HelMet-kirjastoissa kolmen uusimiskerran jälkeen kirjan voi lainata uudelleen kirjaston palvelutiskillä, jos siinä ei ole varauksia. Virkailija palauttaa kirjan ja lainaa sen heti uudelleen, jolloin uusimiskerrat nollautuvat ja sen voi uusia jälleen netin kautta tai puhelimitse uudet kolme kertaa. Kirjan saa saman tien mukaan. Käytännössä tällä tavalla kirjaa voi pitää kuinka kauan tahansa, jollei siihen tule varausta.
Kirjan toimittaminen kirjastosta toiseen riippuu siitä, mistä kirjastosta se lähtee ja mikä on noutokirjasto. Jos kirja toimitetaan kaupungin sisällä, kuljetukseen kuluu yleensä vähintään kaksi vuorokautta. Perjantaina varattu aineisto lähtee kuitenkin liikkeelle vasta maanataina, joten tässä tapauksessa kirjan päätyminen varaushyllyyn vie enemmän aikaa. Jos aineisto toimitetaan esimerkiksi Espoosta Helsinkiin, saattaa varatun aineiston liikkumiseen kulua noin viikko.
Näet vapaiden kappaleiden sijainnit helposti HelMet-haulla. Kirjoita hakulaatikkoon etsimäsi teoksen nimi, klikkaa teoksen nimeä ja näytölle aukeaa lista sijoituspaikoista eli kirjastoista, joiden kokoelmiin kyseinen teos kuuluu. Jos kirjaston kohdalla lukee "hyllyssä",...
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Mary Roachin teosta "Stiff - The Curious Life of Human Cadavers" ei ole suomennettu.
Kaikista Suomessa julkaistuista teoksista pitäisi löytyä tiedot Suomen Kansalliskirjaston ylläpitämästä kansallisbibliogragiasta. Suomennokset löytyvät tietokannasta myös alkuperäisnimellä. Alla on linkki Fennicaan.
https://finna.fi
http://www.maryroach.net/books-news.html
Suurin osa annetuista vihjeistä viittaa kyllä vahvasti juuri Oiva Paloheimon Tirlittaniin. Ensipainoksestaan lähtien Tirlittanin sidotut laitokset ovat ilmestyneet pohjaväriltään vihreissä kansissa ja kirjan selkä on ollut vihreä. Kansikuvassa toki on runsaasti keltaistakin väriä.
Tirlittanin nykypainokset ovat aivan samannäköisiä kuin vuoden 1953 alkuperäislaitos tai 60-70-lukujen vaihteessa ilmestyneet painokset. Kaikissa on sama Rolf Sandqvistin mustavalkokuvitus.
Tirlittanilla on läpi kertomuksen mukanaan okariino; soitin näkyy useassakin kuvassa ja ainakin yhdessä Tirlittanin nähdään sitä soittavan (s. 13). Samaisessa kuvassa on koivujakin.
Ainoa kysymyksen vihjeistä, joka ei sovi Tirlittaniin, ovat nuo lumpeenlehdet hiuksissa, joka...
Tarkoitat varmaan lasten kuvakirjasarjaa Tammen kultaiset kirjat. Sarjan teokset olivat käännöksiä yhdysvaltalaisen kirjasarjan teoksista. Kustannusosakeyhtiö Tammi aloitti sarjan julkaisemisen Suomessa vuonna 1952, ja Pikku Viu-Viu oli ensimmäisiä sarjan teoksia. Tällä hetkellä sarjassa on julkaistu kaikkiaan jo yli 210 kirjaa.
Voit hakea sarjaan kuuluvia kirjoja Vanamo-verkkokirjastosta kirjoittamalla hakukenttään "Tammen kultaiset kirjat". Kokoelmastamme löytyvät myös nuo mainitsemasi Pikku Viu-Viu ja Aku Ankka -kirjoja.
Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kirjastojen verkkokirjasto:
https://vanamo.verkkokirjasto.fi
Lisätietoa sarjasta:
http://www.lastenparhaatkirjat.fi/Tammen-kultaiset-kirjat_vanha/TKK_his…
http://www....
