HelMet-kirjastoista löytyy monenlaisia kirjoja somalin kielellä.
Jos kirjoitat HelMet-hakuun kaksi tähteä (**) ja valitset pudotusvalikosta kieleksi "somali", saat listan kaikista somalinkielisistä teoksista, joita HelMet-kirjastoissa on. Listassa on lisäksi myös mm. somalinkielen oppikirjat ulkomaalaisille. Jos haluat etsiä vain somalinkielisiä oppikirjoja, kirjoita hakulaatikkoon "oppikirjat" ja ja valitse kieleksi "somali". Oppikirjat ovat lähinnä äidinkielen oppikirjoja.
HelMet-hakuun pääset alla olevasta linkistä.
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X
Kyllä. Aineistoa, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa, voi tilata kaukolainoina muualta Suomesta tai ulkomailta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp. Kaukolainojen hinnat ja muita tietoja löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Helsingin….
Kannattaa huomata, että aineistoa voi tilata ainoastaan silloin, jos sitä ei ole saatavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista – mukaan lukien tieteellisistä kirjastoista. Jos pääkaupunkiseudun kirja sattuu olemaan lainassa, toista kirjan nidettä ei voi tilata kaukopalvelun kautta.
Idea yleisten kirjastojen musiikkitoiminnasta alkoi levitä nopeasti läntisessä maailmassa toisen maailmansodan jälkeen.
Ajan merkit olivat nähtävissä Suomessakin, ja musiikkikirjastoja alettiin perustaa 50-luvun lopulta lähtien.
Ensimmäinen nuotteja käsittänyt kokoelma otettiin käyttöön Helsingissä Käpylän kirjastossa 1953.
Suomen ensimmäinen yleisten kirjastojen musiikkiosasto perustettiin Tampereen kaupunginkirjaston yhteyteen, Tammelan sivukirjastoon vuonna 1958.
Töölön kirjaston muuttaessa nykyisiin toimitiloihinsa 1970 siellä aloitti toimintansa Helsingin ensimmäinen musiikkiosasto.
Alla olevista linkeistä voi lukea enemmän musiikikirjastotoiminnan historiasta.
http://www.tampere.fi/kirjasto/musiikki/lehti.pdf
http://www.tampere.fi/...
Arja Korisevan ja Jouni Someron Kirkossa-cd on sekä Kuusankosken kirjastossa että useassa muussa Kouvolan kirjastossa. Ne ovat myös tällä hetkellä hyllyssä lainattavissa.
Etsitty kirja lienee Grete Janus Hertzin Meidän talo (Tammi, 1974). Se koostuu kuudesta pikku vihkosesta, joita on kaksi rinnakkain kolmessa kerroksessa.
Kuva tanskankielisestä alkuteoksesta:
http://www.denglemteskuffe.dk/Samling%20dgs%20sider/Pixi%20samling/pixi…
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Päivälehden arkistoon, jossa on myös Helsingin Sanomien arkisto.
http://www.paivalehdenarkisto.fi/kokoelmat/
Suomen kuvapalvelun sivuilla todetaan, että "Tekijänoikeus valokuvaan on voimassa 50 vuotta kuvan ottamisesta (= ei teoskynnyksen ylittävä valokuva) tai 70 vuotta kuvaajan kuolemasta (= teoskynnyksen ylittävä valokuva)."
http://www.kuvapalvelu.com/ohjeita.php
Alttonokkahuilunuotteja ei löytynyt. Näiden laulujen nuotinnokset yleensä löytyvät kuitenkin monista nuoteista, mm. alla olevista. Ylemmissä on Sylvian joululaulun, ja alemmissa On hetki -kappaleen nuotit. Kuopion kaupunginkirjaston verkkokirjasto on poissa käytöstä 12.-20.11., joten sitä, ovatko nuotit Kuopion kirjaston kokoelmissa, ei juuri nyt voinut tarkistaa.
