Lainoja voi olla yhteensä 40 kappaletta. Cd-levyissä ei ole erillistä rajoitusta, joten niitä voi olla lainassa tuo 40 kappaletta, jos muita lainoja ei ole.
Nelinumeroisen pin-koodin saat käymällä kirjastossa, jossa on esitettävä henkilöllisyystodistus. Sen jälkeen voit varata kirjoja ja uusia lainojasi Anders-verkkokirjastossa https://anders.verkkokirjasto.fi/.
Halutessasi voit myös luoda itsellesi oman käyttäjätunnuksen. Tällöin saat verkkokirjaston kaikkia palvelut käyttöösi: oma kirjahylly, teosten pisteyttäminen, mahdollisuus arviointien tai artikkelien kirjoittamiseen. Kun yhdistät tekemääsi käyttäjätunnukseen kirjastokorttisi, voit uusia lainasi ja varata aineistoa itse tekemilläsi käyttäjätunnuksilla.
Suomen kansallisdiskografia Violassa on mainittu kaksi tallennetta Erkki Aaltosen (1910-1990) säveltämää muisiikkia. Canto dell'umanita : kantaatti kuoroille, solisteille ja orkesterille. C-kasetti, 1984 ja
Elämän katoavaisuus : laulusarja baritonille pianon tai urkujen säestyksellä, joka sisältyy äänitteeseen Psalmeja. Äänilevy, 1984.
Suomen säveltäjät ry:n jäsenlehti Kompositiossa 3/2010 on Harri Wessmanin artikkeli ”Sata vuotta Erkki Aaltosen syntymästä”. Siinä mainitaan erityisesti kansainvälistäkin mainetta saanut, toisen maailmansodan jälkeen esitetty Hiroshima-sinfonia ja ihmetellään aikanaan usein esitettyjen ja hyviä arvosteluja saaneiden teosten, oikeastaan koko säveltuotannon vaipumista unholaan. ”On täysin absurdia ja...
Tarinoista ei ole julkaistu kirjaa, mutta SKS:n (eli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran) perinteen ja nykykulttuurin kokoelmassa nämä tekstit tosiaan ovat. Kirjasto ja arkisto sijaitsevat osoitteessa Hallituskatu 1:
http://www.finlit.fi/fi/arkisto-ja-kirjastopalvelut#.V2ks3U3VyUk
Alla lisätietoa teksteistä:
http://pultsarinmuistikirja.tumblr.com/
Emme löytäneet artikkeleista tai kirjallisuudesta suoraa viitettä nimenomaan Seutulassa (nykyisen Helsinki-Vantaan lentokentän tienoilla) sijaitsevaan evakuointipaikkaan. Kuitenkin sekä talvi- että jatkosodan aikana helsinkiläisiä evakuoitiin juuri lähialueille, joihin Seutulakin kuuluu.
Todennäköisesti yksi parhaista teoksista aiheeseen liittyen on Jukka Knuuttilan vuonna 1990 julkaisema teos "Helsingin väestönsuojelu : väestönsuojelun taustaa, toimintaa ja tapahtumia 1927-1989".
Teoksen tarkemmat tiedot täällä: http://finna.fi
Teoksessa mainitaan mm. talvisodan alkupäivien osalta Helsingin evakuoinnin tapahtuneen osittain jopa hallitsemattomasti: "Evakuointi tapahtui periaatteella 'pelastakoon itsensä ken voi'. Useiden evakkomatka...
Hupparia ei löydy Vuokko Lindforsin ja Sirkka-Liisa Paimelan lähes 2500 hakusanaa kattavasta muodin ja pukeutumisen sanakirjasta À la mode (Otava, 2004), eikä tästä vaatteesta muutenkaan näytä järin paljon kirjoitellun.
Vaikka jonkinlaisia hupparityylisiä takkeja on tavattu jo aiemminkin, voinee varsinaisen hupparihistorian kartoittamisen aloittaa 70-luvun alkupuolelta. Tältä ajalta ovat peräisin museoiden kuva-arkistoista löytyvät varhaisimmat nykymuotoiset hupparit.
Aikakauden muotiin vaikuttivat toisaalta vuosikymmenen puolivälin lama, toisaalta vapaa-ajan lisääntyminen. Pukeutuminen muuttui yksinkertaisemmaksi ja vapaa-ajan vaatteiden valikoima lisääntyi - samalla niistä alkoi tulla katukelpoisia. Uusiin tilanteisiin tarvittiin uusia...
