Second stepistä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavasta teoksesta: The code of ethics of social work: the /ed. by David Watson, London R&KP, 1985. Kirjaa voi tiedustella Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastosta, yhteystiedot linkissä http://www.valt.helsinki.fi/kirjasto/. Internetistä löytyivät seuraavat linkit:
http://www.cfchildren.org/program_ss.shtml
http://www.agendaforchildren.org/pages/ssfact.shtml
http://www.thesecondstep.org/programs/support.shtml
http://www.ccmckids.org/vpp/secondstep/
Lisäksi kannattaa ottaa yhteyttä Helsingin Yliopiston Käyttäytymistieteiden kirjaston tietopalveluun, yhteystiedot ja ohjeet linkissä http://www.helsinki.fi/behav/kirjasto/palvelut.html#ti
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta www.helmet.fi löytyy sanahaku-hakutapaa käyttäen antamalla hakusanoiksi vammaisliikunta uinti seuraavat viitteet: Uimahallien käyttötoimikunta: Erityisryhmät uimahalleissa, Helsinki : Opetusministeriö, Tabloid, jakaja, 1990; ja Tuominen, Sinikka: Tietoa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden vesiliikunnasta, Helsinki : Liikuntatieteellinen seura, [1986]. Ènsin mainittua ei tosin ole enää saatavana pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, jälkimmäistä kyllä. Saatavuustiedot saa teoksen nimeä hiirellä klikkaamalla. Antamalla Helmetin aihehakuun hakusanan uinti saa yli 60 viitettä. Niitä voi rajata kuvakkeesta Rajaa/Järjestä hakua esim. kielen tai ilmestymisvuoden mukaan....
Opetusministeriö vastaa yhdessä lääninhallitusten kanssa kuntien ylläpitämien yleisten kirjastojen kansallisesta perustilastoinnista. Muiden kuntien tilastoja voi etsiä mm.sivuilta http://tilastot.kirjastot.fi/
ja perustietoa OPM:N tilastoinneista http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/tilastot/index…
Tampereen kaupunginkirjasto mittaa tilastoinnissaan kirjaston käyttöä ja tällöin uusinnat tilastoidaan kokonaislainalukuun. Vuonna 2004 uusintoja lainoista oli 35 %. Kirjastossamme uusintoja voi tehdä useammalla tavalla; Internetissä, puhelimitse, palautuksessa virkailijan avulla tai kirjaston yleisömikroilla.
Työsuoritteisiin ei uusintoja lasketa. Työsuoritetilastoihin tulevat vain ns. ensilainat, jotka tehdään...
Tätä kysymystä sivuavia vastauksia on annettu tässä palvelussa aiemminkin, katso alla olevat linkit:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9894…
sekä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=64a1…
Lukudiplomia varten on luettava vähintään viisi kirjaa Lukudiplomi-luettelosta, ja sen lisäksi vielä yksi vapaavalintainen kirja. Kirjaluettelot löytyvät Lappeenrannan kaupungin kotisivuilta kohdasta Koulutus ja opiskelu, perusopetus, http://www.lappeenranta.fi/?deptid=13646 . 1. luokan lista löytyy tästä osoitteesta http://www.lappeenranta.fi/includes/file_download.asp?deptid=13646&file…) uusi.pdf&pdf=1 .
Brages pressarkiv –sanomalehtiarkiston kautta ei löytynyt tietoa amiraali Oscar von Kraemeristä. Arkistosta voi halutessaan tehdä hakuja itsekin, se löytyy täältä:
http://www.bragespressarkiv.fi/hem/
Lisätietoa hänestä ei löytynyt. Käytössämme olevien tietokantojen kautta löytyivät juuri nuo jo löytyneet lähteet. SKS:n Biografiakeskuksen kautta löytyy lyhyt elämäkerta:
http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/?gid=226
Myöhemmin tänä vuonna ilmestyy kirja: Tsaarin amiraali: suomalainen Oscar von Kraemer.