- Valkea joulu : joulun kauneimmat laulut / Toimitus Virpi Kari
- Joulun laulut / Toimitus: Ari Leskelä
- Ihanimmat ikivihreät : suomalaisen viihteen helmiä
- Suomalaisia lauluja / toimittanut Ari Leskelä
Suomi-ruotsi : tekniikan ja kaupan sanakirja / Talvitie, Jyrki K. 1997, 3. uus. laitos, ISBN 9510216283 antaa sanalle hankauspaalu ruotsinkielisen vastineen mantelburen påle.
Eduskunnan sivuilla on hakupalvelu hallituksen esityksiin osoitteessa http://www.eduskunta.fi/thwfakta/vpasia/tsfram.htm , sieltä löytyvät myös perustelut.
Haun voi tehdä kahdella tavalla. Jos on tiedossa VEPS-tunnus (kuten sinulla on), sillä voi hakea suoraan kirjoittamalla Asiakirjan tunniste -kenttään HE 137/1999. Toinen vaihtoehto on kirjoittaa Haku asiakirjan tekstistä -kenttään sopiva sana, esim. sosiaalihuolto tai sosiaalihuollon ja valita hakutuloksesta oikea vaihtoehto.
Kyselemäsi teos lienee tämä:
Rintala, Jaakko, Rintala Jaana: Outo lintu
Löysin kirjan kuvauksen Kirjasammosta. http://www.kirjasampo.fi/fi
Siellä kirjaa kuvataan näin:
Näitä lajeja et löydä tavallisista lintukirjoista!
Aapiskukko (Repetitio est mater studierum), Ellun kana (Gallina bohemiae), mäkikotka (Citius altius fortius), siipiveikko Auervarae huijaeus)… Outo lintu -hakuteos esittelee lähes viisikymmentä lintulajia, joita ei löydy tavallisista lintuoppaista. Valikoiman taustalla on huumorilla höystetty kansanperinne ja sen rikkaat kielikuvat. Tieteellinen nimistö noudattelee samaa hulppeata linjaa. Eivätkä kuvaukset lajien tuntomerkeistä, elintavoista ja levinneisyysalueista ole aivan tosikkomaisia nekään… Ja mitä sanat...
Ylen Elävän arkiston ohjelman Suomalaiset emigrantit Neuvostoliitossa mukaan Suomesta loikkasi 1930-luvun pula-aikana Neuvostoliittoon 12 000 -15 000 ihmistä. Aiheesta on kirjoitettu paljonkin. Alla linkit Ylen arkistoon, Aamulehden uutiseen aiheesta (Neuvostoliittoon loikkasi 20- ja 30-luvuilla 15 000 suomalaista – moni ammuttiin Stalinin vainoissa, 26.12.2016), josta löytyy mm. luetteloa lähteneistä paikkakunnan mukaan ja Suomen humanistiverkko Agricolan sivuille (Johanna Pörhölä, Kuinka selvittää Neuvostoliiton suomalaisten kohtaloita, 27.6.2018), josta löytyy myös lisää lähteitä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/suomalaiset-emigrantit-neuvostoliitossa
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/neuvostoliittoon-loikkasi-20-ja-30-...
Vastaavaa sarjaa ei ole ainakaan suomennettu. 1930-luvulla Suomessa neuvostokirjallisuutta käännettiin alle 10 nimikettä, mutta 1940-luvulla heti sodan jälkeen 1945-1946 venäjästä suomeen käännetyn kaunokirjallisuuden osuus oli peräti 20 prosenttia kaikesta suomennetusta kaunokirjallisuudesta. Neuvostoliiton kirjallisuudessa ei ollut populaarikulttuuria sanan nykymerkityksessä. Niin sanottu punainen salapoliisiromaani (krasnyi detektiv) tunnetaan kirjallisuushistoriallisessa mielessä. Jännityskirjallisuus oli suosittua, länsimaisia salapoliisiromaaneja käännettiin venäjäksi ja kirjoitettiin siellä omalla otteella. Kirjallisissa aikakauslehdissä ja lukijoiden niistä kokoamissa omatekoisissa kirjasissa dekkarit levisivät...
