Siluurikausi, liitukausi ja pleistoseenikausi ovat kaikki geologisia aikakausia. Siluurikausi ja liitukausi ovat geologisia kausia, ja pleistoseenikausi on geologinen epookki. Geologinen ajanlasku perustuu geologisten muodostumien tutkimiseen sekä ajoittamiseen (stratigrafia), ja sitä käytetään etenkin geologiassa ja paleontologiassa. Geologisten ajanjaksojen pituus saattaa olla useita miljoonia vuosia. Nämä ajanjaksot luokitellaan suuruusjärjestyksessä eoneihin, maailmankausiin, kausiin ja epookkeihin. Myös epookit voidaan jakaa lyhyempiin ajanjaksoihin.
Nykyistä maailmankautta kutsutaan kenotsooiseksi maailmankaudeksi. Sen katsotaan alkaneen liitukauden lopulla tapahtuneen joukkosukupuuton jälkeen noin 65 miljoona vuotta sitten....
Vesimyllyjä on olemassa useitä eri tyyppejä: jalkamyllyjä, ratasmyllyjä ja turbiinimyllyjä. Hyvä tietolähde näiden toiminnasta ja rakenteesta on verkosta löytyvä Lauri Leppäsen rakennusrestauroinnin opinnäytetyö Snickarsin vesimylly : dokumentointi ja historiaa (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32831/leppanen_lauri.pdf?…). Yleisemmän historiatiedon lisäksi siinä dokumentoidaan sanoin, valokuvin ja pohjapiirroksin Vähäkyrön Merikaarrossa sijaitseva Snickarsin mylly.
Jari J. Tuomiston historiablogissa esitellään vesimyllyjen toimintaa: https://tuomjari.wordpress.com/2016/05/21/harkinhierin-ja-jalka-myllyt/.
Kirjallisuuden puolelta kiinnostava teos lienee Teppo Korhosen Vesimyllyt : historia, rakenne, käyttö ja kunnostus...
Taskukirjasto on mobiilisovellus Helmet-kirjastojen asiakkaille. Taskukirjastossa voit mm. uusia lainasi, hakea aineistoa ja tehdä varauksia. Saat myös lukusuosituksia ja voit tarkistaa kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot.
Allaolevista linkeistä voit lukea lisää Taskukirjastosta, sovelluksen lataamisesta ja palvelun käyttämisestä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Taskukirjasto(3547)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__Taskuki…
Suomessa voi opiskella informaatiotutkimusta ja sen lähitieteitä seuraavissa korkeakouluissa: Åbo Akademi (http://www.abo.fi/fak/esf/bii/), Tampereen teknillinen korkeakoulu (http://www.tut.fi/) sekä Oulun (http://syy.oulu.fi/) ja Tampereen yliopistot (http://www.info.uta.fi/) myös oppilaitosten Internet-sivuilla.
Aiheesta voisit etsiä aineistoa yliopistojen Linnea-tietokannoista http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea ,jotka ovat käytettävissä yliopistojen ja myös Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta. Muut kaupunginkirjaston käytössä olevat tietokannat (käyttö kirjaston työasemilta) löytyvät sivulta http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h35/doc784.html
Mahdollisia muita asiasanoja kuin Wagner ja festivaalit on löydettävissä Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa .
Internetsivuilla löytyy paljon viitteitä aiheesta, esimerkiksi Google http://www.google.com antaa hakusanayhdistelmällä - wagner festspiel idee - lukuisia viitteitä www-sivuista.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta...
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjastoon ei ole tilattu kreikankielisiä lehtiä. Niitä ei tule myöskään Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastoihin. Saamani tiedon mukaan kreikankielisiä lehtiä voisi käydä lukemassa Helsingin yliopiston Porthanian-rakennuksessa, osoitteessa Yliopistonkatu 3.
