Seuraavat kolme kirjaa löytyivät: Vesa Mäkinen: Suomen vanhat linnat = The Castles of Finland (kust. WSOY 1998); Kari Uotila: Medieval outer baileys in Finland (kust. Society for Medieval Archaeology in Finland 1998); Castles around the Baltic Sea (kust. Association of Castles and Museums around the Baltic Sea 1994). Näiden saatavuutta kirjastosta voi katsoa esim. pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmatietokannasta (http://www.libplussa.fi).
Yleisten kirjastojen verkosto on hyvin kattava, Suomen jokaisessa kunnassa on pääkirjasto. Opetusministeriön sivuilla kerrotaan että kunnallisia kirjastoyksiköitä oli vuonna 2000 yhteensä 936, josta sivukirjastoja oli 401, laitoskirjastoja 99 ja muita palvelupisteitä 849. Kirjastoautoja oli 202. http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/kirjastoverkosto.html
Valtakunnalliset perustilastot Yleisistä kirjastoista vuosilta 1999-2000
http://kirjakaapeli.lib.hel.fi/opm-kupo/kirjastotilastot1999/ Ruotsiin verrattuna vuonna 1998 Suomessa oli 970 kirjastoa ja 19,6 lainaus/asukas, ruotsissa 1490 kirjastoa ja 9,1 lainaus/asukas.
Ammattikorkeakoulu- ja erikoiskirjastot, sekä yliopiston kirjastot palvelevat yleensä opiskelijoidensa lisäksi myös...
Hyvin lyhyesti aiheestasi löytyy sosiaaliturvan oppaista, esim. Terttu Kettusen kirjasta Monimuotoinen sosiaaliturva (3. p. 2001): alussa on ytimekäs katsaus suomalaisen sosiaaliturvan historiaan. Lisää kirjoja
löydät Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1052479784 yhdistämällä asiasanat "sosiaaliturva" ja "historia". Näin saat mm. teoksen Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva: suomalaisten sosiaalisen turvan historia. Yhdistämällä asiasanat "sosiaaliturva" ja "historia" löydät Antti Kariston kirjan Matkalla nykyaikaan: elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos Suomessa. Kokeile myös asiasanaa hyvinvointivaltio; tuloksena esim. Anneli Anttosen Suomalaista...
Ainakin näistä kirjoista löytyy tietoa ryhmistä ja niihin liittyvästä turvallisuudentunteesta:
- Turvallinen yhteisö, turvattu yksilö : turvallisuutta kasvatuksen ja yhteiskuntapolitiikan keinoin / Veikko Pentti
- Turvallinen ryhmä ja itseksi tuleminen / Mikko Aalto
- Ryppäästä ryhmäksi / Mikko Aalto
Ryhmäprosesseista ja ryhmäkäyttäytymisestä on tietoa sosiaalipsykologian oppaissa, esim. kirjoissa Minä, me ja muut sosiaalisissa verkostoissa / Kaarina Laine, Sosiaalipsykologian perusteet / Anja Riitta Lahikainen, Anna-Maija Pirttilä-Backman tai Johdatus sosiaalipsykologiaan / Klaus Helkama, Rauni Myllyniemi, Karmela Liebkind.
Kirkkonummen kirjaston sivulla on voimassaoleva arvostelusivusto. Osoitteessa http://www.pegasos.kirjas.to/ voit arvostella minkä tahansa kirjan, joka on Kirkkonummen kirjaston kokoelmassa. Kaikki asialliset arvostelut julkaistaan.
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen http://www.antipiracy.fi/kuluttajalle/ukk.html sivulla "usein kysytyt kysymykset" kohdassa
"Internet ja vertaisverkot" vastataan kysymykseen mitä tiedostoja vertaisverkoissa voi jakaa: "Ainoastaan niitä, joista tiedät, että oikeudenhaltijat ovat sallineet niiden jakamisen. Lisäksi voit jakaa itse tekemiäsi teoksia, jos et ole sopinut oikeuksien hallinnoinnista jonkin tahon kanssa (tekijänoikeusjärjestö, kustantaja, levy-yhtiö)."
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen sivulle voi jättää palautetta http://www.antipiracy.fi/ttvk/palaute.html joten sieltä kannattaa kysyä.
Loisankeroista (Heterorhabditis megidis) kutsutaan myös sukkulamadoksi. Eräät ankeroislajit loisivat hyönteisissä, lähinnä maassa elävissä tai maahan koteloitumaan menevissä toukissa. Loisankeroisia voidaan käyttää maaperässä esiintyvien tuholaisten biologiseen torjuntaan myös avomaalla. (Lähde: Tuovinen, Hedelmä- ja marjakasvien tuhoeläimet. Vaasa, 1997).
MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) sivuilta löytyy tietoa uurrekorvakärsäkkään ja muiden kärsäkkäiden biologisesta torjunnasta:
”Uurrekorvakärsäkäs ja muut korvakärsäkkäät ovat intensiivisen mansikanviljelyn tuholaisia joiden torjuntaan loisankeroisia on aikaisemminkin kokeiltu. Tihkukastelun kautta on mahdollista levittää loisankeroisia (Heterorhabditis megidis, H....
