Helsingin Sanomat uutisoi (5.3.2019), että ksylitolin raaka-aine ksyloosi on viime vuosina tuotu Suomeen ulkomailta, lähinnä Keski-Euroopasta. Lähteitä ovat mm. maissi, pyökki ja riisi, koivusta ksyloosia ei enää teollisesti tehdä.
Uutisen mukaan Fazer alkaa valmistaa kauran kuorista ksylitolia. Alla linkki uutiseen:
https://www.hs.fi/talous/art-2000006023813.html
Sana onko koostuu itse asiassa kahdesta osasta: olla-verbistä ja liitepartikkelista -ko. Onko voi esiintyä kyllä aivan neutraaleissa kysymyksissä (esimerkiksi Onko Pekka kotona?), joissa ei kyseenalaisteta mitään. Vastauksena johonkin väittämään se voi toki ilmaista yllättyneisyyttä tai kyseenalaistusta, jälkimmäistä etenkin vielä -han-liitepartikkelin kanssa (esim. – Oslo on Ruotsin pääkaupunki. – Onkohan todella niin?). Täsmällinen merkitys kuitenkin riippuu asiayhteydestä ja jopa äänenpainosta, jolla se lausutaan.
Liitepartikkeleista löytyy tietoa esimerkiksi Isosta suomen kieliopista osoitteesta http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=126, Kielitoimiston ohjepankista osoitteesta http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/...
F. Scott Fitzgeraldin teoksen Kultahattu (The Great Gatsby) viimeinen virke kuuluu Marja Niiniluodon suomentamana näin:
"Niin me kamppailimme, vastavirtaan kuin veneet jotka alituisesti ajautuvat takaisin menneisyyteen."
F. Scott Fitzgerald: Kultahattu (suomentanut Marja Niiniluoto, Otava, 2013)
Enkeli-sana tulee kreikan kielen sanasta ἄγγελος (ángelos), joka tarkoittaa viestintuojaa. Monissa uskonnoissa enkelit ovatkin sanansaattajia, mutta enkeleillä on myös muita tehtäviä, kuten esimerkiksi lohduttaa surevia. Enkeleillä on hierarkia, ylimpänä ovat arkkienkelit, joista arkkienkeli Mikael esimerkiksi esiintyy islamissa, juutalaisuudessa ja kristinuskossa.
Kristinuskon mukaan ihmiset ja enkelit ovat kaksi erillistä luokkaa eivätkä ihmiset näin ollen kuollessaan muutu enkeleiksi. On vaikea sanoa, kuinka yleisesti ajatellaan ihmisen muuttuvan enkeliksi kuolemansa jälkeen. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan 15-79 –vuotiaista suomalaisista 47 prosenttia pitää enkeleiden olemassaoloa ainakin todennäköisenä.
Lisätietoa enkeleistä ja...
Kielitoimiston sanakirja (2022) ei mainitse loihde-sanaa lainkaan.
Nykysuomen sanakirja kertoo, että kansanomainen loihde-sana tarkoittaa tavallisesti värillistä sängyn, pöydän tms. peitettä.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan loihde ja sen rinnakkaismuodot loihtu ja loihto tarkoittavat loitsua.
Voit tarkastella sanan esiintyvyyttä murteissa ja lukea esimerkkejä sanan käytöstä Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta.
Kielitoimiston sanakirja verkossa
Nykysuomen sanakirja osa 3 verkkossa
Suomen murteiden sanakirja verkossa
Etsitty teos on varmaankin Valérie Perrinin Vettä kukille (Changer l'eau des fleurs, suom. Saara Pääkkönen, 2023).
https://piki.finna.fi/Record/piki.5140362?sid=3354315604
Joulutarinoita ja -runoja löytyy helmet-kirjastoista runsaasti myös aikuisille. Tässä muutamia vinkkejä:
Joulutarinoita / Mika Waltari ; toimittaneet Rudy de Casseres, Raimo Salomaa (WSOY, 2016)
Hauskaa joulua : vanhoja joulukertomuksia / toim. Juri Nummelin (Turbator, 2012)
Ihanaa joulua / toim. Seija Mannila (Kirjapaja, 2020)
Taatan joulu / F. E. Sillanpää ; toim. Panu Rajala (Otava, 1986)
Betlehemin tähti : joulukertomuksia läheltä ja kaukaa / Anita Laakso (Raamatunkäännösinsituutti, 2007)
Joululahja ja muita kertomuksia / Selma Lagerlöf (WSOY, 1986)
Rauhallisia hetkiä / toimittanut Tiina Laaninen (KIrjapaja, 2013) runot, aforismit
Tonttufilosofiaa, Eli miten vanhakin nyt nuortuu / Leena Hietamies (Kirjapaja, 2014)...