James Wattista, höyrykoneen keksijästä, on kyllä kirjoitettu suomeksi kaksikin kirjaa: Carnegie, Andrew: James Watt (1903) ja Carnegie, Andrew: James Watt: höyrykoneen keksijä (1905), mutta koska nuo kirjat ovat kovin vanhoja, niitä ei varmasti tavoita läheskään kaikista kirjastoista. Sen sijaan useimpien kirjastojen kokoelmiin kuulunee teos Hart, Michael: Ihmiskunnan 100 suurinta (uud.laitos 1994), josta löytyy tietoja myös James Wattista. Internetissä on myös monia sivuja tästä keksijästä, tosin englanninkielisiä, laitan tähän pari osoitetta: http://level2.phys.strath.ac.uk/ScienceOnStreets/jameswatt.html ja http://www.ideafinder.com/history/inventors/watt.htm
Seuraavassa joitakin Lapin sotaa koskevia ruotsin- tai englanninkielisiä kirjallisuusviitteitä Lappi-osaston kokoelmista ja Lapponica-tietopankista(http://www.lapponica.net ):
Paljon käytetty perusteos on Toivo T. Kailan aikalaishistoriikki Lapin sota, joka käännettiin heti ilmestyttyään myös ruotsiksi:
KAILA, Toivo T.: Kriget i Lappland. - Helsingfors : Söderström ; Stockholm : Fahlcrantz & Gummelius, 1950. - 290 s.
Lapin sotaa laajemmin käsittelevää tutkimuskirjallisuutta ei juuri löydy, varsinkaan muilla kielillä. Muusta aihetta sivuavasta kirjallisuudesta voisi suositella esimerkiksi:
ALAMÄKI, Yrjö: Kriget og Lapplands evakuering 1944-1945. - Torneå : Tornedalsrådet, 1994. - 94 bl.
BEREDSKAPSMINNEN från Övre Norrland 1939-...
Useimmissa kirjastoissa voi uusia lainat Internetin kautta. Kysymyksestäsi ei ilmene missä kaupungissa käytät kirjastoa. Löydät oman kirjastosi yhteystiedot ja kotisivut Kirjastot-fi etusivulta kohdasta Kunnan- ja kaupunkien kirjastot. Oman kuntasi kirjaston sivuilta löytyy tietoa uusimisesta.
Virkailijat kirjastoissa opastavat mielellään kirjastopalveluiden käytössä.
Tervetuloa kirjastoon !
Intialaisesta hieronnasta on tehty ainakin seuraava suomenkielinen teos:
Pusa, Satu: Intialainen päähieronta : elämänilon lähteille stressipesulla, 2004.
Lisäksi mm. seuraavista artikkeleista löytyy tietoa intialaisesta hieronnasta:
Kivinen, Raija: Stressi sulaa hoitaviin käsiin. Voi hyvin 2003, nro 6.
Peiponen, Katja: Suomalaisille intialaista hierontaa. Kotilääkäri 1985, nro 9.
Monien eri yritysten internetsivuilla esitellään intialaista päähierontaa. Näitä sivuja löytyy mm. Googlen hakupalvelulla http://www.google.fi/ Kirjoita hakulaatikkoon: "intialainen päähieronta"
Varsinaisesti kynnöstä tai maan muokkauksesta vhs-kasettia tai dvd:tä ei löydy Suomen kirjastoista. Lahden kaupunginkirjastosta löytyy kuitenkin vhs-kasetteja, jotka käsittelevät puutarhanhoitoa yleensä. Näistä saattaisi löytyä myös maan muokkaukseen liittyvää aineistoa:
Maatalousalan ammatteja,
Yritystoimintaa maaseudulla,
Eläköön puutarha! [2]:osat 6-10/1999,
Kotipuutarha keväästä syksyyn,
Kotipuutarhurin pihapiiri,
Puutarha-alan ammatteja,
Viherkanava No 1: Kesä-heinäkuu 1991,
Viherkanava No 2: Elo-syyskuu 1991,
Viherkanava No 3: Loka-marraskuu 1991,
Istutustekniikka: onnistuneen istutustyön avaintekijät,
Metsänistutus,
Luonnonmukainen kotipuutarhaviljely : Ullan mullat
Lisäksi Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta löytyy vhs-kasetti...
Kirjaston asiakkaidensa käyttöön hankkimien kuvatietokantojen aineisto on periaatteessa tarkoitettu epäkaupallisiin tarkoituksiin. Kaupallisiin tarkoituksiin, esitteiden ja markkinointikirjeiden kuvitukseksi, voi
hankkia varsin edullisesti tarvitsemansa kuvan esim. palvelusta stock.xchng ( www.sxc.hu ), missä on harrastajien kuvaamaa korkeatasoista valokuva-aineistoa. Palvelun kautta tilatun kuvan hinta on 1 USD, käyttötarkoituksesta riippumatta.
