Lainausoikeuden ja kirjastokortin saa esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun virallisen henkilötodistuksen ja ilmoittamalla osoitteensa, jonka on oltava Suomessa. Jos henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta hänelle annettu kortti on voimassa kolme kuukautta.
Eli vastauksena kysymykseesi: kyllä, saksalainen ystäväsi voi saada H:gin kaupunginkirjaston kortin, kunhan hän esittää passinsa, henkilötodistuksensa tai ajokorttinsa.
Täältä Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy kaikkiaan 17 Uutta-Seelantia käsittelevää kirjaa maantieteen luokasta 48.54, tässä niistä esimerkkejä:
Wheeler, Tony: New Zealand: a travel survival kit , 1994 (kustantajana tunnettu matkaoppaiden tekijä Lonely Planet)
Let's go: New Zealand, 1998 ja 1999
New Zealand 2000
Niven, Cristine: Auckland, 2000 (käsittelee lähinnä maan pääkaupunkia)
Uuden-Seelannin luontoa käsittelee teos
Kauneimmat kansallispuistot osa 1
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa aineistorekisteristämme osoitteesta
http://www.jkl.fi/kirjasto , samalla voit myös tehdä haun käyttämällä asiasanaa Uusi-Seelanti.
Helsingin kaupunginkirjasto ylläpitää internetissä Monikulttuurinen kirjasto -sivustoa. Osoitteeseen http://www.lib...
Kokkolan kaupunginkirjastosta löytyy (luokasta 93) mm.: Halila: Tanskan ja Norjan historia, Jutikkala: Pohjoismaisen yhteiskunnan historian juuria, Kan: Skandinavian maiden historia, Viikingit (toim. Almgren). Käsikirjaston tietosanakirjoista (luokassa 03) on viikingeistä paljonkin tietoa. Katso esim. Otavan suuri ensyklopedia. Netissä voit kokeilla esim. http://www.google.com/ hakusana: viikingit. Sama hakusana Anders webkirjastossa http://webkirjasto.kpnet.fi/ antaa n. 20 viitettä viikinkiaiheisiin kirjoihin.
Rooman keisareista löytyy tietoa esimerkiksi teoksista
Kivimäki, Arto: Rooman keisarit
Hämeenlinna, Karisto, 2000
Suetonius Tranquillus, Gaius: Rooman keisarien elämäkertoja
Porvoo, WSOY, 1999
Tacitus, Publius Cornelius: Keisarillisen Rooman historia
Porvoo, Helsinki, Juva, WSOY, 1990, Juva
Makupalat.fi Antiikin Rooma, luokassa 91.173, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=fie…
Anni Swanista ja hänen tuotannostaan kertovia verkkosivuja:
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=13020
http://www.helsinki.fi/kasv/nokol/annis.html
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/teokset/tekija504.htm
Haku netistä termillä "actors studio" antoi vastaukseksi sivustoja, jotka vievät www.bravotv.com sivuille. Sivuilta löytyy personality profile -kysymyssarja, joka sivuston mukaan on Bernard Pivotin luoma. Sivustolla pystyy itse vastaamaan kysmyksiin (7 kpl), mutta kysymyssarja ei ilmeisesti täydellinen, koska tuota mainitsemaasi viimeistä kysymystä siinä ei ole.
Haku "Bernard Pivot" vie sivulle, jossa on seuraavat 10 kysymystä:
01. What is your favorite word?
02. What is your least favorite word?
03. What turns you on creatively, spiritually or emotionally?
04. What turns you off?
05. What is your favorite curse word?
06. What sound or noise do you love?
07. What sound or noise do you hate?
08. What profession other than your own would...
Löytyy varsin niukasti tietoa Walter Moersistä. paitsi saksankielellä.
Englanniksai löytyi kaksi kohtuullista linkkiä:
http://www.lambiek.net/moers_w.htm
http://www.answers.com/topic/walter-moers
J.L. Runebergistä on julkaistu monia elämäkertoja, Turun kaupunginkirjaston kokoelmassa oleviin pääset tutustumaan hakemalla Finnasta viitteitä käyttämällä asiasanana henkilönimeä "Runeberg, Johan Ludvig".
Tässä muutama esimerkki;
Majamaa, Raija; J.L. Runeberg: Suomen runoilija (SKS 2004)
Klinge, Matti; Poliittinen Runeberg (WSOY 2004)
Rahikainen, Agneta; Johan Ludvig ja Fredrika Runeberg: kuvaelämäkerta (Gummerus 2004).
René(e) on ranskalainen lyhentymä Renatuksesta. Ranskassa Renée on tavallisimmin ollut naisennimi, tällöin muunnos Renatasta, muualla enimmäkseen miehennimi.
