HelMet -aineistohaulla löytyi hakusanalla "sanoitukset" muun muassa Pirjo Kukkosen tutkimus Ilon ja surun sointu : folkloresta poploreen. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1353408__Ssanoitukset__Ff%….
Lisäksi löytyi esimerkiksi hengellisten laulujen taustaa (Unohtumattomia : rakkaiden laulujen taustaa / [toimittanut] Pia Perkiö) sekä kotimaisten viihdelaulujen sanoituksissa esiintyvien naishahmojen taustoja avaava teos ( Kaunis Veera ja muita naislegendoja / Anne Lampinen)
Valitettavasti näyttää siltä, että kaikki noin 15 levytettyä versiota tästä Monteverdin teoksesta Lamento della Ninfa, SV163 ovat sen verran uusia, etteivät ole tekijänoikeudellisesti vielä vapautuneita. Nykyisen lain mukaan suoja-aika on 70 vuotta, mutta vanhempiin levytyksiin sovelletaan 50 vuoden aikaa eli 1964 levytetyt olisivat vapaita. Vanhin löytämäni ja suhteellisen uskottavasti ajoitettavissa oleva levytys on Gustav Leonhardtin johtama, joka on ilmeisesti tehty jo 1970, vaikka julkaisuvuosi on 1976. HelMet-kokoelmassa tämä levy löytyy tällä linkillä http://luettelo.helmet.fi/record=b1413056~S9*fin. Kaikki muut näyttivät olevan tätäkin uudempia.
Vanhaa musiikkia on toki levytetty ennen vuotta 1964, mutta nimekemäärät eivät ole...
Voisivatko nämä olla etsimäsi:
- Ken Wagner, Jussi pussissa (1972). Kirjassa seikkailee Jussi-poika, joka leikki avaruusmatkaa paperipussikypärä päässään. Jussin kaveri on ankka nimeltä Kvaak:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
- Bertil Almqvist, Musa ja Muru Egyptissä (1971). Muinainen Murikan perhe seikkailee Egyptissä:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Kolmanneksi kirjaksi on kaksi ehdotusta:
- Ib Hansen, Kaksoset satamassa (1971)
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=610989
- Astrid Lindgren /teksti ja kuvat Sven-Eric Delr ja Stig Hallgren, Saariston lapset merirosvoina (1968)
Kummassakin kirjassa on valokuvakuvitus, ja sisäsivuilla ainakin syödään...
Alla olevasssa listassa on joitakin Pariisiin sijoittuvia, naisten kirjoittamia romaaneja, joita näyttää olevan saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista. Uudempia on tosiaankin vaikea saada kirjastoista, mutta samoin saattaa olla tilanne vanhempien teosten suhteen.
Anita Brookner: Päivät Pariisissa (Otava, 1998)
Michèle Lesbre: Punainen sohva (Lurra Editions, 2014)
Céline Curiol: Viimeinen kuulutus (Otava, 2007)
Muriel Barbery: Siilin eleganssi (Gummerus, 2010)
Paula McLain: Nuoruutemme Pariisi (Gummerus, 2014)
Tatiana de Rosnay: Viimeinen kesä (WSOY, 2011)
Tatiana de Rosnay: Mokka (Bazar, 2012)
Hélène Grémillon: Uskottuni (Otava, 2012)
Virginie Despentes: Kauniita asioita (Like, 2000)
Satu Waltari: Kahvila Mabillon (WSOY, 1952,...
Bardonin "Uskon horoskooppiin" on cd-levyllä Poreilua--Prole klubi live
Bar Fat Mamassa. Julk. Hip Noise / Pepe Lempinen. Sitä on pääkaupunkiseudulla
Espoon Leppävaaran kirjastossa.
Helsingin kaupunginkirjasto (Pääkirjasto/Pasila) säilyttää Ilta-Sanomien irtonumeroita niiden mikrofilmaukseen asti. Tarvitsemasi lehti on jo mikrofilmattu. Voit saada jutusta kopion, joko menemällä itse Pasilaan tai tilaamalla kopion kaukolainana lähimmästä (Vantaan) kirjastosta. Kopiot ovat maksullisia (kaukolainakopio 5mk/sivu). Turun kaupunginkirjastossa pitäisi olla haluamasi lehti vielä paperisena. Turun kaukopalvelu on kesätauolla sunnuntaihin asti, en voinut tarkistaa tilannetta.
Helsingin kaupunginkirjastoon tilatuista lehdistä ja niiden säilyttämisestä löytyy tietoa osoitteesta http://libpress.lib.hel.fi/new/search/index.asp
Vantaan kaupunginkirjaston lehtikokoelma on osoitteessa http://www.vantaa.fi/kirjasto/flehtiva.htm
Espoon...
