DVD on tilattu neljään kirjastoon Helsingissä. Hankintaosastolta kerrottiin, että se on tulossa aivan lähiaikoina varattavaksi. Eli kun yksikin DVD näkyy Helmetin sivuilla, voit tehdä siitä varauksen.
Dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon nykykäsityksen mukaan n. 65 miljoonaa vuotta sitten. Sukupuuton syynä pidetään suuren asteroidin törmäämistä maapalloon. Toinen mahdollinen syy voi olla tappava virus. Myös tulivuorenpurkaus voi selittää sukupuuton. Nykykäsityksen mukaan linnut voivat olla dinosaurusten suoria jälkeläisiä, joten ehkäpä dinosauruksia tässä mielessä yhä onkin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dinosaurukset
http://tieku.fi/luonto/menneisyyden-elaimet/mika-tappoi-hirmuliskot
Kysyin asiaa Birdlife Suomelta ja tässä heidän antama vastaus:
Selma Lagerlöfin kirjoissa Nils Holgersson pääsee matkustamaan hanhien
kyydissä, mutta luonnossa linnut eivät saa kyytejä toisiltaan.
Selkärangattomia isompia vapaamatkustajia ei isoiltakaan linnuilta löydy.
BirdLife Suomi - BirdLife Finland
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/index.shtml
The Tudors-sarjaa ei ole hankintajärjestelmämme mukaan ainakaan toistaiseksi tarjottu tilattavaksi. Kirjastot eivät voi suoraan ostaa elokuvia ja tv-sarjoja lainattavaksi vaan ostettavissa elokuvissa tulee aina olla levittäjän neuvottelema lainausoikeus. Ainakaan toistaiseksi tällaista lainausoikeuden sisältävää versiota ei ole kirjastoille tarjottu.
Rautaritari on tilattu Harlekiinilta 16.1. Voit varata kirjan osoitteessa
http://luettelo.helmet.fi/record=b2088288~S9*fin
Kysyin Tammelta, onko heillä suunnitelmissa käännättää jatko-osa Karou, savun tytär -kirjalle, mutta ikävä kyllä en ole saanut heiltä vielä vastausta.
Voit myös itse koettaa kysyä asiaa osoitteesta asiakaspalvelu(at)tammi.fi
Mikäli saan heiltä vastauksen, laitan sen tiedoksi sinulle.
Jatko-osan nimi on Days of blood and starlight ja se löytyy englanniksi Myyrmäen kirjastosta
http://luettelo.helmet.fi/record=b2086536~S9*fin
Kirsikka-sarjan kirjat on listattu Kirjasampoon, kirjallisuuden verkkosivustolle. Sivuston mukaan sarjaan kuuluu 42 teosta, julkaistu 1920- ja 1930-luvun taitteessa Otavan kustantamana.
Sarjan kirjoja voi tutkia osoitteessa http://www.kirjasampo.fi/fi. Etusivun hakulaatikkoon Hae Kirjasammosta hakusanaksi Kirsikka-sarja. Avautuvan sivun kohdassa Romaanit (yli 10) voi katsoa kirjojen tarkemmat tiedot.
Hyvä, tiivis yleiskatsaus ruokailuvälineissä käytettyihin metalliseoksiin löytyy Kirsti Grönholmin ja kumppaneiden kirjasta Pöytä koreaksi : kattauksen ja pöytätapojen historia (Tammi, 2005). Kirjassa esitellään argent haché (hopeoitu messinki), sheffield plate (hopeoitu kupari), kova tina eli britannianmetalli (tinan ja antimonin seos) ja alpakka (kuparin, nikkelin ja sinkin seos).
Hyödyllistä lisätietoa metalliseoksista yleensä löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Pekka Vaissi & Hannu Huovinen, Kultasepän aineoppi ja ammattikemia. Opetushallitus, 2008
H. M. Miekk-oja, Metallioppi. Otava, 1960
Onni Kauppila & Kosti Kantola, Metallityön aineoppi. Otava, 1966
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Kannas” on peräisin vastaavasta yleiskielen sanasta, joka on saattanut olla pientilan nimenä ja tulla sitä kautta sukunimeksi. Tosin Mikkosen ja Paikkalan mukaan tuota sukunimeä on otettu myös sukunimien suomalaistamisen yhteydessä, jolloin varsinaista yhteyttä tilannimeen ei ole ollut.
Entäpä mistä sana ”kannas” tulee? ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että se on johdos sanasta ”kanta”. ”Kanta” puolestaan on vanha sana, joka on ollut suomen kirjakielessä jo Agricolan ajoista asti. Sille löytyy myös vastineita lukuisista sukukielistä, ja koska etymologialle ei anneta...
Emme löytäneet artikkeleista tai kirjallisuudesta suoraa viitettä nimenomaan Seutulassa (nykyisen Helsinki-Vantaan lentokentän tienoilla) sijaitsevaan evakuointipaikkaan. Kuitenkin sekä talvi- että jatkosodan aikana helsinkiläisiä evakuoitiin juuri lähialueille, joihin Seutulakin kuuluu.
Todennäköisesti yksi parhaista teoksista aiheeseen liittyen on Jukka Knuuttilan vuonna 1990 julkaisema teos "Helsingin väestönsuojelu : väestönsuojelun taustaa, toimintaa ja tapahtumia 1927-1989".