Renatus, latinan (kasteessa) uudelleen synytynyt, perimätiedon mukaan italialainen Sorrenton piispa 400-luvun alkupuolelta. Hänen muistopäivänsä on 12.11. tai 6.10., mutta Suomen almanakassa 1708 nimi oli 29.2. ja 1749 13.2.
Lähde Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY 2001.
Tätä kysymystä sivuavia vastauksia on annettu tässä palvelussa aiemminkin, katso alla olevat linkit:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9894…
sekä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=64a1…
Vantaan, Espoon, Helsingin ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa eli HelMet-kirjastoissa aikuisten aineiston varaaminen maksaa 0,50€. Se koskee myös cd-levyjä. Sen sijaan lasten aineiston varaaminen ei maksa mitään. Maksu peritään aineistoa noudettaessa. Varausohjeet löytyvät Internetistä HelMet-aineistohaun etusivulta www.helmet.fi kohdasta Ohjeita.
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole omaa ympäristöjärjestelmää tai -ohjelmaa. Kaupungin virastojen ja laitosten pitää raportoida vuosittain kaupungin ympäristöraporttia varten seuraavia tietoja: Ympäristöjohtaminen ja –koulutus, Oman toimialan ympäristötavoitteet ja –toimet, Energiankulutus ja -säästö, Jätehuolto ja jätteen synnyn vähentäminen, Hankinnat kuljetukset ja ympäristöriskit.
Helsingin kaupungin ympäristöraportti: http://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTE…
Helsingin kaupunginkirjastoon on muodostettu mm. kirjastojen ekotukihenkilöistä ympäristöasioiden verkosto. Verkoston toiminnan pohjana on Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma: http://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/Artikkeli?...
Uusin Seitsemän tassua ja Penny on nimeltään Hulluttelevat
pingviinit. Kirja ilmestyy ennakkotietojen mukaan viikolla 6/2008. Kirja on tilattu Lahden kaupunginkirjastoon ja siitä voi tehdä varauksia. Lasten- ja nuortenkirjoista ei mene varausmaksua.
Kyllä, Tiina Kallionpään Lady day -jännitysromaaniin littyy levy, jolla hän esittää kirjassa mainittuja jazzlauluja. Levy on tulossa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin. Se on tällä hetkellä vasta kirjastojen tilattavissa, joten ainakin muutama viikko mennee ennen kuin sen voi lainata. Kannattaa seurata tilannetta Helmet-verkkokirjaston kautta:
www.helmet.fi
Ainakin Ruokatori ilmoittaa toimintalueekseen osan Pirkanmaata eli seuraavat alueet: Tampere, Kangasala (ei Sahalahti), Lempäälän Kulju, Nokia, Pirkkala. Lisätietoja: http://www.ruokatori.fi, sähköpostilla asiakaspalvelu@ruokatori.fi.
Tämä johtunee samasta syystä, jonka vuoksi esim. baseball-stadioneilla vaihtopenkit (dugout) ovat usein kentän pinnan alapuolella: tällöin vaihtopenkki ei estä näkyvyyttä katsomon alimmilta penkkiriveiltä.
Tekijänoikeuslain pykälä 20 sanoo selvästi, että tekijän suostumuksella myytyä tai muutoin pysyvästi luovutetta teoskappaletta saa näyttää julkisesti. Esimerkiksi ostamani taulun saan laittaa julkisesti näytille kysymättä ensin lupaa. Selvennyksenä sanottakoon, että lakiopillisesti näyttäminen ja esittäminen ovat eri asioita: esimerkiksi elokuvateatterissa ei näytetä elokuvia, vaan esitetään, ja tälle esittämiselle tekijänoikeuslaki asettaa rajoituksia. Tatuoinnin julkisessa paljastamisessa taas kyse lienisi sen näyttämisestä, joten tatuoijalla ei pitäisi olla mitään oikeutta kieltää tatuoinnin paljastamista.
Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta säätää pelastussunnitelmasta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030787
9 §
Velvollisuus laatia pelastussuunnitelma
3 mom
Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla, ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille ja työntekijöille sekä muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon.
10 §
Pelastussuunnitelman sisältö
Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä:
1) ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden vaikutukset;
2) toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi;
3) poistumis- ja suojautumismahdollisuudet sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt;
4) turvallisuushenkilöstö, sen varaaminen ja kouluttaminen sekä muun...
Kyseisessä asiassa kannattaisi ottaa yhteyttä Helsingin kaupungin Staran puutarhapalveluun, joka tekee myös puiden arvomäärityksiä. http://www.hel.fi/wps/portal/Rakentamispalvelu/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CON…
Nimikirjoissa mainitaan sukunimestä ainoastaan, että useimmat kyseisen nimen kantajista asuvat nykyään Vaasa-Imatra -linjam lounaispuolella ja eniten heitä on Etelä-Pohjanmaalla. Talonnimenä Myllyniemi tunnetaan Etelä-Pohjanmaan lisäksi lähinnä Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
