NASA:n Exoplanet exploration -sivuston (https://exoplanets.nasa.gov/) mukaan eksoplaneettoja eli oman aurinkokuntamme ulkopuolisia planeettoja tunnetaan tällä hetkellä yhteensä 3 779 kappaletta 2 819:stä eri aurinkokunnasta. Näiden lisäksi on havaittu 2 737 mahdollista planeettaa, joiden olemassaoloa ei ole vielä vahvistettu.
Kaukaisten planeettojen havaitseminen on vaikeaa, ja ylivoimaisesti suurin osa niistä on havaittu tarkkailemalla muutoksia, joita ne aiheuttavat emotähtensä kirkkaudessa ja spektrissä. Massiiviset ja lähellä kiertävät planeetat vaikuttavat tähteensä pieniä ja kaukaisempia enemmän, joten tällaisia planeettoja on havaittu eniten. Usean planeetan järjestelmiä tunnetaan paljon, mutta on mahdotonta sanoa, onko...
Kyseinen säepari on roomalaisen runoilijan Catulluksen (n. 87/84 – n. 54 eKr.) runosta 109. Runo käsittelee Catulluksen ja Lesbian häilyväistä rakkaussuhdetta. Runossa Catullus epäilee Lesbian mahtipontisten lupausten todenperäisyyttä.
Lesbia ei ollut Catulluksen mielitietyn oikea nimi, vaan todennäköisesti nimi viittaa Clodiaan, kansantribuuni Publius Clodius Pulcherin siskoon. Lesbia-nimi on viittaus yhteen Catulluksen suureen kirjalliseen esikuvaan, nimittäin Sapfoon, joka oli kotoisin Lesbos-saarelta.
Alkukielellä säepari kuuluu siis seuraavasti:
Iūcundum, mea vīta, mihī prōpōnis amōrem
hunc nostrum inter nōs perpetuumque fore.
Tekstissä on muutama hieman hankalasti kääntyvä kohta.
Proponis voi tarkoittaa tässä niin ”lupaat...
Emme löytäneet tietoa säkeiden alkuperäisestä tekijästä. Kaikki löytämämme lähteet viittasivat lehdissä julkaistuihin muistovärssyihin. Todennäköistä on, että kyseessä on muistovärssyksi tehty runo, jonka tekijä saattaa olla joku vainajan omaisista.
Jos joku kysymksen lukija tunnistaa säkeet ja niiden kirjoittajan, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kaukopalvelun sähköpostiosoite on kaukopalvelu@lib.hel.fi. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä suoraan www-lomakkeella osoitteessa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm
Eduskunnan kirjaston http://www.eduskunta.fi/kirjasto/ Selma-kokoelmaviitetietokannasta voi etsiä viitteitä juridisesta kirjallisuudesta.
Kirjastoissa käytettävissä olevista viitetietokannoista voi hakea esim. tiettyä aihetta käsitteleviä artikkeleita. Aleksi-nimiseen tietokantaan on tallennettu viitteitä vuodesta 1980 alkaen ja Artoon vuodesta 1982 alkaen. Molemmat tietokannat sisältävät viitteitä mm. seuraavista julkaisuista: Defensor Legis, Lakimies, Lakimiesuutiset ja Oikeus.
Suomen asianajajaliiton kotisivuilta Internet-osoitteessa http://www.asianajajat.fi/ kohdasta 'Julkaisut' löytyvät Advokatti ja Defensor Legis -lehtien hakemistot muutaman vuoden ajalta. Saman sivuston kohdasta 'Lakilinkit' - 'Lehdet ja julkaisut' löytyvät mm....
Sinun kannattaa tehdä haku Helmet-järjestelmässä (http://www.helmet.fi ) kohdassa Sanahaku. Kirjoita kenttään sanat Slovakia matkaoppaat, niin pääset selaamaan Slovakian matkaoppaita. Let's go -oppaita löytyy yhteinen Itä-Euroopan maista. Julkaisun tiedot ovat:
Eastern Europe 2005 / Seth Robinson, editor ; researcher-writers: Calum Docherty ... [et al.]
New York (N.Y.) : St. Martin's press ; London : Macmillan [distributor], cop. 2005 .
Kysyt paljonko lauri Viitaa luetaan, mutta meillä ei ole sellaista tilastoa.
Voimme ainoastaan sanoa montako Lauri Viidan kirjaa on lainassa tällä hetkellä. Voit itsekin todeta samaa tästä:
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=a&searcharg=viita+lauri&sea….
Tiedämme kyllä montako kertaa yhteensä joku kirja on ollut lainassa, mutta sitä on voinut lukua useampi tai ei kukaan!
Tämä siisi ei ole täsmällinen menetelmä.