Teoksen tarkemmat tiedot täällä: http://finna.fi
Teoksessa mainitaan mm. talvisodan alkupäivien osalta Helsingin evakuoinnin tapahtuneen osittain jopa hallitsemattomasti: "Evakuointi tapahtui periaatteella 'pelastakoon itsensä ken voi'. Useiden evakkomatka...
Ainakin kaksi Ulf Lundellin romaania on suomennettu, Susi etsii laumaansa (alkuteos En varg söker sin flock), Otava , Helsinki, 1990, ja Vuosi Tommy Cosmon elämässä ( alkuteos Sömnen), Tammi , Helsinki, 1978. Molempia on saatavana pääkaupunkiseudun kirjastoissa, kuten myös useita ruotsinkielisiä Ulf Lundellin teoksia. Tarkemman saatavuustilanteen saat tietokanta Plussasta, johon pääset sivulta http://www.lib.hel.fi/ . Voit tehdä haun antamalla tekijäksi Lundell Ulf, näin saat esille myös musiikkiaineiston.
Internetistä löytyi hyvältä vaikuttava osoite Ulf Lundellista http://www.angelfire.com/ab/ulflundell/ . Lisää voit löytää hakemalla suoraan Ulf Lundellin nimellä esim. Evreka Sverigestä, jonne pääset helposti yleisten kirjastojen...
Teoksesta Malkama, Toivo: Koti- ja maataloudellisia käsityöpiirustuksia työselityksineen (1946) löytyy muun muassa voipytyn, taikina-astian teko-ohjeet (kuvallinen ja lyhyt kirjallinen selostus).
Tdetaan, että juliaaninen kalenteri on peräisin Roomasta. Ajanlasku pohjautuu aluksi kuunkiertoon maapallon ympäri, sittemmin aurinkovuodeen joka oli silloin jo 12 kuukautta, mutta jotta voitiin päästä vuodenaikojen kanssa yksiin, jouduttiin joka toiseen vuoteen lisäämään aina karkauskuukausi. Aluksi päiviä oli vain 354 vuorokautta. Tämä kävi pidemmän päälle roomalaisille liian sekavaksi, ja he päättivät pidentää vuotta 365 päivään, johon lisättiin joka neljäs vuosi karkauspäivä. Tämä muistuttikin egyptiläistä kalenteria. Se, miksi vuosi alkaa tammikuun ensimmäinen päivä, lähti siitä, kun roomalaiset vaihtoivat konsulien viran alkamispäivän maaliskuusta tammikuun ensimmäiselle päivälle. Lisää tietoa löytyy linkeistä.
https://fi...
Helsingin Sanomat 20.9.1981 uutisoi ryöstöstä tuoreeltaan. Ryöstöpaikkaa kuvataan seuraavasti:
”Vartioitavat alueet ovat viralliselta nimeltään Helsingin sotilaspiirin liikekannallepanovarastoja. Varastot ovat kallioon louhittuja ja reilusti piikkilangalla aidattuja. Vartijoiden tehtäviin kuuluu tarkastaa aitauksen ja varastojen lukkojen ehjyys. Varastoalueet sijaitsevat syrjässä asuintaloista. Löytöpaikan vierestä kulkee Viikintie, mutta lähimmät rakennukset ovat kaikki teollisuusrakennuksia. Vastapäätä olevan linja-autojen huoltorakennuksen yövartija kertoo kuulleensa ryöstäjien ampumat laukaukset. Hänen mukaansa niitä oli viisi.”
Varsinainen asevarikko ei siis ollut kyseessä. Aseet löydettiin ja epäillyt pidätettiin nopeasti....
Voisiko kyseessä olla Kengurumeiningin kappale Faaraoiden maa yhtyeen Pom-pom-pomppimaan -levyltä (1999)? Levyä löytyy Helmet-kirjastoista. Myös Youtubesta voi kuunnella kappaleen: https://youtu.be/ZWwCnR3IOXE.
Emelie Scheppin teokset lukenut kollega suositteli lukemaan teokset sarjana, sillä tarinoissa on jatkumoita.
Jaakko kulta on Jana Berzelius -sarjan viides teos. Sarjan aiemmat osat ovat Ikuisesti merkitty (2017), Valkoiset jäljet (2017), Hidas kuolema (2019) ja Kadonnut poika (2019).
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei tällaista kirjaa näytä löytyvän. Helsingin yliopiston kirjaston tietokanta Helkan kautta haavaista paksusuolentulehdusta käsitteleviä väitöskirjoja kuitenkin löytyy 16 kappaletta. Helkasta voit tehdä hakuja internetosoitteesta http://finna.fi Näissä lääketieteen hauissa käytetään sairaudesta sen latinankielistä nimeä: colitis ulcertative ja väitöskirjoista englanninkielistä sanaa dissertations tai sen lyhennettä diss., joten haussa kannattaa katkaista sana kysymysmerkillä. Mene Helka-haussa tarkennettuun hakuun ja kirjoita ensimmäiseen tyhjään ruutuun colitis ulcerative, valitse hakutavaksi fraasi ja toiseen tyhjään ruutuun diss?. Jonkin kirjan nimeä klikkaamalla näet, missä kirjastossa teos...
Kyseistä virttä voidaan laulaa kahdella eri nuotilla: 241a tai 241b. Sanat ovat molemmissa samat, mutta sävelmä on eri. Virren on sanoittanut Irja Hiironniemi 1979 ja säveltänyt Hans Puls 1962 (241a) ja Asko Rautioaho 1984 (241b). Virsien nuotinnokset löytyvät myös internetistä osoitteesta http://www.evl.fi .