Valitettavasti Haminan kirjastossa ei ole Esther ja Jerry Hicksin kirjoja. Muissa Kymenlaakson kirjastoissa on nämä kaksi teosta: Pyydä, niin saat: miten opit käyttämään Vetovoiman lakia sekä Tunteiden mahtava voima: sisäinen oppaasi Vetovoiman laista,
Voit tehdä näistä kirjoista varauksen joko Haminan kirjastossa tai netin kautta kyyti.fi -sivulla http://www.kyyti.fi/. Kirjat kuljetetaan Haminan kirjastoon varausmaksulla joka on 1€/kirja.
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyvät tiedot teoksesta nimeltä "Tyttikirja". Kirjan on toimittanyt Mária Baloghy, joka nimestä päätellen on unkarilainen. Kirjan on unkarista suomentanut Helmi Helminen. Teoksen on julkaissut Gummerus vuonna 1938. Teoksessa on 175 sivua. - Olisikohan kyse siis tästä kirjasta?
"Tyttikirjaa" on yksi kappale sekä HelMet-kirjastojen varastossa Pasilassa että Kansalliskirjaston kokoelmissa, mutta kummastakaan teosta ei valitettavasti saa kotilainaan. Kirjan voi pyytää varastosta luettavaksi Pasilan kirjaston tiloihin ja siellä siitä voi ottaa esimerkiksi kopioita. Kirjavarastossa voi käydä itsekin; varasto on auki keskiviikkoisin klo. 13-18. Kirja on siis luettavissa myös Kansalliskirjastossa...
Hei !
Paras löytämäni nettisivu on tämä, josta löytyy kolmisenkymmentä rikosta: http://uk.answers.yahoo.com/question/index?qid=20081209040157AAtaXl9
Paras löytämäni kirja on lainattavissa kansalliskirjaston avokokoelmasta, yli 400 sivua juuri tästä aiheesta, toivottavasti löytyy rikosluettelokin:
Tietokanta: HELKA - Helsingin yliopiston kirjastot
Tekijä(t): King, Peter.
Nimeke: Crime, justice, and discretion in England, 1740-1820 / Peter King.
Aineisto: kirja
Julkaistu: Oxford : Oxford University Press ; New York, 2000.
Kirjasto: Kansalliskirjasto, 28 vrk, AINEISTOPYYNTÖ VARAUS-NAPISTA
Sijainti: H Avokok. 942 King Info
Niteiden lukumäärä: 1
joista: paikalla: 1
Kaikki paikalla
Sivun pysyvä osoite: https://finna.fihttp://kvk.ubka.uni-...
Kosmetiikan maahantuonnista ei löydy kirjoja. Yhteistietokanta Melindan mukaan aiheesta on tehty joitakin opinnäytteitä, joiden lähdeluetteloakin kannattaisi ehkä katsoa:
Virkki, Suvi: Maahantuonti Italiasta : T:mi Pirjo Koskelainen. Turun ammattikorkeakoulu, 2002
Rinne-Laturi, Stella: Kosmetiikkasarjan tuonti ja jälleenmyynti. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2012
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivulta löytyy ohjeita kosmetiikkatuotteiden maahantuontiin http://tukes.fi/fi/Palvelut/Usein-kysyttya-UUSI/Kuluttajaturvallisuus/K… ja muutenkin kosmetiikkaa koskevaa tietoutta, mm. lainsäädäntöä http://tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet…
Turun kaupunginkirjastosta löytyy muutamia yleisiä maahantuontiin...
Esimerkiksi alla mainituissa teoksissa kuvataan kirjailijan elämää.
Itkonen, Juha, Seitsemäntoista (Otava, 2011)
Venho, Johanna: Syntysanat (WSOY, 2011)
Onkeli, Kreetta: Kutsumus (Sammakko, 2010)
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät (Atena, 2012)
Hotakainen, Kari: Ihmisen osa (Siltala, 2010)
Viinikainen, Antero: Orgo (WSOY, 2009)
Huilaja, Janne: Yksikätinen (Gummerus, 2008)
Vimma, Tuomas: Toinen (Otava, 2005)
Niemi, Marjo: Ihmissyöjän ystävyys (Teos, 2012)
Voit lukea tarkemman kuvauksen kirjoista vaikkapa HelMet-verkkokirjastosta (klikkaamalla hakutuloksen kuvaa saat auki lehden, jolla kuvataan kirjan sisältöä) tai Kirjasammosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.kirjasampo.fi/
Kortistot on ilmeisesti otettu Suomessa käyttöön vasta 1910-luvulla, jolloin ensimmäisiä yleisiä kirjastoja alettiin järjestää yhdysvaltalaisen public library -aatteen mukaisiksi. Mikko Laaksosen teoksesta Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1940–2005 (Helsingin kaupunginkirjasto, Helsinki 2010; s. 59–60) käy ilmi, että kortistot on otettu käyttöön samoihin aikoihin kuin yhdysvaltalainen avohyllyjärjestelmä. Uudistusten tarkoituksena oli helpottaa lainaamista. Uutta järjestelmää alettiin ensimmäisenä käyttää Porvoon, Turun, Mikkelin ja Oulun kaupunginkirjastoissa. Turussa kirjastonjohtaja Einar Holmberg muutti kirjastoa uuden mallin mukaiseksi vuonna 1912, mistä löytyy seikkaperäinen kuvaus Eila...