Hannu Mäkelän kirjan nimi on Mikä sanomatta jää : kertomus rakkaudesta. Se on kyllä jo tullut kirjastoihin, joten varauksen siitä voi tehdä milloin vain.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=mik%C3%A4+sanomatta&searchs…
P. C. Castin Valittu-kirjan (Yön talo -sarja nro 3) pitäisi ilmestyä 15.3.2011. Kirja on jo tilattu Vihtiin, joten jos haluat varata kirjan, ota yhteyttä suoraan kirjastoon.
Helsingin kaupunginkirjaston maksuja ei voi maksaa aivan suoraan tilille. Asiasta pitää sopia erikseen ja pyytää lasku, jossa olevalle tilille maksut voi suorittaa. Jos maksut haluaa hoitaa tilisiirtona, kannattaa ottaa yhteyttä omaan lähikirjastoon ja pyytää maksuista laskua.
Noin pieni maksu ei mene perintään. Maksu odottaa kirjastokortillasi kunnes sinä tai joku muu puolestasi käy maksamassa sen jossain pääkaupunkiseudun kirjastossa.
Helmet.fi-sivustosta on ruotsinkielinen versio. Etusivun oikeasta yläreunasta voi valita palvelun kielen, suomenkieliseltä etusivulta pääsee siis ruotsikieliseen versioon klikkaamalla kohdasta "på svenska". Tällöin myös HelMet-haun kieli muuttuu automaattisesti ruotsiksi. HelMet-hakusivun kielen voi myös muuttaa sivun ylälaidasta.
www.helmet.fi
Etsimäsi artikkeli oli Hämeen Sanomissa 19.5.2012, sivulta 22. Sen on kirjoittanut Osmo Pekonen. Pälkäneen kirjastossa ei toukokuun lehtiä enää ole. Lähimmät lehteä säilyttävät kirjastot ovat Tampereen ja Hämeenlinnan kirjastot. Voit myös pyytää artikkelin kaukolainaksi omasta lähikirjastostasi.
Voisiko kysessä olla T. S. Eliotin runokokoelman Neljän kvartettoa runo East Coker.
T. S. Eliotin Neljän kvarteton East Coker alkaa sanoin ”My end is my beginning”, Juha Silvon suomennoksessa ”Alussani on loppuni”.
Teksti on varmaankin lainattu 1300-luvun ranskalaisen säveltäjän Guillaume de Machaut’n rondosta ”Ma fin est mon commencement”, joka on Wikipedian mukaan jonkinlainen musiikillinen palindromi.
Eliotin Neljän kvarteton suomennoksen kommenteissa kääntäjä kertoo, että ”Eliot on kääntänyt päinvastaiseksi Skotlannin kuningattaren Maria Stuartin (1542-1587) moton ”En ma fin est mon commencement” – lopussani on alkuni.
Neljän kvartettoa
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1818818?lang=fin
Runon Neljä kvartettoa : East Coker...
Osa uutuuskirjoista merkitään ns. Bestsellereiksi. Niiden laina-aika on seitsemän vuorokautta, eikä kyseisiä niteitä tosiaankaan voi varata eikä niiden lainoja voi uusia.
Kaikista uusista nimekkeistä on aina muitakin kuin Bestseller-niteitä. Näistä neljäksi viikoksi lainattavista normaaliniteistä voi tehdä varauksen, tosin joskus varausjonot ovat pitkät. Jos nimekkeestä on hyvin paljon varauksia, kirjastot hankkivat sitä yleensä lisää.
Hei! Valitse hakupalkin alta "tarkennettu haku" ja sieltä alasvetovalikosta hakusanan sijaan aihe. Kirjoita hakusanaksi "elämäkerrat". Hakutulosta voi rajata tulosten vasemmalla puolella olevasta palkista: Suomeen sijoittuvia elämäkerroiksi merkittyjä kirjoja on Helmetissä 992 kappaletta.
Vinkki: Voit myös kirjoittaa etusivun hakukenttään suoraan "d: elämäkerrat" saman haun suorittaaksesi.
Tässä joitakin HelMet -kirjastoista löytyviä kasvisruokavaliota ja sen terveysvaikutuksia käsitteleviä kirjoja:
Erlansson, Charlotte, Ruoka joka vahvistaa terveyttäsi, Kustannus-Mäkelä, 2012.
Heinonen, Paula, Satumaista voimaa arkeen: uutta puhtia jaksamiseen, Gummerus, 2004.
Lehtonen, Ulla; Syö itsesi terveeksi, Loki-Kirjat, 2007.
Lehtonen, Ulla, Opettelisinko kasvissyöjäksi, Otava, 1982.
Kasvissyöntiä aloittelijoille: tietoa terveellisemmästä ruokavaliosta, uudet neljä ruokaryhmää, herkullisia vähärasvaisia kolesterolittomia reseptejä, Vegaaniliitto, 2000.
Ravitsemustieto, osaksi ammattitaitoa, WSOY, 2008.
Sundqvist, Inga-Britta, Elämäniloa ja terveyttä kasvisruoasta, Valitut palat, 1994.
Teosten saatavuuden ja lisää aineistoa löydät...
