 2000. Ennustetta varten kannattaa tutustua Kansaneläkelaitoksen julkaisemaan Väestöennuste 1998-2050. Julkaisujen saatavuuden Eduskunnan kirjastossa voit tarkistaa Eduskunnan kirjaston Selma-kokoelmatietokannasta http://selma.CSC.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&PAG… . Väestötietoja voi kysyä myös suoraan asianomaisista kunnista.
Hevosaiheista aineistoa löytyy Kokkolan kaupunginkirjastosta mm. luokista 67.41 (hevosten hoito) ja 79.15 (hevosurheilu ja ratsastus).
Mikäli haluat nettisivujen osoitteita käy katsomassa linkkikirjastosta http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus.asp. Hakusanalla "hevoset" löytyy 6 linkkiä.
On vaikeaa antaa kysymykseesi yksiselitteistä vastausta. Leivän ja yleensä viljan historiasta löytyy kyllä runsaasti kirjallisuutta ja näitä tutkimalla voi ongelmaasi löytyä ratkaisu. Sämpylöiden yleistymisen voisi ajatella liittyvän vehnän yleistymiseen. Vehnän leivontaominaisuudethan ovat erinomaiset ja niistä saadaan myös sämpyläjauhoja, joten sämpylämuodonkin voisi ajatella syntyneen kun leivonnassa käytetään vehnäjauhoja. Suomalainen ruokapöytä -kirjasarjassa osassa 1 todetaan, että ohra pysyi kauan Suomen valtaviljana ja vasta 1800-luvulla tuli rukiista yleisin viljalaji maassamme. 1930-luvulla vehnä syrjäytti rukiin aseman. Kyseisessä kirjasarjassa (ainakin osassa 4) on myös runsaasti hyviä lähdeviitteitä, joista voi löytää aiheesta...
Terveystieteiden keskuskirjastosta http://www.terkko.helsinki.fi/ voisi kysyä neuvoa tässä tilanteessa sekä myös heidän aineistotietokannastaan voisi etsiä materiaalia.
Internetistä löytyy selkeähkö artikkeli aiheesta http://www.reumaliitto.fi/reuma-aapinen/leikkaukset/polven.html
Helsingin pääkirjaston varastosta lötyy Slätis, Per; Tekonivelkirurgia.
Kenties kannattaa myös ottaa yhteyttä Suomen Nivelyhdistykseen, tai ainakin tutustua heidän Internetsivuihin:
http://www.tekonivel.net/
Pääkaupunkiseudun uudesta aineistoluettelosta http://www.HelMet.fi voi tehdä varauksia netissä. Varauksia voi tehdä kaikista aineistolajeista, ilman rajoituksia. Sinulla pitää olla kirjastokortti ja tunnusluku. Tunnusluvun saat kirjastosta.
Varausta tehdessä tulee valittavaksi noutakirjasto, josta haluat noutaa varaamasi aineiston. Saat ilmoituksen, kun tilaamasi levy on saapunut noutokirjastoon. Varausmaksu on 50 senttiä.
Kysymäsi hämähäkki kuuluu Theraphosidae-heimoon ja suomeksi niitä kutsutaan "lintuhämähäkeiksi". Näitä lintuhämähäkkejä on 750 lajia, joista jotkut ovat hyvin myrkyllisiä. Tässä sivustossa on esitelty Australian lajit (bird-eating spider, whistling spider, barking spider):
http://www.amonline.net.au/factsheets/tarantula.htm
Seuraavasta tiedotteesta saa hyvin käsityksen Selenoscomnia sterling-hämähäkin myrkyllisyydestä:
http://securitysolutions.com/ar/security_datelines_16
Tässä spiders-kysymyslistassa tulee esille esim. kysymyksessä "Does Australia have a bird-eating spider?" hämähäkin kansanomaiset nimet (kuudes kysymys)
: http://www.amonline.net.au/spiders/resources/general.htm
Eduskunnan kirjaston Selma-kokoelmatietokannasta http://finna.fi voi hakea kirjallisuutta aiheesta. Hakutyyppi asiasana (selaus) ja hakusanoina talouselämä Aasia tuottaa 66 viitettä ja hakutyyppi asiasana (selaus) hakusanoina talouselämä Malesia tuottaa 13 viitettä.
Nykytilannetta kuvaavia kirjoja Eduskunnan kirjaston kokoelmissa ovat esim.