Tuija Lehtinen on kirjoittanut neljä kirjaa liittyen autoihin:
Voitto kotiin, Vintiöt
Vauhdin huumaa, Vintiöt
Hanaa, Vintiöt!
Karting team Vintiöt
Arvi Arjatsalo on kirjoittanut kirjan Uponnut auto. Kirja on jo vuodelta 1978.
Voisiko muistamasi olla kansainvälinen formaattisarja Gladiaattorit? Sen Suomen versiota esitettiin MTV3-kanavalla vuosina 1993–1994:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gladiaattorit
Se voisi olla myös minisarja Anno Domini, jonka ensimmäinen osa esitettiin Suomessa 1985:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Anno_Domini_(minisarja)
Kummankaan sarjan kuvailu ei tosin täysin vastaa muuistikuviasi.
FT, yli-intendentti Helsingin yliopiston kasvitieteen laitokselta vastasi kysymykseen:
Tervehdys,
"Kyllä niistä samaa lajia ja lajiketta tulee, ja sopivalla paikalla tulevat aikanaan kukkimaan ja tekemään hedelmää.
Lajikkeita on niin paljon, etten siihen kysymykseen osaa vastata."
ystävällisin terveisin, Henry Väre
Voitte myös tiedustella asiaa Hämeen ammattikorkeakoulusta, jossa opetetaan puutarha-alaa:
http://www.hamk.fi
+358 3 646 5222
Internetissä on puutarha-alan sivusto:
www.puutarha.net, jossa on alan harrastajat vaihtavat tietojaan ja siellä on myös kysymys- ja vastauspalvelu.
HelMet-haulla löytyi kirja:
Puutarhan hedelmäpuut : omenat, päärynät, luumut, kirsikat / Leif Blomqvist ; [valokuvat: Leif Blomqvist ; suomentaja: Hellevi...
Aaro Hellaakosken runo Ritari Rankki on osa runoelmaa Me kaksi (1920). Runo on julkaistu useissa Hellaakosken runojen kokoelmissa, mm. teoksissa Valitut runot (1940), Runot (1977) ja Runot 1916-1928 (1997). Ritari Rankki on luettavissa myös esimerkiksi antologiasta Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947 (WSOY, useita painoksia).
Saatte runon sähköpostiinne.
https://www.finna.fi/
Kirjastosta löytyy aika paljonkin materiaalia päättötyöhösi. Hakusanalla "kotieläintalous" löytyy useita kirjoja, mm. Helena Janssonin kirjoittama Tuotantoeläinten hyvinvointi sekä Heli Castrénin Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi. Lisäksi löytyy kirjoja sian, lehmän, lampaan ym. terveydenhoidosta. Hakusanoilla "kotieläintalous" sekä "kotieläimet ja terveydenhoito" löytyy Aleksi-artikkelitietokannasta mm. Maatilan Pellervo-lehden artikkelit tämän vuoden numeroissa 1 ja 6. Myös Luomulehti ja Käytännön maamies ovat julkaisseet aiheesta artikkeleita.
Ehdotankin, että kävisit kirjastossa paikan päällä tutustumassa aineistoon ja valitsemassa parhaimmat. Kirjoja löytyy pääkirjaston aikuistenosastolta ja lehtiä kirjaston kolmannesta...
Kyseessä on Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton (TPSL) lippu. Kuvia lipusta löytyy Arjenhistoria.fi-sivustolta:
http://arjenhistoria.fi/actions/search.php?s_start=0&s_class=2&s_adv[0]=Ty%C3%B6v%C3%A4en_ja_Pienviljelij%C3%A4in_Sosialidemokraattinen_Liitto&s_advfrom[0]=1
Kyseiset rivit ovat Edgar Allan Poen runon A Dream Within a Dream lopusta. Yrjö Jylhän suomennoksessa Unta unessa rivit kuuluvat näin:
"Unta uness' onko vain / kaikki minkä nähdä sain?".
