Internetistä löytyi kaksi vähän toisistaan poikkeavaa tietoa. Landings.com -sivuston mukaan Frankfurtin kansainvälisen lentokentän kiitoradan maksimipituus on 4050 m http://www8.landings.com/cgi-bin/nph-search_apt?airport=EDDF
Wikipedian mukaan pituus on 4000 m
http://en.wikipedia.org/wiki/Frankfurt_International_Airport
1500-luvulla syntyneeltä englantilaiselta runoilijalta George Witheriltä ei ole suomennettu yhtään runokokoelmaa. Myöskään kahdessa runoantologiassa, Aale Tynnin toimittamassa ja suomentamassa Tuhat laulujen vuotta ja Eino Railon toimittamassa Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 (englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja)) ei ole hänen runojaan. Vaikuttaa siis siltä, ettei suomennosta löydy.
Sanahaussa kannattaa käyttää suomenkielistä asiasanaa "äänikirjat", nimenomaan monikossa. Samalla kun rajaat aineiston CD-levyiksi ja kielen englanniksi kuten aikaisemminkin, niin saat täyden saaliin sekä kirjoista että kuunnelmista.
Jos haluat pelkkiä kuunnelmia, niin asiasana on "kuunnelmat". Jos et halua lainkaan kuunnelmia joukkoon, kuuluu hakulause "äänikirjat and not kuunnelmat".
HelMetissä käytetään suomenkielisiä asiasanoja kaiken aineiston kohdalla, poikkeuksena ainoastaan ruotsinkielinen aineisto, joka on asiasanoitettu ruotsiksi.
Sateentekijää löytyy VHS-kasettina mm. Tampereen, Turun ja Rovaniemen seudun yleisistä kirjastoista. DVD-levynä sitä ei tosiaan löydy mistään. HelMet-kirjastoissa ollut VHS-kasetti on jäänyt palauttamatta. Viestitän asian eteenpäin Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolle.
Elokuviahan ei voi kirjastoon ostaa kaupasta, vaan ne on ostettava sellaiselta tarjoajalta, joka on huolehtinut siitä että kyseisellä elokuvalla on lainausoikeudet. Näistä oikeuksista kirjastot joutuvat maksamaan hyvästi; emme siis saa elokuvia samaan hintaan kuin yksityishenkilö niitä ostaa kaupasta.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy Franz Schubertilta D-duuri kvintettoa, jollaista en teosluettelostakaan löydä. Täältä löytyy vain Schubertin C-duuri kvintetto (D956) kahdelle viululle, alttoviululle ja kahdelle sellolle sekä A-duuri kvintetto (D667) pianolle, jousitriolle ja kontrabassolle (Forelli).
Olet ihan oikeassa: verkkomaksu olisi mainio vaihtoehto. Verkkomaksamista on HelMet-kirjastoisa pohdittu jo pitkään, ja asiaa on selvitetty.
Ongelmana on se, että joudumme kehittämään verkkomaksujärjestelmämme itse ja ostamaan siihen tarvittavat ohjelmat. Asia on sekä vaikea että kallis. Mutta teemme töitä!
Kiitos hyvästä huomiosta ja ehdotuksesta.
Välitin ehdotuksesi ylläpito- ja kehittämisryhmälle, joka lupasi ottaa ehdotuksesi mahdollisuuksien mukaan huomioon kun järjestelmää kehitetään.
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen (2008) arvioidaan rahasi arvoksi sen kunnon mukaan 300-500 euroa. Rahojen kuntoluokituksesta tietoa esim. täältä:
http://www.kolikot.com/artikkelit/rahojen-kuntoluokat
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyvät tiedot teoksesta nimeltä "Tyttikirja". Kirjan on toimittanyt Mária Baloghy, joka nimestä päätellen on unkarilainen. Kirjan on unkarista suomentanut Helmi Helminen. Teoksen on julkaissut Gummerus vuonna 1938. Teoksessa on 175 sivua. - Olisikohan kyse siis tästä kirjasta?
"Tyttikirjaa" on yksi kappale sekä HelMet-kirjastojen varastossa Pasilassa että Kansalliskirjaston kokoelmissa, mutta kummastakaan teosta ei valitettavasti saa kotilainaan. Kirjan voi pyytää varastosta luettavaksi Pasilan kirjaston tiloihin ja siellä siitä voi ottaa esimerkiksi kopioita. Kirjavarastossa voi käydä itsekin; varasto on auki keskiviikkoisin klo. 13-18. Kirja on siis luettavissa myös Kansalliskirjastossa...
Tammi-kustantamon ennakkotietojen mukaan Darren Shanin tarina -sarjan viimeiset osat julkaistaan suomeksi tänä keväänä. Larten Crepsley Sagaa on kirjailijan kotisivujen mukaan julkaistu englanniksi neljä osaa. Suomeksi sitä ei ainakaan vielä näytä olevan tulossa. Tilannetta voi jatkossa pitää silmällä kustantajan kotisivuilla http://www.tammi.fi.