Ilkka Remes ei ole antanut kovin paljon tietoja taustastaan ja käyttää kirjoittaessaan salanimeä, vaikka hänen oikea nimensäkin kyllä tiedetään. Remeksestä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
- Kotimaisia nykykertojia. 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000)
- Kotimaisia nykykertojia. 8 (Avain, 2010)
Remeksestä on kirjoitettu myös lehtiartikkeleita, joista voi saada tietoa hänestä. Tässä muutama mahdollisesti hyödyllinen artikkeli:
- Karemaa, Outi: Remes : hätäinen eteläkarjalainen tarinankertoja (Ruumiin kulttuuri 1/1999)
- Rytkönen, Annika: Ilkka Remes - suuri tuntematon (Iltalehti, http://www.iltalehti.fi/viihde/2012122116378637_vi.shtml)
- Salovaara, Kyösti: Ajan hermolla, menneisyyden pauloissa : Ilkka Remes, 50, virittää yhä...
Kyseinen lausahdus on William Shakespearen näytelmän Measure for measure eli Mitta mitasta toisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta. Tiina Ohinmaa on suomentanut sen näin: "Toisen synti jalostaa, toisen vie siveys turmioon."
Paavo Cajander käänsi saman kohdan suomennoksessaan Verta verrasta vuonna 1911 näin: "Syy toisen nostaa, toisen kaataa kunto."
http://www.gutenberg.org/files/44825/44825-h/44825-h.htm
Shakespeare William: Mitta mitasta (suom. Tiina Ohinmaa, 2005)
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2098
Veikko Huovisen novelli Viinankätkijä julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Mikäpä tässä (1969). Sittemmin se on julkaistu myös kokoelmassa Vapaita suhteita (1974).
Mikäpä tässä Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176005999526
Vapaita suhteita Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176005999526
Puisto näyttäisi olevan Taloustirehtöörinpuisto, joka on nimetty taloustirehtööri Jalmari Hopeavuoren (k. 1975) mukaan. Myös viereinen Hopeavuorenkatu on nimetty hänen mukaansa. Jalmari Hopeavuori asui pitkään Pasilassa ja toimi paikkakunnan hyväksi. Tämä tieto löytyy Helsingin karttapalvelusta https://kartta.hel.fi/ ja valitsemalla Aineistot - Nimistö - Kadut, polut ja aukiot sekä Puistot.
Taloustirehtööri Jalmari Hopeavuori oli tunnettu kauppias Helsingissä ja toimi myös monissa luottamustehtävissä kunnanvaltuustossa, seurakunnassa ja liike-elämässä. Tarkemmin Jalmari Hopeavuoren toimista voi lukea Porvarillisen työn arkistosta https://arkisto.kokoomus.net/kokoomusbiografia/.
Hopeavuoren kaupasta...
Teoksesta Malkama, Toivo: Koti- ja maataloudellisia käsityöpiirustuksia työselityksineen (1946) löytyy muun muassa voipytyn, taikina-astian teko-ohjeet (kuvallinen ja lyhyt kirjallinen selostus).
Netissä on Arno Forsiuksen artikkeli Verenpaineen mittauksen historiaa, joka on aluperin julkaistu Suomen Lääkärilehdessä (1996: 18-19: 2065). Forsius kirjoittaa, että 1600-luvun alussa William Harveylle (1578–1657) selvisi sydämen tehtävä verisuoniston paineen ylläpitäjänä. Kuitenkin vasta 1880-luvulla alettiin ymmärtää liiallisen verenpaineen vaikutus tautien oireena ja aiheuttajana. Ensimmäisiä raportteja verenpaineen mittauksista eri tauteja sairastavilla potilailla julkaisi Samuel Ritter von Basch (1837–1905) vuonna 1883.
Vuonna 1896 italialainen Scipione Riva-Rocci kehitti ensimmäisen kliiniseen käyttöön soveltuvan verenpainemittarin liittämällä mittariin mansetin ja 1900-luvun alkupuolella verenpaineen mittauksesta...
Aihealue on varsin laaja, sillä luonto on yksi kaunokirjallisuuden vakioaiheista. Tässä joitakin lukuvinkkejä. Romaaneja, kotimaisia klassikoita:Aho, Juhani: Papin tytär, Papin rouvaHuovinen, Veikko: Puukansan tarinaKokko, Yrjö: LaulujoutsenSillanpää, F. E.: Ihmiset suviyössä Tuoreempaa kotimaista:Fagerholm, Monika: MeriKamula, MIkko: Metsän kansa -sarja (1. osa Ikimetsien sydänmailla)Kytömäki, Anne: Kultarinta, Kivitasku, MargaritaSinisalo, Johanna: Linnunaivot Ulkomaisia klassikoita:Blixen, Karen: Varjoja ruohikollaBrontë, Emily: Humiseva harjuLondon, Jack: Erämaan kutsuThoreau, Henry David: Walden : elämää metsässä Uudempaa ulkomaista:Hoffman, Alice: Punainen puutarhaIvey, Eowyn: Maailman kirkkaalle...