Tsunamin suomalaisuhreja ja heidän auttamistaan käsitellään ainakin seuraavissa teoksissa:
Pertti Kuoppala; Aren pieni pikkurilli (Seibio 2007)
Leena Keskiaho, Katastrofista uuteen alkuun (Viestintätoimisto Mageena, 2006)
Marika Kataja, Tuhon aalto : suomalaisia Thaimaan tsunamialueella (Tammi 2005)
Näistä ensin mainittu keskittyy nimen omaan lapsiuhreihin.
Lisäksi tsunamista ja lapsista on kirjoittanut Marja-Leena Tiainen teoksessaan Khao Lakin sydämet (Tammi 2013), joka on fiktiivinen nuortenromaani.
Aiheesta löytyvät mm. seuraavat kirjat:
Kuurna: Itä-Aasian taloudellinen yhteistyö ja markkinoillepääsykysymykset,
Inkinen: Aasian liiketoimintakulttuurit,
Cole: Passport Indonesia - Your pocket guide to Indonesian business, customs & etiquitte,
Suomen Ulkomaankauppaliiton sarjajulkaisu Itä-Aasian kasvavat markkinat numerosta 6/1998 löytyy Sakari Kuikan artikkeli "Indonesia. "Wait and see" -asenne jatkuu". Kyseisen julkaisun muitakin numeroita kannattanee selailla.
Netin kautta voit selata pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokantaa Plussaa (http://www.libplussa.fi). Tietokantaan pääsee myös esim. Helsingin kaupunginkirjaston etusivulta, kohta Kirjat ja muu aineisto.
Varauksia ei netin kautta voi tehdä. Jos kirja/CD yms. on hyllyssä, voit soittaa ko. kirjastoon ja varata sen itsellesi, muuten varaus täytyy tehdä kirjastossa.
Lahden suurin kirkko on Alvar Aallon suunnittelema Ristinkirkko, jonka kokonaispinta-ala on 1228 m2. Istumapaikkoja on 1150. Lisätietoja löytyy teoksista Hämeen läänin kirkot ja Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lahden luterilaisten seurakuntien kirkkoja on esitelty myös Lahden seurakuntayhtymän sivuilla osoitteessa http://www.evl.fi/lahti/ (Kirkot).
Sähköpostin suojaamista koskeva artikkeli löytyy osoitteesta:
http://www.mbnet.fi/jutut/kolumnit/kol_199707.html
Lisäksi tietoturvaa yleisesti koskeva sivusto on osoitteessa
http://www.telmo.fi/arkisto/tiveke/turva/turva-2.htm
Lisää sähköpostin suojaamista käsitteleviä sivuja voi etsiä esim. Googlen hakupalvelulla http://www.google.com
Hakusana voi käyttää esim. sähköpostin suojaaminen.
Suomen kansallisbibliografian Fennican http://fennica.csc.fi/ mukaan Toivo Rautavaaralla on useampikin kuvailuun sopiva teos luonnonkasveista lääkekasveina. Luonnon hyötykasvit ja luonnonmukainen viljely, WSOY 1996. Toivo Rautavaaran terveyskasvikirja, WSOY 1995. Mihin kasvimme kelpaavat ruokaa, ryytiä ja rohtoa luonnosta, WSOY 1977. Miten luonto parantaa kansanparannuskeinoja ja luontaislääketiedettä, WSOY 1980. Terveyttä kasveista, Provita 1981. Valitettavasti näitä teoksia ei ole käännetty englanniksi.
Selvittelin asiaa mm. Kajaanin käupungilta ja Oulun yliopiston kielikeskuksesta.
Ulkomaalaisten kielitaidosta ei tiedustelujeni mukaan ole mitään säädöksiä, vaan
työnantaja voi määritellä työssä tarvittavan kielitaidon.