Suomennos on luettavissa kokonaan teoksista Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 : englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (toim. Eino Railo, 1933) Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa (1954).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Goodwill-käsitteestä käytetään myös nimitystä liikearvo. Liikearvo on yrityksen taseen osa. Liikearvo merkitään aineettomaan omaisuuteen, ja se syntyy yleensä yrityskaupan yhteydessä.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivulla on kattava tietopaketti liittyen autojen huoltoihin ja korjauksiin.
https://www.kkv.fi/kuluttaja-asiat/autot-ja-pysakointi/autojen-huollot-…
Lisätietoja:
https://www.kkv.fi/yhteystiedot/
Aikakauslehtien liiton sivulta http://www.aikakaus.fi/ löytyvät lehdet luokiteltuna. Makupalojen sivulla http://www.makupalat.fi/ on nuortenlehtien kommentoitu linkkilista.
Suomessa ilmestyvien ilmaisjakelulehtien yhteystiedot löytyvät ainakin teoksesta Ilmoitushinnat 2002 : printtimedian perushakemisto. Teosta julkaisee Levikintarkastus Oy.
Kirja on luokassa 07.1 mutta Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa teos on toisen kerroksen lehtisalissa lehtihyllyjen yhteydessä. Teosta voi lukea ja kopioida täällä, lainattavaa kappaletta meillä ei ole. Ilmaisjakelulehtien tiedot löytyvät sivuilta 83-107.
Useimmissa kirjastoissa voi uusia lainat Internetin kautta. Kysymyksestäsi ei ilmene missä kaupungissa käytät kirjastoa. Löydät oman kirjastosi yhteystiedot ja kotisivut Kirjastot-fi etusivulta kohdasta Kunnan- ja kaupunkien kirjastot. Oman kuntasi kirjaston sivuilta löytyy tietoa uusimisesta.
Virkailijat kirjastoissa opastavat mielellään kirjastopalveluiden käytössä.
Tervetuloa kirjastoon !
Kyllä, Harry Potterilla on useitakin nettisivuja. Hyviä ovat esim. http://www.tammi.net/harrypotter/flash/index.html ja http://hpfanit.nocrew.org/
Lisää nettisivuja löydät vaikkapa Google-haulla, osoite http://www.google.fi/
Suomalaista rockia käsitteleviä kirjoja on kirjastoissa, mutta niissä ei valitettavasti ole tietoa Negative-yhtyeestä. Negativesta ja sen laulajasta Jonne Aaronista on kirjoitettu useissa lehdissä. Aleksi-viitetietokannasta löytyi tiedot seuraavista artikkeleista:
Anna 2003/28 s. 20
Eeva 2004/12 s. 46-51, 110
Rumba 2004/18 s. 20-21, 2003/24 s. 15-17, 2003/16 s. 21-25
Soundi 2004/8 s. 30-32, 2003/6-7 s. 100-101
Jälkimmäinen Soundin artikkeli löytyy myös Internetistä osoitteesta:
http://www.soundi.fi/juttu_0603.html . Lehtien saatavuuden pääakaupunkiseudun yleisistä kirjastoista voit tarkistaa HelMet-aineistohausta: http://www.helmet.fi
Negativen-kotisivut taidat jo tietääkin, mutta alla on varmuudeksi linkki sivulle. Sieltä löytyy aika...
Jori on Suomessa käytetty muoto Georgista eli Yrjöstä.
Lisää tietoa löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja ja Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Kirjoja voi kysellä kirjastoista.
Kaarlo Kramsu on tosiaan kirjoittanut useampia Nuijasotaan liittyviä runoelmia mm. Ilkka, Jaakkima Berends, Santavuoren tappelu, Tarina, Hannu Krankka ja Taneli Luukkonen. Mutta kysymänne runo ei ole Kaarlo Kramsun vaan Kasimir Leinon.
Runo on osa Leinon sarjasta Historiallisia kuvia, 1. Olavinlinnan edustalla. Runo on julkaistu mm. kokoelmassa Leino, Kasimir, Runoja, Otava, 1899.
Runo on julkaistu myös nimellä Savon nuijapäät teoksessa Suomen kirja, kansakoulun lukukirja II, Otava, 1904.
Molemmat kirjat löytyvät esimerkiksi Pasilan kirjavarastosta ja saatavuuden voitte tarkistaa HelMet-aineistohausta, http://www.helmet.fi .
