Sähköpostiosoitetta en pysty antamaan, mutta voit ottaa yhteyttä Hannu Salaman kustantajaan, joka on Otava, ja lähettää kirjailijalle postia sitä kautta.
http://www.otava.fi/etusivu/
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Kannas” on peräisin vastaavasta yleiskielen sanasta, joka on saattanut olla pientilan nimenä ja tulla sitä kautta sukunimeksi. Tosin Mikkosen ja Paikkalan mukaan tuota sukunimeä on otettu myös sukunimien suomalaistamisen yhteydessä, jolloin varsinaista yhteyttä tilannimeen ei ole ollut.
Entäpä mistä sana ”kannas” tulee? ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että se on johdos sanasta ”kanta”. ”Kanta” puolestaan on vanha sana, joka on ollut suomen kirjakielessä jo Agricolan ajoista asti. Sille löytyy myös vastineita lukuisista sukukielistä, ja koska etymologialle ei anneta...
Lasten- ja nuortenosastomme asiantuntija suositteli tämän ikäryhmän pojille seuraavia sarjoja:
Tuula Kallioniemi: Reuhurinne –sarja
Jari Mäkipää: Etsiväkerho Hurrikaani –sarja
Sinikka ja Tiina Nopola: Risto Räppääjä –kirjat
Martin Olczac: Megajätkä –kirjat
Pirkko-Liisa Perttula: Kummitusperhe Kammoset sarja
Dav. Pilkey: Kapteeni Kalsari –sarja (on erittäin suosittu)
Johanna Tuomola: Kivalan etsivät –sarja
Laura Trenterin lasten dekkarit
Martin Widmark: Lasse-Maijan etsivätoimisto –sarja
Myös William Ardenin Kolme etsivää –sarja, Anders Jacobssonin Bert -kirjat ja Vihreä varis- sarjan kirjat ovat kiinnostaneet tämän ikäisiä poikia.
Lukudiplomi-kirjalistoja löytyy verkosta hakusanalla lukudiplomit, tässä muutama https://lukki.finna.fi/...
JANAKKALASSA ilmestyi vuosina 1923-1971 Tervakoski oy:n kustantama Tervakosken Kaiku. Se ilmestyi kerran viikossa kaksisivuisena ja keskittyi todennäköisesti enimmäkseen tehdasyhdyskunnan asioihin, joskaan ei kai ollut pelkkä tehtaan tiedotuslehti. Sellaiseksi se virallisesti muuttui vuoden 1972 alusta eikä yrittänytkään kilpailla vuonna 1964 ilmestymisensä alkaneen Kotokulman kanssa. Esim. vuonna 1939 Tervakosken Kaiun levikki oli noin 900 kappaletta (Janakkalan asukasmäärä tuolloin noin 7500-8000).
Janakkala rajoittui 1929 Riihimäen, Hausjärven, Lammin, Vanajan ja Rengon pitäjiin.
RIIHIMÄELLÄ ilmestyi vuonna 1929
Etelä-Suomen Sanomat kolmesti viikossa. Taloudellisten syiden vuoksi se joutui lopettamaan syksyllä 1929.
Riihimäen Sanomat...
Kyseessä saattaisi olla Sven Wernströmin nuortenkirja Salaisten saari (De hemligas ö). Se on ilmestynyt suomeksi vuonna 1969 ja kertoo jokilaivaonnettomuudessa haaksirikkoutuvasta partiolaisjoukosta. Nuoret pelastautuvat saarelle, jossa he joutuvat viettämään pitkän ajan. He rakentavat majoja, metsästävät ja kalastavat. Kirveen lisäksi hakaneuloista valmistetut ongenkoukut nousevat arvoon. Pikku hiljaa muotoutuu yhteisö, joka kuitenkin riitautuu ja jakautuu kahteen, Håkan- ja Benka-nimisten poikien johtamaan joukkoon. Kaksi kilpailevaa joukkiota ajautuu lopulta suoranaiseen sotaan. Saarella oleskelun aikana ehtii syntyä myös vauva. Lopulta nuoret löydetään, ja uutistoimittajat ryntäävät paikalle tekemään juttua villi-ihmisten näköisistä...
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy runsaasti yhteiskuntafilosofiaa käsitteleviä teoksia. Voit etsiä niitä https://Helmet.fi/:ssä. Hakusana voi olla vaikkapa 'yhteiskuntafilosofia'. Samalla voit tarkistaa myös kirjojen saatavuustiedot.
Netistä löydät hyviä linkkejä filosofian eri alueilta Makupalat -hakemistosta https://www.makupalat.fi/fi/k/113704%2B1560%2B6200%2B27174%2B10276%2B11…
Eri maiden kansallislauluja löytyy kirjastoista niin cd-levyinä kuin
nuotteina. Ruotsin, Tsekin, Ranskan, Iso-Britannian ja Irlannin kansallislaulut löytyvät esimerkiksi seuraavalta cd-levyltä: Music of the World - National Anthems. Philips Classics 1997.
