Tässä täytyy etsiä Tee itselle tai lahjaksi -nimistä teosta. Keinun ohje on osassa 106, jonka ISBN on 952-5036-05-7. Tätä sarjaa on myös Kymenlaakson kirjastoissa. Keinun ohjeen sisältävä osa 106 on myös Kouvolan pääkirjastossa.
Kyseisessä kirjassa ei valitettavasti ole kaipaamaasi sitaattia, vaikka siellä on muutamia poimintoja Thatcherin puheista. Muutama muu ulkopoliittinen lausahdus mainitaan kyllä ja tekstissä kerrotaan Thatcherin suhteesta Yhdysvaltoihin.
Rajalan kirjassa on pikaisen selailun perusteella sitaatteja suurin piirtein kaikilta merkkihenkilöiltä, joista kirjassa kerrotaan.
Aukusti Salon kansakoulun lukukirjasta löytyy Maija Konttisen tarina nimeltä Voikukkia. Mahtaisiko olla kyse tästä tarinasta?
Saatte tarinan sähköpostiinne.
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Salo Aukusti: Meidän lasten elämää (Otava, useita painoksia)
Muistamasi kirja voisi olla Kari Levolan Unisieppari, joka ilmestyi vuonna 2007. Tässä nuortenkirjassa yksinäinen Aleksi tutustuu Emiliaan. Kirja esitellään tarkemmin kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammossa:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aud02e1ec0-70f6-4eed-b8b7-05…
Englanniksi näyttää löytyvän suhteellisen vähän Suomen oikeusjärjestelmää yleisellä tasolla kuvaavaa kirjallisuutta. Nekään eivät kaikki ole kovin tuoreita ja saattavat sisältää viittauksia lakeihin tai niiden osiin, jotka ovat jo vanhentuneet. Tällaisia teoksia löytyy Helmet-kirjastosta ja Helka-kirjastoista seuraavia:
- Access to Finnish law / Aapo Surakka (Sanoma Pro, 2012)
- An introduction to Finnish law (Finnish Lawyers' Publishing, 2002)
- Constitutional law in Finland / Ilkka Saraviita (Kluwer Law International, 2012)
- Doing business in Finland : taxation, accounting (KHT-Media, 2005)
- Finnish labour law in practice / Markus Äimälä, Johan Åström, Mikko Nyyssölä (SanomaPro, 2012)
- Intellectual property law in Finland / Niklas...
Artikkelitietokannoista (Kati, Aleksi, Arto) löytyivät seuraavat
Hiski Salomaata käsittelevät artikkelit: Westerholm, Simo, Hiski Salomaa 100 vuotta (Uusi kansanmusiikki 1991; 2, s. 21, 23), Palaskari, Heikki, Lännen lokari (Kansanmusiikki 1983; 2, s. 26-31),
Niemelä, Juha, Lännenlokari ja tiskari jazzin ja laman pyörteissä
(Carelia 1996; 8, s. 116-124). Salomaasta kerrotaan (lyhyesti) myös kirjoissa Jauhiainen, Lauri, Kuplettimestarit ja mestarikupletit (sis. myös nuotteja) sekä Kero, Reino, Suomalaisina Pohjois-Amerikassa.
Helsingin kaupungin kirjaston kokoelmista löytyisi keltakantinen Kantola, Ilkka, Sortokauden postikortteja I-II, jonka ensimmäisessä osassa on kannessa kuva Albert Edelfeltin Porin marssi (jossa on korkeahattuinen sotilas). Kirjoista löytyy suomalaisia postikortteja 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta.
Varpu Välimäki on vuonna 1934 Kurkijoella syntynyt lastenkirjailija. Hänen tuotantonsa ajoittuu enimmäkseen 1980- ja 1990-luvuille.
Hän on kirjoittanut satuja, lastenromaaneja ja -runoja ja kuvakirjoja. Kuvittajana monissa kirjoissa on Heljä Tamminen.
Ismo Loivamaan toimittamassa kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (BTJ Kirjastopalvelu 1999) on muutaman sivun esittely kirjailijasta.
Esimerkiksi nämä kirjat käsittelevät noituutta:
Mirkka Lappalaisen teos Pohjoisen noidat: oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa (Otava 2018);
Christopher Dellin teos Noituus, magia ja okkultismi: kuvitettu historia (Tammi 2017);
Aleksi Peuran teos Jumalan viholliset: Euroopan noitavainojen historiaa (Otava 2018);
Marko Nenosen teos: Noitavainot Euroopassa: ihmisen pahuus (Atena 2007).
Tässä myös joitakin englanninkielisiä teoksia:
Gabriela Herstik: Craft: how to be a modern witch (2018);
Ronald Hutton: The Witch: a history of fear, from ancient times to present (2017);
Jeffrey Burton Russell: A new history of witchcraft: sorcerers, heretics & pagans (2007);
Nevill Drury: Magic and witchcraft...
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi palvelussa on jo ehditty vastaamaan tähän kysymykseen.
"23.09.201113:32
Helsingin kaupunginkirjasto
"Toimitus" on aiemmin merkinnyt myös toimeenpanoa. Näin esimerkiksi Klas Coranderin Yleisessä maa-tieteessä (1862) lausutaan: "Hallitus-muoto on yksvaltanen, hallitus-istuin perittävä ja hallitsia itsevaltanen. Hänen vallassa on siis korkein sekä lakia-laativa että ylimäinen tuomio- ja toimitus-voima." Venäjän keisarilla ei siis tässä lainauksessa kerrota olevan valtaa toimittaa lehtiä tai toimitella tavaroita paikasta toiseen, vaan valtaa panna päätöksiä täytäntöön. "Toimitusjohtaja" lienee sitten vakiintunut käyttöön ennen kuin sana "toimitus" toimeenpanon merkityksessä on jäänyt pois käytöstä....