Mikroskooppikuvauksesta kerrotaan mm. Michael Freemanin kirjassa Lähikuvaus digikameralla ja seuraavilla nettisivuilla:
http://www.vetmed.helsinki.fi/pell/anatomia/opiskelu/materiaali/mikrosk…
http://www.inspect-ny.com/digipix.htm
http://www.lmscope.com/produkt22/tipps_e.html
Sinun kannattaa kysyä korvaushintaa suoraan siitä kirjastosta, mistä hajonnut cd-romppu on lainattu. Nokian kaupunginkirjaston käyttösääntöjen mukaan cd-romppujen korvaushinta on sama kuin niiden hankintahinta, mutta usein vanhojen cd-romppujen kohdalla hintaa kohtuullistetaan alaspäin.
Vantaan kirjastoautoissa hoidetaan kyllä rahaliikennettä, mutta varauksista ei peritä maksuja. Maksut voi maksaa ainoastaan käteisellä. Maksukortit eivät siis käy. Lainausoikeuden menettää, jos maksamattomia maksuja on 10 euroa tai enemmän.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät osoitteesta: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Itäkeskuksen kirjastossa on italiankieliset satutuokiot lauantaisin parittomina viikkoina klo 11. Italiensk sagostund i Östra Centrums bibliotek på udda veckor klockan 11.
http://www.lib.hel.fi/Page/c5076732-4e24-4b6e-8ab2-c5875a28e02a.aspx
Levisto on todella harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut vähemmän kuin kuusi tämännimistä henkilöä. Nimipalvelu ei ilmoita yksityisyyden suojan takia tarkkaa lukua, jos nimettyjä on hyvin vähän.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirjaston lähteistä ei löytynyt tietoa sukunimen taustoista tai merkityksestä.
Helsingin kaupungin avoimiin työpaikkoihin voit tutustua Helsinkirekryn sivulta http://www.hel.fi/hki/Rekry/fi/Etusivu .
Jos olet koululainen ja etsit TET-paikkaa, sinun kannattaa kysellä lähellä kotia sijaitsevista kaupoista, kirjastoista, firmoista ym., otetaanko niihin TET-oppilaita.
Kaikilla aineistolajeilla on samat noutoajat, jotka määräytyvät postin mukaan.
Aineiston yleinen laina-aika Helmet-kirjastoissa on 28 vuorokautta.
Päätöksen mukaan yleisestä laina-ajasta poikkeavat laina-ajat on seuraavilla kokoelmilla:
- Bestseller-aineisto seitsemän (7) vuorokautta
- DVD-levyt, BD-levyt ja konsolipelit seitsemän (7) vuorokautta
- Kysytyimpien musiikki cd-levyjen laina-aika voi olla seitsemän (7) vuorokautta.
Bestseller-kokoelmaan valitaan osa uutuuskirjoista. Kokoelmaan valittuja teoksia ei voi varata internetissä.
Helmet-kirjastoille voit antaa suoraan palautetta Helmet-sivustolla osoitteessa www.helmet.fi . (Palautelinkki sivun oikeassa ylälaidassa.)
Romaani Okalinnut löytyy varsin monesta pääkaupunkiseudun kirjastosta, joten se on helppo saada. Mikäli sitä ei löydy omasta lähikirjastosta, henkilökunta voi varata kirjan toisesta kirjastosta.
Tuorein suomeksi ilmestynyt yleisesitys länsimaisen kirjallisuuden historiasta taitaa olla Pekka Vartiaisen yli 900-sivuinen ”Länsimaisen kirjallisuuden historia” (BTJ, 2009). Jos yhden järkäleen sijaan haluaa mieluummin saman erillisinä kirjoina, Vartiainen on julkaissut sen myös päivitettyinä osina ”Antiikki, keskiaika ja renessanssi länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Barokki, klassismi, valistus ja romantiikka länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Realismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Modernismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa” (Avain, 2010). Vartiainen on julkaissut uudemmasta kirjallisuudesta vielä lähes 1000-sivuisen kirjan ”Postmoderni kirjallisuus : länsimaisen kirjallisuuden historia 1945-2000” (...
Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet on Tiitus-nimen kohdalla seuraava tieto: Nimi on esiintynyt Kansanvalistusseuran kalenterissa v. 1883. Latinan Titus tarkoittaa kunnioitettavaa. Tiitus oli Paavalin opetuslapsi. Nimestä tunnetaan muunnokset Tiitu, Titu, Tito ja Titta.Nimi on löydetty uudelleen 2000-luvulla.
Väestörekisterikeskuksen nimitiedoissa nimieä on käytetty sekä miesten että naistennimenä: http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Lauri Viidalla on lyhyt nelisäkeinen runo "On ja ei", joka sopii muuten kuvaukseesi, mutta siinä ei ole ötököitä, vaan sanojat ovat "on" ja "ei". Siinä ei myöskään sanota "tokko, tokkohan", vaan "onko, onkohan" ja "eikö, eiköhän". Tarkoitatko ehkä sitä? Se sisältyy esimerkiksi Lauri Viidan Koottuihin runoihin.