1) Democracy, governance, and economic performance : East and Southeast Asia / edited by Ian Marsh, Jean Blondel and Takashi Inoguchi
Julkaistu: Tokyo New York (N.Y.) : United Nations University Press, cop. 1999
Ulkoasu: xiv, 371 s.
Sarja: (The changing nature of democracy)
ISBN: 92-808-1039-1
2) Capitalizing on globalization / Barry Eichengreen
Julkaistu: Manila : Asian Development Bank, 2002...
Tilastokeskuksen julkaiseman majoitustilaston vanhoja vuosikertoja näyttää Helmet-aineistohaun http://www.helmet.fi mukaan löytyvän jonkin verran Tikkurilan kirjastosta. Tilastojen osalta kannattaa kääntyä suoraan Tilastokeskuksen puoleen. Ks. sivu http://www.stat.fi/tk/ys/liikmatk_majo.html
Vähiin nämä julkaisut yleisten kirjastojen puolella jäävät, seuraavaan teokseen kannattaa ehkä tutustua:
Matkakuumetta : matkailun ja turismin historiaa / toimittanut Taina Syrjämaa
Käytössäsi on vielä kuitenkin Matkailun edistämiskeskus MEK:n ylläpitämä matkailualan tieteellinen erikoiskirjasto http://www.finland-tourism.com/web/stats/Publish.nsf/(pages)/Kirjasto?O…
Ohessa vielä Turun kaupunginkirajston Aino-tietokannan osoite verkossa http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1125577038
Palvelin ei ole ollut nurin, joten ehkä teillä on ollut väärä osoite. Kirjaston kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=4873
Viittomakielen ohjaajan tutkinto on vielä melko uusi, sillä ensimmäiset viittomakielen ohjaajat valmistuivat keväällä 2004. Tutkittua tietoa ohjaajien sijoittumisesta työelämään ei vielä löydy paljoa.
Aihetta käsitellään seuraavassa Turun kristillisen opiston opinnäytetyössä:
Kauranen, Noora & Lindholm, Heidi
Mitä huominen tuo tullessaan? viittomakielen ohjaajan
tulevaisuudennäkymät
Opinnäyte on lainattavissa Diakonia-AMK:n Turun kirjastosta.
Viittomakielen ohjaajan opintoja ja työelämään sijoittumista esitellään mm. seuraavilla sivuilla:
http://www.psko.fi/viitomaperus.html
http://www.tk-opisto.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00010388
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy
allamainittu painos (tekijän sukunimi näyttää muuttuneen vuoden 2001 jälkeen). Nide on tällä hetkellä hyllyssä.
Altonen, Tarja
Catering-alan matematiikka / Tarja Altonen, Maarit Hakala ; [kuvitus: Sanna Kallio]. - 2. eurotark. p.. - Helsinki : WSOY, 2001. - 163 s.
ISBN 951-0-26023-1 (nid.)
Oppikirjasta on olemassa myös uudempi painos, jonka
sivumäärä on hieman suurempi. Tässä WSOY:n verkkokaupasta
poimitut tiedot:
Teos:
Catering-alan matematiikka
Tekijä:
Jobe, Tarja - Hakala, Maarit
5. painos • NID
ISBN: 978-951-0-26023-4 172 s.
OVH: 29.50 € , Tilattavissa
Viime vuonna on ilmestynyt suomeksi Kerouac elämäkerta, tekijänä Dennis McNally ja kustantaja Johnny Kniga. Hänestä löytyy tietoja myös seuraavista kirjoista: Kulttikirja :tutkimuksia nykyajan kultti-ilmiöistä, toimittaneet Urpo Kovala ja Tuija Saresma, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2003 ja Beesley, Simon: 1900-luvun kirjallisuus, Gummerus 2001.
Beat-sukupolvesta löytyy englanniksi esim. Jamie Russell: The beat generation ja Holly George-Warren: The Rolling Stone book of the beats, the great generation and American culture.
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Valitettavasti kirjastoista Reposen Hautasi on Odessassa löytyy vain kirjana. Saatavuustiedot Helmetistä http://www.helmet.fi
Yleisradion tallennemyynnistä ei teosta äänikirjana löydy http://www.yle.fi/tallennemyynti/
Tallennemyynnin kohdassa "Usein kysyttyä" on selvitetty millä perusteilla tallennevalinnat tehdään.