Ainakin Veikko Niemelän kirjoittamasta kirjasta Paritanssin pyörteitä vuodesta 1650 vuoteen 1995 löytyy etsimääsi tietoa, tosin lähinnä Suomen osalta. Lyhyemmin aiheesta löytyy useistakin kirjoista, esim. teoksesta Eurooppa: urheileva ja leikkivä ihminen (s.116). Molempia kirjoja voi lainata Helsingin yleisistä kirjastoista. Lisäksi Otavan Isosta Musiikkitietosanakirjasta löytyy lyhyitä luonnehdintoja esim. hakusanoilla charleston, black bottom, foxtrot ja quickstep, joita tanssittiin etenkin 20-luvulla. Tätä kirjasarjaa löytyy myös kirjastoista (käsikirjastoista, joiden materiaalia ei voi lainata). Ehkäpä näistä voisi aloitta. Jos tietoa ei ole mielestäsi riittävästi, voit tulla kirjastoon kysymään lisää; samalla kannattaa mainita, mistä...
Lehdistä:
Suomen hammaslääkäriliitto julkaisee Suomen hammaslääkärilehteä (tällä nimellä 1954-2011, vuodesta 2012 Hammaslääkäri, alanimekkeenä Suomen hammaslääkärilehti). Näköislehti julkaistaan verkossa noin kuukausi painetun lehden ilmestymisen jälkeen. Lehtiä on vuodesta 2012 osoitteessa https://www.lehtiluukku.fi/lehti/hammaslaakarilehti
Terveyskeskushammaslääkäriyhdistyksen jäsenlehti on Diasteema: http://tkhly.fi/diasteema/
Hammashoitajien ja suuhygienistien ammattijärjestö STAL ry julkaisee lehteä Suun terveydeksi: https://www.stal.fi/stal/suun_terveydeksi_-lehti
Suomen hammasteknikkoseuralla on lehti Hammasteknikko http://hammasteknikko.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=6…
Myös Suomen...
"Liikakansoitus" on niin suhteellinen käsite, että sen yhteydessä on syytä käyttää verbiä "kärsiä" hyvin varovaisesti. Jos tutkii luetteloa maailman valtioiden väestötiheyksistä, kärjessä on joukko kaupunkivaltioita, joiden kohdalla tuskin kukaan puhuu liikakansoituksen ongelmasta. Macao ja Monaco ovat molemmat noin 20 000:lla asukkaalla neliökilometriä kohden ylivoimaisessa kärjessä, perässään Singapore ja Hongkong, jotka ovat alueeltaan jo huomattavasti laajempia. Kun listaa jatkaa, ensimmäinen aidosti liikakansoituksesta kärsivä maa lienee Bangladesh, jonka Suomen paljon pienemmällä alueella elää melkein 150 miljoonaa ihmistä eli yli 1000 neliökilometriä kohden. Myös Malediivien saarilla väestötiheys on samaa luokkaa.
Ns. vauraiden...
Sannan elokuvassa näkemällä raiskausunella ei ole varsinaista vastinetta Meriluodon romaanissa.
25.4.1972 Aila Meriluoto kirjoitti päiväkirjaansa: "Ursula kertoi kortissaan että Panu aikoo kirjoittaa ja selostaa filmin viimeisimpiä vaiheita -- jahka ensin kirjoittaa filmiin uuden kohtauksen jossa lentäjäasuiset urokset raiskaavat Vadstenan nunnia! (Sitaatti U:n kortista: 'KRÄÄH, sanoi Aila, I never wrote that!') Minkähänlainen filmi siitä oikein tulee. Taitaa tämä miehinen kolmikko tehdä nais-aiheesta täyttä sotkua - voi Sanna-parkaa." (Aila Meriluoto, Vaarallista kokea : päiväkirja vuosilta 1953-1975)
Ennen YLE Teemalla nähtyjä esityksiä (5.1.2012, 15.6.2013, 9.1.2014, 8.1.2019 ja 10.1.2019) Haluan rakastaa, Peter oli esitetty...
Nimeke:
Kanan ohrapelto
Kielet:
Suomi
Pääsana:
ENNO, Ernst
Pääkirjaus tekijästä:
Enno, Ernst
Lisäkirjaus tekijöistä:
Kivit, R.; Haavio, Martti
Tekijät:
[teksti E. Enno ; kuvat: R. Kivit; suomeksi mukaillut Martti Haavio]
Julkaisutiedot:
Porvoo : WSOY, 1938
Ulkoasu:
11, [1] s. : kuv.
ISBN:
nid.
Julkaisusarja:
Kultainen koti; [2]
Kysymäsi kirja on Kultainen koti-sarjassa ilmestynyt "Kanan ohrapelto". josta on otettu paljon painoksia 1930-luvulta lähtien.
Voit etsiä kirjaa omaksesi nettiantikvariaateista tai kysyä lainaksi oman kirjastosi kaukopalvelusta.
Disneyn piirretty on varmaankin oma...
Paanasia on kirjoihin merkitty 1500-luvulta lähtien (pol paanan Joroisissa 1541, Andhers panaine Saarijärvellä 1572, Påhl Panaine Viitasaarella 1711, Mich. Pananen Kivijärvellä 1743, Pehr Pananen Enontekiöllä 1788). Nimen valta-aluetta on sittemmin ollut Keski-Suomi. Se pohjautuu mahdollisesti ristimänimeen Urbanus ja sen kansankielisiin muotoihin Orpana, Paanus ja Panu. Toisaalta T. I. Itkonen on yhdistänyt Kuusamon Paanajärven, Vienan-Karjalan Poanarvin sekä keskisuomalaiset Paanala-talonnimet lapin 'hammasta' tarkoittavaan sanaan (Inarin Hammasjärvi l. Päänijärvi).