Hei,Nietzsche: Hyvän ja pahan tuolla puolen (Delfiinikirjat-painoksessa 1984) Kohta on s. 77. Kokonaisuudessaan tuo #147 kuuluu: "Jos taistelee hirmuja vastaan, katsokoon, ettei hän itse muutu siinä hirmuksi. Ja kun katsot kauan kuiluun, katselee myös kuilu sinuun."
Helsingin kaupunginkirjastossa paperikopio maksaa 0,40 e puoli eli kaksipuoleisen kopion hinta on 0,80 e. Väri- ja mustavalkokopioiden sekä A3- ja A4-kokojen hinta on yhtäläinen. Määräalennuksia ei ole, joten 100 kappaleen hinta on satakertainen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Laajasalon_kirjasto/P…
Kirjastojen aineistot on järjestetty luokituksen mukaan. Helsingissä on ihan oma luokitusjärjestelmä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla käytetään yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää. Tämän vuoksi Helmet-luettelossa on samalle aineistolle kahdenlaisia luokkia.
Hyllyluokka näkyy siis Helmet-haussa ja luokat on vastaavasti merkitty hyllyjen päätyihin ja reunoihin. Joka ikistä luokkaa ei opasteisiin saada millään mahtumaan, mutta opasteiden avulla löytää oikealle hyllylle.
Hyllyt kirjastoissa pyritään järjestämään loogisesti luokan mukaiseen järjestykseen, mutta aina tämä ei kirjastojen tiloissa ole mahdollista. Joissakin kirjastoissa on myös tehty pohjakarttoja aineiston löytämisen helpottamiseksi.
Helmet
Finto: HKLJ -...
Ulkomaalaiskirjasto sijaitsee Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa, Itä-Pasilassa, osoitteessa Rautatieläisenkatu 8. Kokoelma on sijoitettu pääkirjaston muun aineiston yhteyteen ja tiedot siitä löytyvät pääkaupunkiseudun aineistotietokannan kautta.
http://www.lib.hel.fi
http://www.helmet.fi
L. M. Montgomerystä löytyy tietoja Mervi Kosken teoksesta Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaa(2000), kirjaa näyttää olevan kotikirjastossasi.Intenetistä löytyy ainakin kaksi englanninkielistä sivua tästä kanadalaisesta kirjailijasta: http://www.uxbridge.com/people/maud.html ja http://www.gov.pe.ca/lmm/index.php3
Aikakauslehtien liiton sivulta http://www.aikakaus.fi/ löytyvät lehdet luokiteltuna. Makupalojen sivulla http://www.makupalat.fi/ on nuortenlehtien kommentoitu linkkilista.
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi maahanmuuttajan etninen tausta eikä ikä.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta löytyy runsaasti pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi. Kirjoita aiheeksi maahanmuuttajat tai kotouttaminen.
Maahanmuuttajatyön käsikirja. Helsingin kaupunki. 2002
Suomeen muuttajan opas. Työministeriö. 2001
Fennicasta (finna.fi) voi tarkistaa, mitkä kirjat ovat ilmestyneet suomeksi. Juliette Benzonin Haute-Savane kirjaa ei ole suomennettu, vaikkakin samaa sarjaa olevat Sumujen haukka, Paholaisen kaulanauha ja Yön kuningatar ovat ilmestyneet suomeksi 1970-1980 -lukujen vaihteessa. Kirjaa ei myöskään näyttäisi löytyvän ranskan tai englannin kielellä Suomen kirjastoista.
Muun muassa kirjastot.fi -sivulta löytyy yleisten kirjastojen yhteisesti ylläpitämä, siis kirjastonhoitajien kriteereillä valittu linkkikirjasto. Se noudattelee kirjastoluokitusta. Kielet ovat luokassa 8.
Alla on suora osoite sivulle:
http://
www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=1592
Intialaisesta hieronnasta on tehty ainakin seuraava suomenkielinen teos:
Pusa, Satu: Intialainen päähieronta : elämänilon lähteille stressipesulla, 2004.
Lisäksi mm. seuraavista artikkeleista löytyy tietoa intialaisesta hieronnasta:
Kivinen, Raija: Stressi sulaa hoitaviin käsiin. Voi hyvin 2003, nro 6.
Peiponen, Katja: Suomalaisille intialaista hierontaa. Kotilääkäri 1985, nro 9.
Monien eri yritysten internetsivuilla esitellään intialaista päähierontaa. Näitä sivuja löytyy mm. Googlen hakupalvelulla http://www.google.fi/ Kirjoita hakulaatikkoon: "intialainen päähieronta"
Olisikohan kyseessä Eduard Uspenskin kirja Alas taikavirtaa, Otava, toinen painos v. 1980. Kolmas painos on ilmestynyt 2005.
Kirjan kuvittaja on Viktor Tsizikov.
Sama kirjailijan hahmoja on myös krokotiili Gena.