Kyseessä on valtakunnallinen minuuttinovellikilpailu, jonka aiheena tällä kertaa ovat kansantarinat. Kilpailun järjestäjinä toimivat Limingan taidekoulun kirjoittajalinja ja aikakauslehti Kaltio. Töiden tulee olla perillä 14.3.2008 mennessä. Voittajan ja kaksi kunniamainintaa valitsee kirjailija ja kuvataiteilija Rosa Liksom.
Lisäinfoa ja yhteystiedot:
http://www.limingantaidekoulu.com/joomla/index.php?option=com_content&t…
Arto Paasilinnan seura ry:n kotisivuilla kerrotaan, että
Paasilinna ei voi vastata sähköposteihin, koska aika menee kirjoittamiseen.
Arto Paasilinnan seura ry:n kotisivun osoite on
http://www.artopaasilinnanseura.fi/.
Teos on vasta ilmestynyt suomeksi käännettynä ja se on kyllä tilattu kirjastoihin, mutta ei ole vielä saapunut. Kyllä se pian tulee. Sitten kun kirjaa löytyy kirjastoista voitte varata sen netistä osoitteesta http://www.helmet.fi kirjastokortin numeron ja henkilökohtaisen tunnusluvun avulla (tunnusluvun saa kirjastosta)
Olisko kysessä arkkitehti Andrzej Niezabitowski. Hänestä löytyy mainintoja sivuilta:
http://naukowcy.polsl.pl/Lists/Architektury/DispForm.aspx?ID=5
http://archnet.org/library/documents/one-document.jsp?document_id=10789
http://archiwalna.polsl.pl/rar/einfo.html
http://www.eaae.be/eaae2/documents/eguide/Eguide-2003.pdf
Varaus voidaan perua HelMet -verkkokirjaston Omat tietoni -valikon kautta. http://www.helmet.fi Sisään kirjautumiseksi vaaditaan kirjastokortin numero ja henkilökohtainen tunnusluku (pin-koodi). Varaukset -kohtaa klikkaamalla päästään omiin varauksiin. Ruksaamalla varaus se voidaan poistaa (kohta ”Poista merkityt varaukset tai vaihda noutokirjastoa”).
Pikalainoilla tarkoitettaneen tällä hetkellä pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen Bestseller-kokoelmaa, johon on valittu uutta ja suurimenekkistä aikuisten kirjallisuutta. Bestseller-tunnuksella merkittyjen kirjojen laina-aika on 7 vuorokautta, eikä niitä voi varata eikä uusia. Bestseller-kokoelman luominen käynnistyi kokeiluna joissakin kirjastossa v. 2006 ja laajennettiin sekä vakinaistettiin kaikkiin HelMet-kirjastoihin toukokuusta 2007 alkaen. Tätä aikaisemminkin Helsingin kirjastoilla oli mahdollisuus valintansa mukaan merkitä haluttuja kirjoja pikalainoiksi jo 1990-luvun alusta lähtien, jolloin laina-aika oli pääsääntöisesti 2 viikkoa.
Suosittujen musiikkiäänitteiden 7 vuorokauden laina-ajan merkitseminen keskitetysti käynnistyi v....
Hei Rasmus!
Tismalleen Kapteeni Kalsari -kirjojen tapaisia kirjoja ei taida olla, mutta jos pidät siitä, että tavallisille tyypeille tapahtuu erikoisia asioita saattaisit pitää myös Colferin Legenda -kirjoista (Legenda Pottu-Mäkisestä, Legenda Kapteeni Korpin hampaista ja Legenda maailman tuhmimmasta pojasta). Kannattaisi myös tutustua Roald Dahlin kirjoihin, joista Ilmarin ihmelääke, Kuka pelkää noitia sekä Jali ja suklaatehdas ovat joidenkin mielestä älyttömiä ja hauskoja.
Ekaluokkalaisille sopivia hauskoja ja vauhdikkaita kirjoja ovat myös Whybrown Pikku Susi -kirjat, Olczakin Megajätkä -kirjat ja Geronimo Stiltonit.
