Sannan elokuvassa näkemällä raiskausunella ei ole varsinaista vastinetta Meriluodon romaanissa.
25.4.1972 Aila Meriluoto kirjoitti päiväkirjaansa: "Ursula kertoi kortissaan että Panu aikoo kirjoittaa ja selostaa filmin viimeisimpiä vaiheita -- jahka ensin kirjoittaa filmiin uuden kohtauksen jossa lentäjäasuiset urokset raiskaavat Vadstenan nunnia! (Sitaatti U:n kortista: 'KRÄÄH, sanoi Aila, I never wrote that!') Minkähänlainen filmi siitä oikein tulee. Taitaa tämä miehinen kolmikko tehdä nais-aiheesta täyttä sotkua - voi Sanna-parkaa." (Aila Meriluoto, Vaarallista kokea : päiväkirja vuosilta 1953-1975)
Ennen YLE Teemalla nähtyjä esityksiä (5.1.2012, 15.6.2013, 9.1.2014, 8.1.2019 ja 10.1.2019) Haluan rakastaa, Peter oli esitetty...
Tässä viitataan ilmeisesti Alexei Navalnyi myrkyttämiseen hermomyrkky Novitšokilla, joka nähtävästi joutui hänen alusvaatteisiinsa.
Lähteet:
https://yle.fi/uutiset/3-11709805
https://yle.fi/uutiset/3-11524465
Puhelimen Seek-sovellus tunnisti Lehväluteeksi Seek
ja Ötökkätieto.fi vahvisti tunnistuksen. Ötökkätieto
Vaikeammin tunnistettavissa lude-lajeissa auttaa teos Suomen luteet / Teemu Rintala & Veikko Rinne. Helmet
Pirjo Tuomisen on kirjoittanut Hackmanin kauppahuoneen tarinasta vain nuo kaksi mainitsemaanne romaania, Arvoisa rouva Marie (1981) ja Myrttiseppeleet (1982).
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Hackmanin%20kauppahuone
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen, Avain, 2021)
Kysytty kappale on Winchester-yhtyeen esittämä Everybody's doin' it (Line dance). Sen sävelsi ja sanoitti Henry "Hank" Riihimäki ja se julkaistiin cd-singlellä vuonna 2001. Kappale löytyy Youtubesta.
Kappaleen tiedot Yleisradion Fono-tietokannassa
Winchester-yhtyeen kotisivu (ei päivitetty)
Neliosaista sarjaa voidaan kutsua tetralogiaksi (Tieteen termipankki). Muunpituisille sarjoille ei suomen kielessä ole vakiintuneita nimityksiä.
Lähde: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:tetralogia
Kuvaukseen sopiva kappale on ainakin "Monza", jonka on levyttänyt esimerkiksi Danny. Yleisradion Fono-tietokannassa kappaleen säveltäjäksi on merkitty H(enricus) Faas. Suomenkieliset sanat on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Tuo kaikkein pienin ja myös sievin siskoistaan".
Koira-aiheisia lauluja voit etsiä Yleisradion Fono-tietokannan aihehaulla tai tarkennetulla haulla. Voit rajata hakua esimerkiksi kielellä.
Danny: Monza YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=ZOaD5FHfWpk
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Sairaaloiden arkistoitavat asiakirjat säilytetään useimmiten kuntien ja kaupunkien arkistoissa. Helsingin kaupunginarkiston verkkosivuilla kerrotaan, että Helsingissä ne on arkistoitu Helsingin sosiaalihuollon keskusarkistoon.
Yhteystiedot, joista voit lähteä tiedustelemaan asiaa tarkemmin, löydät tästä linkistä otsikon Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakirjat alta: https://kaupunginarkisto.hel.fi/mita-meilla-ei-ole/
Suomessa raipparangaistukset kuuluivat rikoslakiin 1890-luvun alkupuolelle asti. Yksi pari raippoja tarkoitti kolmea lyöntiä. Pahimmillaan rangaistukseksi saattoi tulla 40 paria raippoja. eli 120 lyöntiä. Rangaistus saattoi tulla esimerkiksi varkaudesta tai taposta. Kovan raipparangaistuksen seurauksena moni myös kuoli. Raipparangaistus annettiin paljaaseen selkään, joten epäilemättä ainakin iho meni rikki ja vuosi verta. Varakkaat saattoivat päästä raipparangaistuksesta maksamalla sakkorahoja, mutta köyhillä sitä mahdollisuutta ei ollut. Siitä tulee sanonta: "Rikas maksaa rahallaan, köyhä selkänahallaan". Raippa saattoi olla rottinkikeppi, vedessä liotetut pitkät pajunvitsakimput tai lakisääteisesti määrätty kaksimetrinen,...
Pulu, eli virallisemmin kesykyyhky on syötävää. Kesykyyhky on rauhoitettu yleisen lintujen pesintärauhoitusaikana 10.3.-31.7., mutta muina aikoina rauhoittamaton.Alla olevien lähteiden viimeinen linkki esittelee muutamia kyyhkyreseptejä.Lähteet:https://animalia.bio/fi/domestic-pigeon/1000https://www.pestes.fi/tuhoelaimet/puluhttps://riista.fi/game/kesykyyhky/https://kaikkiaitinireseptit.blogspot.com/2016/08/ensimmainen-kyyhkynen.html
Aiheesta löytyy seuraavia kirjoja, joita voi tiedustella Helsingin kaupungin
pääkirjastosta:
Colvin, Thomas E.: Steel Boatbuilding From Plans To Launching.