Vuonna 1972 voimassa olleet lastensuojelulaki ja -asetus löytyvät kyseisen vuoden Suomen Laki -teoksesta. Tuolloin voimassa olleesta lainsäädännöstä ei ole olemassa verkkoversiota. Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on vanhat lakikirjat ja niitä voi tulla lukemaan ja vaikka kopioimaan tai skannaamaan. Kirjasto ei voi skannata lakikirjojen sisältöä, koska ne eivät ole tekijänoikeusvapaita teoksia.
Jos haluaa ottaa paperikopioita julkaisuista, kannattaa kirjastoon tullessa olla kopiokortti mukana. Kopiokoneemme toimii Unigrafian kopiokorteilla, joita myydään useissa paikoissa Helsingissä mutta ei Eduskunnan kirjastossa. (Linkki Unigrafian sivuille) http://www.unigrafia.fi/fi/tulostus_ja_kopiointi/kopiokorttien_myyntipi…
Helsingin kaupunginkirjaston suurin ruotsinkielisten lastenkirjojen kokoelma on Rikhardinkadun kirjastossa. Suuret kokoelmat on myös Itäkeskuksen ja Töölön kirjastoissa. Kaikista Helmet-kirjastoista eniten ruotsinkielisiä lastenkirjoja on Kauniaisten kirjastossa, Espoon Sellon ja Ison omenan kirjastoissa.
Sibelius-Akatemian kirjasto on kaikille kiinnostuneille avoin palvelu, vaikka onkin oppilaitoskirjasto. Käsikirjastoa voi käyttää kuka tahansa, lainaamiseen täytyy olla kirjastokortti, jonka voi myös tehdä kuka tahansa.
Uusimmat opinnäytteet löytyvät nykyään myös verkosta. Kannattaa tarkistaa, olisiko etsimäsi täällä: http://ethesis.siba.fi/
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Esimerkiksi alla mainituissa teoksissa kuvataan kirjailijan elämää.
Itkonen, Juha, Seitsemäntoista (Otava, 2011)
Venho, Johanna: Syntysanat (WSOY, 2011)
Onkeli, Kreetta: Kutsumus (Sammakko, 2010)
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät (Atena, 2012)
Hotakainen, Kari: Ihmisen osa (Siltala, 2010)
Viinikainen, Antero: Orgo (WSOY, 2009)
Huilaja, Janne: Yksikätinen (Gummerus, 2008)
Vimma, Tuomas: Toinen (Otava, 2005)
Niemi, Marjo: Ihmissyöjän ystävyys (Teos, 2012)
Voit lukea tarkemman kuvauksen kirjoista vaikkapa HelMet-verkkokirjastosta (klikkaamalla hakutuloksen kuvaa saat auki lehden, jolla kuvataan kirjan sisältöä) tai Kirjasammosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.kirjasampo.fi/
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -teoksen mukaan sukunimi Laihia on lähtöisin "nimettävän ulkoiseen olemukseen perustuneesta lisänimestä Laiha". Tästä lisänimestä ja sen muunnoksista ovat peräisin Laihia-nimen lisäksi esimerkiksi Laihanen ja Laihinen. Kirjan mukaan Laihia-nimeä esiintyy sekä Kaakkois- että Länsi-Suomessa, esimerkiksi Iitissä, Parkanossa ja Yläneellä. Myös paikannimi Laihia on samaa alkujuurta eli pohjautuu vanhaan henkilönnimeen.
Ulkomaalaisille aikuisopiskelijoille tarkoitetuissa suomen kielen alkeis- ja peruskursseissa on nykyään valinnanvaraa.
Suomen kielen lisäksi tarjolla on mahdollisuus opiskella englannin kielellä.
Seuraavassa joitain suosituksia, joissa opetuskielenä on englanti.
-Leney, Terttu: Complete Finnish, Hodder Education, 2010. Opetuspaketti käsittää kirjan ja kaksi cd-äänilevyä. Se kuluu Teach yourself-sarjaan.
-Abondolo, Daniel: Colloquial Finnish: the complete course for beginners, Routledge, 2007. Opetuspaketti käsittää kirjan ja kaksi CD-äänilevyä. Se kuuluu The Colloquial series-sarjaan.
-Leney, Terttu: Finn tal : yksi, kaksi, kolme..yks, kaks, kolme : part one of a multimedia Finnish language course,
Finn-Guild, Kansanvalistusseura, 2001...
Tässä täytyy etsiä Tee itselle tai lahjaksi -nimistä teosta. Keinun ohje on osassa 106, jonka ISBN on 952-5036-05-7. Tätä sarjaa on myös Kymenlaakson kirjastoissa. Keinun ohjeen sisältävä osa 106 on myös Kouvolan pääkirjastossa.