Hei!
Mukavaa että kirjastoala kiinnostaa!
Kirjastoissa on töissä eri asteisen tutkinnon suorittaneita työntekijöitä: ammatillinen tutkinto, ammattikorkeakoulussa suoritettu tutkinto tai yliopistotutkinto. Tehtävät määräytyvät koulutusasteen mukaan.
Ammatillisen tutkinnon voi suorittaa esim. Keudassa, joka sijaitsee Keravalla. Ammatillisen tutkinnon suorittaneet sijoittuvat kirjastovirkailijan tehtäviin, jotka sisältävät melkein aina asiakaspalvelua ja aineiston järjestely- ja huoltotehtäviä. Nykyään kaikilta kirjastoon töihin tulevilta edellytetään hyviä vuorovaikutustaitoja ja valmiutta toimia erilaisten ryhmien kanssa (päiväkoti- ja koululaisryhmät, lukupiirit jne.)
Ammattikorkeakoulututkinnon voi suorittaa Seinäjoen...
Löysin palvelusta valmiin vastauksen tähän kysymykseen: "Lukukausimaksu suoritetaan kahtena eränä, puolet syyslukukaudella viimeistään lokakuun 1. päivänä ja kevätlukukaudella viimeistään helmikuun 1. päivänä sekä toinen puoli syyslukukaudella viimeistään marraskuun 1. päivänä ja kevätlukukaudella viimeistään huhtikuun 1. päivänä." Asetus valtion oppikouluissa suoritettavasta lukukausimaksusta 20.7.1933/230, 5§ https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyin-pari-viikkoa-sitten-maksettiinko
Meriveden suolapitoisuus on keskimäärin 3,5 prosenttia, ja lähes 97 % maapallon vesivaroista on tätä väkevämpää laatua.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/07/05/yle-tieteen-kesakalenteri-miks…
Tästä päätellen suolapitoisuus ei ole liiallisesti alenemassa.
Ohessa vielä toinen vastaus tässä palvelussa suolapitoisuutta koskevaan kysymykseen.
"Kysymys: Merivesi on suolaista, mutta järvivesi makeaa. Miksi näin? Mistä meriveden suolaisuus johtuu?
Vastaus: Veden kiertokulku luonnossa on periaatteessa hyvin yksinkertainen. Vesi haihtuu merestä, kulkee vesihöyrynä tuulen mukana, tiivistyy pilveksi ja sataa maahan. Sieltä se valuu jokia ja järviä pitkin takaisin mereen.
Maapallo on niin vanha, että vesi on ehtinyt kiertää tämän lenkin...
Tiedot yliopistojen kirjastoihin tulevista julkaisusarjoista löytyvät kirjastojen kokoelmaluetteloista, joita pääsee käyttämään kirjastojen kotisivujen kautta. Julkaisusarjoja voi hakea esim. sarjan nimen mukaan tai erikoisalan mukaan. Turun yliopiston kirjaston kokoelmaluettelo löytyy osoitteesta www.utu.fi/kirjasto/volter ja Åbo Akademin kirjaston osoitteesta
www.abo.fi/library/dbs/alma/wwls Tieteenalakohtaiset tiedot julkaisusarjoista samoin kuin niiden lyhenteistä saat parhaiten kyseisen alan tiedekunta-,
seminaari- tai erikoiskirjastosta.
Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto säilyttää Wall Street Journal Europe -lehteä kuluvan vuoden (lehtiluettelo osoitteessa http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/yleista/lehdet.html).
Kirjaston osoite on Leppäsuonkatu 9 E.
Wall Street Journal -lehden verkkoversio on osoitteessa http://interactive.wsj.com/home.html
Hei
voisit aloittaa esim. tällaiselta sivulta:
www.publications.parliament.uk/pa/cm199900/cmselect/cmcumeds/241/24102…
josta löytyy ihan virallinen raportti englantilaisesta kirjastolaitoksesta.
Myös täältä:
http://ds.dial.pipex.com/town/square/ac940/weblibs.html
löydät varmasti hyödyllisiä linkkejä asian selvittelyyn.