Nuotit ja sanat lauluihin löytyvät esim. teoksesta National Anthems from around the world. Hal Leonard 1996. Molempia löytyy useista Helsingin kirjastoista. Aineiston saatavuuden voit tarkistaa lähikirjastostasi tai pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Voit tehdä kyseisestä pro gradu-työstä kaukolainapyynnön kotisivultamme (www.lib.hel.fi) kohdasta kaukopalvelu.
Linda-tietokannasta ei käy ilmi, onko työ mikrofilmillä vai paperimuodossa, mutta ainakin Helsinginkaupungin pääkirjastossa on mikrokorttien lukulaite. Jos gradua ei saa kotilainaan, voit ottaa siitä kopioita kirjastossa omaan käyttöösi.
Kokoelmasta Vihreät niityt (Fazer Musiikki 1995) löytyy käännös Riemumielin rinta tahtoo (Tanzen möcht' ich) joka on Emmerich Kálmánin operetista Die Csárdásfürstin (Mustalaisruhtinatar).
Juventino Rosasin valssi Kaunein iltamme (Sobre las olas) on valitettavasti julkaistu nuottina Saukin suomenkielisin sanoin vain kerran eli Scandia-Musiikin vuonna 1956 julkaisemassa sarjassa Scandia evergreen. Se voi olla hankala löytää mistään kokoelmasta, mutta Kansalliskirjastossa Helsingissä sitä voi kyllä tilaamalla tutkia. Jos sävelmästä riittää nuotti, jossa ei ole suomenkielisiä sanoja, esimerkiksi pianosovituksen voi tilata HelMet-kirjastosta. Jos taas kelpaa nuotti, jossa on tavallisemmat suomenkieliset sanat eli Yli aaltojen (sanat Rainer...
Läsnä-sana on kuulunut suomen kirjakieleen Agricolan ajoista saakka: hän käyttää sitä vuonna 1544 julkaistussa Rukouskirjassaan. Sana esiintyy myös Uppsalan yliopiston kirjastosta löytyvästä 1500-luvulta polveutuvan suomenkielisen evankeliumikirjan katkelmasta. Läsnäoleva-sana tavataan ensimmäisen kerran Kalajoen pohjalaisen kirkkoherran Ljungo Tuomaanpojan 1600-luvun alussa ilmestyneissä lainsuomennoksissa. Vuoden 1642 Raamatun suomennos käyttää muotoa läsnäolevainen.
Agricola sepitti runsaasti sanoja, mutta suurin osa hänen käyttämistään noin 8 500 sanasta oli sellaista kielen perussanastoa, joka on ollut käytössä jo ennen häntä. Varsinkin hänen juridisen sanastonsa kehittyneisyyttä on tulkittu siten, että suomenkielistä säädöskieltä on...
Erisnimet harvemmin "tarkoittavat" mitään erityistä, ne ovat vain nimiä. Näistä kahdesta etunimestä voidaan sanoa, että Elsa on suomen kielessä käytetty lyhyt muoto nimestä "Elisabet", jonka juuret ovat heprean kielisessä ilmaisussa "Jumala on valani". Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nimellä "Elsa" tarkoitettaisiin normaalisti mitään tällaista, se on vain nimi, joka miellyttää osaa vanhemmista. Anni on puolestaan mukaelma yleisemmästä etunimestä "Anna" (muita ovat mm. Anne, Anu, Anneli, Annikka ja Annukka). Anni on otettu suomalaiseen almanakkaan vasta vuonna 1950. Nimi "Anna" on muunnos heprealaisesta armoa tai suosiota tarkoittavasta nimestä "Hannah", jonka suora vastine meillä on "Hanna".
Heikki Poroila
Maljakot on suunnitellut Heidi Blomstedt (1911-1982), Aino ja Jean Sibeliuksen nuorin tytär. Paremmin keraamikkona tunnettu taiteilija siirtyi 1960-luvulla tekemään myös lasiesineitä. Muodoltaan esineet olivat pelkistettyjä, mm. kuutioita, suorakaiteita ja kolmioita.
Vuonna 1970 Blomstedtin lasiesineiden valmistus siirtyi Kumelalle, ja niitä alettiin markkinoida "Lumilasi"-nimellä. Lumilasia oli myynnissä designin erikoisliikkeissä kuten Artekissa. Myöhemmin niitä markkinoi myös Armi Ratian Decembre-liike.
Suomalaisen lasin vuosikirja 2014 -kirjassa on hyvä artikkeli Heidi Blomstedtista lasimuotoilijana. Kirja on saatavana Helmet-kirjastoista.