Syksy ja lehmä -runo löytyy v. 1979 ilmestyneestä kirjasta Kukurikuu: runoja, lauluja ja leikkejä perheen pienimmille (kustantaja Gummerus). Kirjan tekijät ovat Jaakko ja Kaija Löytty sekä Tuomo Lahdelma ja Erkki Tiusanen. Kirjassa on myös runon nuotit ja ideointi runon käyttöön.
Äänitteenä se näyttäisi olevan olemassa vain vanhana Kukurikuu-nimisenä c-kasettina (ilmestynyt v. 1979).
Sekä runo että sen nuotinnos ovat hyvin lyhyitä.
Ihmisen kämmenet hikoavat, koska hänellä on kämmenissä hikirauhasia. Hikirauhasia on kahdenlaisia: pieniä ja suuria. Pieniä on mm. kämmenissä ja jalkapohjissa. Niiden tehtävänä on osallistua ihmisen lämmönsäätelyyn.
Muun muassa alla olevista linkeistä lisää tietoa hikirauhasista ja hikoilusta:
http://www.solunetti.fi/fi/histologia/hikirauhanen/
http://tieteentermipankki.fi/wiki/El%C3%A4intiede:hikirauhaset
James Pattersonin tuotannosta on kysytty myös Kysy.fi-vastauspalstalla. Kustantaja vastasi näin silloin esitettyyn
kysymykseen.
Kiitän yhteydentotostasi koskien James Pattersonin tuotantoa. WSOY ei ole näillä näkymin suomentamassa lisää James Pattersonin tuotantoa. Hänen kirjansa ovat huippusuosittuja USA:ssa ja ovat nousseet Euroopassa bestsellereiksi lähinnä vain Britanniassa. Suomen myyntitilastot ovat olleet kovin vaatimattomia. Patterson on edelleen tavattoman tuottelias kirjailija ja julkaiseekin avustajineen yhä useita kirjoja vuodessa
Buckinghamin palatsista löytyy tietoa esim. seuraavista kirjoista:
Brown, Ivor: Royal homes in colour, Field, D. M.: Great palaces; Baker, Richard: Insider's London; Plimmer, Charlotte: London: a visitor's companion.
Suomeksi siitä kerrotaan (lyhyesti) Lontoota käsittelevissä matkaoppaissa ja Kotilieden artikkelissa (1993; 11 ; s. 8-11, 90-91).
Hakupalvelu http://www.Britannica.com antaa tulokseksi hakusanoilla "Buckingham Palace" sivun, josta löytyy samantyyppistä tietoa kuin edellä mainituista kirjoista. Lisäksi hakutuloksena on linkki Encyclopedia Britannican artikkeliin, ja muutama rakennusta käsittelevä kirja.
Robert Swindellsiltä on suomennettu neljä kirjaa, jotka ilmestymisvuosineen ovat:
Huone 13 (1991)
Hirviö (1992)
Lohikäärmeen sisällä (1993)
Kivikovat kadut (1994)
Maksuttomia artikkeliviitetietokantoja ei ole. Mainitsemasi Aleksin lisäksi Arto ja Kati -viitetietokannat ovat myös maksullisia. Joissakin kirjastoissa niitä voi käyttää ilmaiseksi asiakastyöasemilla.
Lisätietoja näistä artikkeliviitetietokannoista www.kirjastot.fi -sivuilla.