Virtasista on vanhoja asiakirjatietoja vain vähän. Hiitolassa nimi on tiettävästi esiintynyt 1684, Viipurin pitäjässä 1700-luvun lopulla (Sigfr. Virain 1796 eli Virtanen...
Kappale on nimeltään "Vie terveiset Ollille" ja sen ovat levyttäneet suomeksi Eila ja Tuulikki Pienimäki yhdessä vuonna 1963. Laulu alkaa: "Jos näät Ollin". Suomenkielinen teksti on Reino Helismaan. Suomenkielinen versio pohjautuu ruotsinkieliseen versioon "Hälsa Mikael från mej" (joskus myös "Hälsa Mikael från mig"). Ruotsinkielisen version sanoittaja on Lasse Green eli Peter Himmelstrand.
Joissakin julkaisuissa Lasse Green on nimetty myös laulun säveltäjäksi, mutta laulun sävelmä on kuitenkin hyvin lähellä suosittua amerikkalaista hengellistä laulua "Just a closer walk with Thee", joka esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan (www.fono.fi) mukaan on kansansävelmä, mutta "Suuren toivelaulukirjan" osassa 15 (s. 31) sen...
Suomen Kuvalehti 31/90 kertoo Lyndon B. Johnsonin jaelleen muovikyniä vieraillessaan Suomessa syyskuussa 1963. Eli lähde oli Kultala, Kalle: Varapresidentti Suomessa, Suomen Kuvalehti 31/1990, s. 42-43.
On vaikeaa antaa kysymykseesi yksiselitteistä vastausta. Leivän ja yleensä viljan historiasta löytyy kyllä runsaasti kirjallisuutta ja näitä tutkimalla voi ongelmaasi löytyä ratkaisu. Sämpylöiden yleistymisen voisi ajatella liittyvän vehnän yleistymiseen. Vehnän leivontaominaisuudethan ovat erinomaiset ja niistä saadaan myös sämpyläjauhoja, joten sämpylämuodonkin voisi ajatella syntyneen kun leivonnassa käytetään vehnäjauhoja. Suomalainen ruokapöytä -kirjasarjassa osassa 1 todetaan, että ohra pysyi kauan Suomen valtaviljana ja vasta 1800-luvulla tuli rukiista yleisin viljalaji maassamme. 1930-luvulla vehnä syrjäytti rukiin aseman. Kyseisessä kirjasarjassa (ainakin osassa 4) on myös runsaasti hyviä lähdeviitteitä, joista voi löytää aiheesta...
Selvittelin asiaa mm. Kajaanin käupungilta ja Oulun yliopiston kielikeskuksesta.
Ulkomaalaisten kielitaidosta ei tiedustelujeni mukaan ole mitään säädöksiä, vaan
työnantaja voi määritellä työssä tarvittavan kielitaidon.
Tikkurilan kirjastossa on useita Vantaanjokea käsitteleviä kirjoja, joista tosin suuri osa on Vantaa-kokoelmassa, jonka aineistoa ei saa kotilainaksi. Lainaksi voi kuitenkin saada esim. kirjan Vantaanjoki, joka on Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen 20-vuotisjuhlajulkaisu. Tästä kirjasta saat varmasti tarvitsemasi tiedot, jollet kovin laajaa tutkielmaa ole tekemässä.
Kuopion yliopistossa on ilm. vuonna 2000 Tiina Kirmasen väitöskirja Lapsi ja pelko: sosiaalipsykologinen tutkimus 5-6-vuotiaiden lasten peloista ja pelon hallinnasta. Vuonna 1995 Kuopion yliopiston julkaisissa ilm. Lasten turvattomuus Suomessa ja Virossa: 5-12-vuotiaiden lasten huolten ja pelkojen vertaileva tutkimus. Molemmat on saatavissa Lapin yliopiston kirjastossa. - Lisäksi kirjastoissa käytettävissä olevasta Arto-tietokannasta voi hakea esim.hammaslääkäripelosta tms. spesifimmästä pelosta.
Kysymyksessä on Eino Leinon runo Laulu onnesta, joka löytyy useimmista runokokoelmista, esim. Leino: Hymyilevä Apollo tai Tämän runon haluaisin kuulla.
1. Voit tehdä varauksen itse www.helmet.fi-sivuilla joko kirjaston työasemalta tai muualta Internetin välityksellä.
2. Henkilökunta voi tehdä varauksen puolestasi kirjastossa tai puhelimessa. Tällöin hän tarvitsee kirjastokorttisi tai sen numeron.
3. Voit myös soittaa kirjastoon ja maksutta varata hyllyssä olevaa aineistoa. Puhelimitse varattua aineistoa ei lähetetä toiseen kirjastoon, vaan sinun on noudettava se kirjastosta, johon olet soittanut.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteinen varausohje löytyy seuraavasta linkistä:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