Lähteet:
Suomalaisen lasin vuosikirja 2014 (Riihimäki: Suomen lasimuseo, 2014...
hei,
Voit kysellä tai etsiä itse esimerkiksi seuraavia teoksia Tampereen kaupunginkirjastosta
http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=form2&ulang=fin TAI Tampereen yliopiston kirjastosta.
tietämyksenhallintaa (knowledge management) käsittelevät:
Honeycutt Jerry; Tietämyksenhallinta, Edita, IT Press, [Helsinki], 2001
Rastas, Taru; Arvoa aineettomasta pääomasta. Taru Rastas, Virpi Einola-Pekkinen. Tammi, Helsinki, 2001.
Sydänmaanlakka, Pentti; Älykäs organisaatio--tiedon, osaamisen ja suorituksen johtaminen. Kauppakaari, Helsinki, 2000.
hiljaista tietoa käsittelevät:
Tieto ja tietoyhteiskunta. Matti Vuorensyrjä ja Reijo Savolainen (toim.) Gaudeamus, Helsinki, 2000.
Nurminen, Raija; Hiljainen tieto hoitotyössä. Tammi, Helsinki,...
Japanin kielestä ja kirjoitusjärjestelmästä suppeasti löydät tietoa esim. teoksista:
MALLAT, Heikki : Dozo : Japanin kieltä ja kulttuuria. 1993.
LOMPOLO, Juhani : Japanin aapinen : japanilaismaailman salat. 1997.
Syvällisempää tietoa löytyy esim. teoksista :
SEPPÄNEN, Jouko : Japanin kieli ja merkillinen kirjoitusjärjestelmä. 1980.
TUOMI, Tapio J. : Japanilais-suomalainen kanji-sanakirja. 1998.
FOERSTER, Andreas : Kanji abc : a systematic approach to Japanese characters. 1994.
MCARTHUR, Ian : Reading Japanese signs. 1994.
HENSHALL, Kenneth G. : A guide to remembering Japanese characters. 1988.
ANDERSON, Olov Bertil : Bushu : a key to the radicals of the Japanese script. 1981.
Plussa tietokannasta http://www.libplussa.fi/ voit tarkistaa...
Hei,
Et maininnut millaisesta näkökulmasta haluat tietoa postikorteista. Postimuseon sivulta löytyy tietoa postikorteista http://www.posti.fi/postimuseo/ Klikkaa "vaihtuvat näyttelyt" ja sitten esimerkiksi "1998" ja "Postikortti - tervehdyksen tuoja". Myös "verkkonäyttelyt" otsikon alta löytyy tietoa postikorteista ainakin Keräilyn ihanuus ja hulluus sekä Joulunäyttelyt 2001 otsikoiden alta
Jos haluat lähettää elektronisen postikortin, voit kirjoittaa googleen www.google.com sanan "postikortit", jolloin saat useampia viitteitä paikkoihin joista voi lähettää elektronisen postikortin. Ainakin Suomi24:stä http://www.suomi24.fi/postikortit/ vaikuttaa hyvältä.
Voit käydä myös Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry:n sivuilla http://www....
Wicca-uskonnosta löytyy tietoa www-sivulta
http://www.wicca.fi. Lisää tietoa löytyy googlesta (http://www.google.fi) esim. hakusanoilla: wicca, wiccat tai wicca yhdistys.
Lisäksi Taivalkoskenkin kirjastosta löytyy kirja:
Mitä wicca on?
Toim. Hjelm, Titus
Like 2005
ISBN 952-471-502-3
Kyseinen patsas sijaitsee Sotkamon luterilaisen kirkon pihamaalla, se on vuoden 1918 vapaussodan muistomerkki. Patsas on paljastettu 1920-luvulla. Tekijästä meillä ei ole tietoa, sitä voisi kysyä ehkä Sotkamon seurakunnasta. Kuva patsaasta on mm. Sotkamon sankarivainajat -kirjassa, joka löytyy myös Kajaanin kirjastosta.
Espoon kaupunginkirjaston toimintakeromuksen (2004) mukaan
keskimääräisenä päivänä Espoon kaupunginkirjaston toimipisteissä käy yhteensä 11 287 asiakasta ja syntyy 17 833 lainaa. Tämä jälkimmäinen luku on myös palautusten lukumäärä. Kirjastoittain asia tietenkin vaihtelee, pieneen kirjastoon palautetaan päivässä sata tai parisataa kirjaan, isoon tuhansittain. Luvut sisältävät kaiken kirjastoaineiston, kirjat, cd:t, videot jne.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa on yksi pelkästään neulahuovutusta käsittelevä teos:
Mäkelä, Terttu: Neulahuovutus : kaunista ja kivaa nopeasti ja helposti neulalla huovuttamalla. Helsinki : WSOY, 2005
Kysymäänne kirjaa löytyy Frank-monihaun mukaan ainakin Porvoosta, Lahdesta, Porista ja Rovaniemeltä. Pasilan varaston kappale on tosiaankin kadonnut. Kirjasta voi jättää kaukolainatilauksen.
Lisätietoja kaukolainauksesta http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