Nicolson, Ian: Small Steel Craft.
Skene, Norman L.: Skene's Elements of Yacht Design.
Suomeksi löytyi vain yksi artikkeli:
Duncker, Pertti: Itse tehty teräsvene, osa 6: hiekkapuhallus ja maalaus
Vene 9/89 s.66-67
Lainausoikeuden ja kirjastokortin saa esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun virallisen henkilötodistuksen ja ilmoittamalla osoitteensa, jonka on oltava Suomessa. Jos henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta hänelle annettu kortti on voimassa kolme kuukautta.
Eli vastauksena kysymykseesi: kyllä, saksalainen ystäväsi voi saada H:gin kaupunginkirjaston kortin, kunhan hän esittää passinsa, henkilötodistuksensa tai ajokorttinsa.
Valitettavasti mainitsemianne teoksia ei ole Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta ainakin Brownin ja Andersonin teokset löytyvät muiden kirjastojen kokoelmista ja voitte tilata ne kaukolainaksi meidän kauttamme.
Muuta kirjallisuutta aiheistanne toki löytyy; Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteesta http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1035979200 (myös kirjaston etusivulta ositteesta http://www.jkl.fi/kirjasto) voitte hakea materiaalia asiasanoilla kehruu sekä kasvivärjäys.
Anni Swanista ja hänen tuotannostaan kertovia verkkosivuja:
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=13020
http://www.helsinki.fi/kasv/nokol/annis.html
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/teokset/tekija504.htm
Opetusministeriö vastaa yhdessä lääninhallitusten kanssa kuntien ylläpitämien yleisten kirjastojen kansallisesta perustilastoinnista. Muiden kuntien tilastoja voi etsiä mm.sivuilta http://tilastot.kirjastot.fi/
ja perustietoa OPM:N tilastoinneista http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/tilastot/index…
Tampereen kaupunginkirjasto mittaa tilastoinnissaan kirjaston käyttöä ja tällöin uusinnat tilastoidaan kokonaislainalukuun. Vuonna 2004 uusintoja lainoista oli 35 %. Kirjastossamme uusintoja voi tehdä useammalla tavalla; Internetissä, puhelimitse, palautuksessa virkailijan avulla tai kirjaston yleisömikroilla.
Työsuoritteisiin ei uusintoja lasketa. Työsuoritetilastoihin tulevat vain ns. ensilainat, jotka tehdään...
Neiti Etsivä-sarjan kirjoittajaa Carolyn Keeneä ei oikeastaan ole olemassakaan, vaan sarjan loivat amerikkalainen kustantaja Edward Stratemeyer ja hänen apulaisensa kirjailija Mildred Wirt Benson jo 1930-luvun alussa. Sarjalla on sittemmin ollut monia eri kirjoittajia. Tämä tieto löytyy mm. seuraavasta kirjasta: Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana - ulkomaisia nuorten sarjakirjoja, 1997. Kirjan saatavuuden voit tarkastaa osoitteesta: http://nettikirjasto.lahti.fi/
Muita Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastauksia Carolyn Keenestä löytyy arkistosta,
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla Keene Carolyn.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä, www.helmet.fi, käyttämällä hakutapaa sanahaku. Hakulaatikkoon voi kirjoittaa hakusanat pihat suunnittelu. Hakua voi haluttaessa rajata kielen mukaan valitsemalla valikosta halutun kielen, esim. suomi. Kirjastoon tulee myös lehtiä, joista voisi löytyä tietoa aiheesta. Lehtiä voi hakea HelMetistä aihe-hakua käyttämällä, hakusanalla puutarhanhoito ja rajaamalla materiaalityypiksi lehdet. Näin löytyy mm. lehdet Viherpiha ja Kotipuutarha. Aiheesta voisi löytyä tietoa myös rakentamista käsittelevistä lehdistä (aihe-haku rakentaminen, materiaali lehdet), esim. lehdestä Luomurakentaja. Internetistä aiheesta voi etsiä tietoa esim. osoitteesta...
Vaukuttaa siltä, että kirjaa ei ole suomalaisissa kirjastoissa. Ruotsissa se on Uppsalan yliopiston kirjaston kokoelmissa. Sinun on mahdollista saada se kaukolainaksi kotikirjastosi kautta. Tässä on tietoa Espoon kaupunginkirjaston kaukolainauksesta:
http://www.espoo.fi/xsl_perussivu_ilmanalasivuja.asp?path=1;641;7119;85…
Kirjastot.fi-sivujen kautta voi tehdä hakuja Frank-monihausta, josta löytyvät suomalaisten kirjastojen aineistotietokannat.
Sivuston kohdasta Kirjastot > muita kirjastoja, kirjastojen tietokantoja ja verkkopalveluita pääsee mm. monien ulkomaisten kirjastojen aineistotietokantoihin.
Tätä kysymystä sivuavia vastauksia on annettu tässä palvelussa aiemminkin, katso alla olevat linkit:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9894…
sekä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=64a1…