Pekka Kososen säveltämä ja sanoittama laulu "Laitumelle" sisältyy nuotteihin "Saa laulaa! 4" (Otava, 2012) ja "Laulutuuli" (Lasten keskus, 2011). Laulu alkaa: "Lauma lähtee laitumelle, kesä koittaa jokaiselle." Kummassakin nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat.
Kontulan kirjastossa - kuten muissakin Helmet-kirjastojen toimipisteissä - voi tulostaa väritulosteita.
Tulosteet maksavat Helsingissä 0,40 € /sivu ja kolmen kuukauden välein saat tulostaa viisi ilmaista sivua.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kontulan_kirjasto/Pal…
Metalli johtaa lämpöä hyvin. Termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan lämpö siirtyy aina lämpimästä kylmään. Kylmässä ilmassa ihmiskeho on lämpimämpi kuin ympäristönsä ja ympäristössä olevat esineet kuten silmälasit. Jos silmälasit koskettavat ihoa, lämpöä johtuu pois iholta kosketuspinnan kautta. Tämä tapahtuu paljon nopeammin koskettaessa metallia kuin muovia. Jos lämpötila on pakkasen puolella ja kontakti riittävän pitkä, kosketuskohdan lämpötila laskee niin paljon, että iholla oleva kosteus jäätyy.
Metallin hyvä lämmönjohtokyky johtuu metallin kemiallisesta rakenteesta. Metallin atomit liittyvät toisiinsa niin sanotulla metallisidoksella. Atomit ovat positiivisesti varautuneita, koska niiltä puuttuu yksi...
Kyseessä on Kaija Pakkasen runo Kesä. Se löytyy Kaija Pakkasen teoksista Huilu hilpeä (1976), Leikkimökin runokoppa (1982) ja Joka oksalla satu (1999). Lisäksi se sisältyy kokoelmaan Neulaspolku : meidän lasten runot (toim. Sanna Jaatinen, 2001).
Sanakirja.org -sivuston mukaan sana mille esiintyy useissa kielissä. Esimerkiksi ranskassa mille tarkoittaa numeroa tuhat, mailia ja (esim. tikkataulun) napakymppiä. Viron mille tarkoittaa jonka, kenen. Italian mille grazie eli tuhannet kiitokset. Latinaksi maili, Rooman valtakunnan mittayksikkö mille passuum on tuhat askelparia.
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on kertomus, joka kerrotaan niin runon,
proosan kuin draamankin keinoin. Romaanissa on siis osia, jotka on kirjoitettu
näytelmädialogin muotoon. Seitsemää veljestä on esitetty paljon näyttämöllä ja
siksi siitä on tehty erilaisia dramatisointeja ja sovituksia Aleksis Kiven muotoileman dialogin lisäksi. Painamattomista esimerkkeinä Kalle Holmbergin ohjaama ja Ritva Holmbergin dramatisoima 70-luvulla Turun kaupunginteatterille ja Jouko Turkan elokuvaversio.
Painettuja sovitelmia: Alpo Rautaseppä: Seitsemän veljestä koulunäyttämölle (1953), Kauppisen näytelmäksi sovittama S.V. (1948)ja Kallion mukailema S.V. (1930).
Seuraavat teokset voisivat olla hyödyllisiä: Honkanen, Helmiriitta: Placatista julisteeksi - suomalaisen julistetaiteen historiaa kirjapainotaidon alusta vuoteen 1960, Otava, 1983. Hollis, Richard: Graphic design--a concise history, Thames and Hudson, London, cop. 1994, Hovi, Päivi: Mainoskuva Suomessa - kehitys ja vaikutteet 1890-luvulta 1930-luvun alkuun, TTK, 1990.
Lisää aineistoa löydät esim. pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/
tai valitsemalla http://www.kirjastot.fi/ sivulta tiedonhaku ja seuraavaksi monihaku.
Hakusanoina kannattaa käyttää esim. julisteet, julistetaide, käyttögrafiikka, mainokset, mainostaide.
Valitettavasti ei löydy.
Internetistä sitä vastoin löytyy hyvinkin tietoa Cervinasta (hae esin. http://www.google.com - cervinia) mm. http://194.145.50.221/sunski/italia/cervinia/
http://www.internet-esq.com/ski/italy/cervinia.htm
http://www.ski-europe.com/resorts/cervinia.html
http://www.cervinia.it/old/index_uk.html
Suomen kielellä löydät tietoa Louise Rennisonista ja hänen tuotannostaan Kustannusliike Kariston kotisivulta osoitteesta http://www.karisto.fi (klikkaa linkkejä kustannusliike > kirjailijat > Rennison Louise).
Englanniksi Rennisonista löytyy enemmänkin tietoa internetistä, ks. esim. http://www.teenreads.com/authors/au-rennison-louise.asp
Elektronista julkaisemista käsittelevät, helposti löytyvät lähteet lienevät jo kysyjälle tuttuja. Mainittakoon kuitenkin muutamia. Lähtökohtana on, että teknisistä apuneuvoista ei tällä kertaa ole kyse.
Kirja, saatavana mm. pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista sekä Helsingin yliopiston eri kirjastoista: Ekholm, Kai & Järvinen, Aki: Digitalisoituva julkaisukulttuuri. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisusarja. B. 2/99. ISBN 951-44-4663-1
Ainoa organisaatio, jonka verkko- ja painotuotejulkaisuperiaatteista löytyi dokumentti, on Tampereen yliopisto: http://acta.uta.fi/ohje/johdanto.html Tässä artikkelissa on pohdittu mm. sitä, minkätyyppisiä julkaisuja sähköisesti tuotetaan.
Monikanavajulkaisemista (useamman kuin...
