YK:lta ilmestyy vuosittain tammikuussa Population and vital statistic report -julkaisu. Julkaisussa on kattavat maittain kootut tilastot mm. kuolleisuusluvuista.
Vuoden 2019 julkaisun mukaan Italiassa kuoli vuonna 2017 649 061 ihmistä ja Espanjassa 421 269 ihmistä ja vuoden 2018 julkaisun mukaan Italiassa kuoli vuonna 2016 615 261 ihmistä sekä Espanjassa 406 815 ihmistä.
Päivittäisen kuolleisuuden voi laskea jakamalla kuolleet vuodessa olevien päivien määrällä. Tällöin päivittäiset kuolleisuusluvut olisivat seuraavat:
Maa
2016
2017
Italia
1 685,65
1 778
Espanja
1 114,56
1 154,16
Yllä oleva on tietenkin suuntaa antava tieto ja perustuu vain muutamaan...
Fennican mukaan Vera Olli on vuonna 1945 julkaissut teoksen Pitäjä puhuu. Mahtaako tämä olla haluttu teos? Kirjan alkusivuilla mainitaan Kaivoilan kylä, mutta ei sen suurempaa paikkakuntaa. Tätä kirjaa löytyy ainakin Helsingin pääkirjaston varastosta.
Helsingin kaupunginkirjastosta ei kyseistä standardia löydy. Standardi on ns. eurooppalainen esistandardi, josta ei ole vahvistettua suomenkielistä standardia. Soitto Suomen Standardoimisliiton kirjastoon selvitti, että englanninkielinen eurooppalainen standardi löytyy heiltä. Kirjaston osoite on
Maistraatinportti 2, puh. (09) 149 9331, faksi (09) 146 4914, sähköposti: info@sfs.fi. Tarkemmat tiedot löytyvät internet-osoitteesta http://www.sfs.fi/standard/ .
SFS-standardit löytyvät periaatteessa Helsingin pääkirjastosta, mutta aina on turvallista varmistaa asia puhelimitse ennen kirjastoon tuloa. Standardit ovat
käsikirjastomateriaalia, eivätkä ne löydy Plussa-aineistohaun kautta.
Hei,
Ota yhteyttä Suomen Sukututkimusseuraan. Heidän kirjastossaan pitäisi olla kyseinen cd tutkijoiden käytössä - tosin versiota ei mainittu sivulla http://www.genealogia.fi/emi/emi3ce.htm .
Sukututkimusseuran kirjaston yhteystiedot saat osoitteesta http://www.genealogia.fi/sss/ .
Päivälehden museossa voit hakea ja lukea vanhempia artikkeleita – tulostusmahdollisuutta ei ole. Joka tapauksessa lehden vuosi ja numero selviää. Museoon on vapaa pääsy ja se on avoinna ti-su klo 11-17 osoitteessa Ludviginkatu 2-4 00130 Helsinki.
Ulkomaisia linkkejä löytyy runsaasti hakufraasilla ”Katyn massacre”. Esimerkiksi tässä sivustossa on myös laaja lähdeluettelo ja linkkilista: http://www.geocities.com/Athens/Troy/1791/
Second stepistä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavasta teoksesta: The code of ethics of social work: the /ed. by David Watson, London R&KP, 1985. Kirjaa voi tiedustella Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastosta, yhteystiedot linkissä http://www.valt.helsinki.fi/kirjasto/. Internetistä löytyivät seuraavat linkit:
http://www.cfchildren.org/program_ss.shtml
http://www.agendaforchildren.org/pages/ssfact.shtml
http://www.thesecondstep.org/programs/support.shtml
http://www.ccmckids.org/vpp/secondstep/
Lisäksi kannattaa ottaa yhteyttä Helsingin Yliopiston Käyttäytymistieteiden kirjaston tietopalveluun, yhteystiedot ja ohjeet linkissä http://www.helsinki.fi/behav/kirjasto/palvelut.html#ti
Ongelmanratkaisutehtäviä, psykologisia pelejä ja testejä löytyy mm. De Carlon Psykologiset pelit ja leikit. Kirjaston kokoelmista löytyy myös erilaisia päättely- ja numerotehtäviä Mensa-älyjumppa -kirjoista.
Virpi Slotten yms. kirjoittamassa artikkelissa Kasvatuslehdessä (2002 nro 3) pyritään vastaamaan, mitä ja miten hoitoalan opiskelijoiksi pyrkiviä testataan.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä, www.helmet.fi, käyttämällä hakutapaa sanahaku. Hakulaatikkoon voi kirjoittaa hakusanat pihat suunnittelu. Hakua voi haluttaessa rajata kielen mukaan valitsemalla valikosta halutun kielen, esim. suomi. Kirjastoon tulee myös lehtiä, joista voisi löytyä tietoa aiheesta. Lehtiä voi hakea HelMetistä aihe-hakua käyttämällä, hakusanalla puutarhanhoito ja rajaamalla materiaalityypiksi lehdet. Näin löytyy mm. lehdet Viherpiha ja Kotipuutarha. Aiheesta voisi löytyä tietoa myös rakentamista käsittelevistä lehdistä (aihe-haku rakentaminen, materiaali lehdet), esim. lehdestä Luomurakentaja. Internetistä aiheesta voi etsiä tietoa esim. osoitteesta...
Fennicasta (finna.fi) voi tarkistaa, mitkä kirjat ovat ilmestyneet suomeksi. Juliette Benzonin Haute-Savane kirjaa ei ole suomennettu, vaikkakin samaa sarjaa olevat Sumujen haukka, Paholaisen kaulanauha ja Yön kuningatar ovat ilmestyneet suomeksi 1970-1980 -lukujen vaihteessa. Kirjaa ei myöskään näyttäisi löytyvän ranskan tai englannin kielellä Suomen kirjastoista.
Lehdessä Enter 4/2003 on Aija Hakalan artikkeli Kirjoita kymmenellä sormella. Se on tulostettavissa myös Internetistä, Aikakauslehtien liiton artikkelipankista. Osoite on http://www.aikakaus.fi/al_koulussa/artikkelipankki/Kirjoita_kymmenella… tai http://www.aikakaus.fi/al_koulussa/artikkelipankki/kirjoita_kymmenella…
Little Hercules hakusanalla löydätte Googlesta paljon sivuja ja jopa videoita Richard Sandrak-nimisestä lapsivoimailijasta:
Kotisivu löytyy mm. osoitteesta http://www.richardsandrak.com/
ja artikkeli englanninkielisestä WIKIPEDIAsta sivulta
http://en.wikipedia.org/wiki/Richard_Sandrak
Suomeksi löytyy Internetistä sangen vähän tietoa, joten kuulumiset täytyy lukea englanniksi.
Kirjaa Jenkins, Gerald/ Bear, Magdalen: Sonnenuhren zum Ausschneiden – eine Sammlung von funktionsfähigen Sonnenuhren und Weltzeituhren zum Ausschneiden. München: Ludwig, 1997, ISBN 3-7787-3615-9, ei näytä löytyvän Suomen kirjastoista. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön verkkosivullamme http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Suomesta tai Pohjoismaista tullut kaukolaina maksaa 4 euroa, muualta Euroopasta, esim. Englannista saatu kaukolaina 25 euroa. Lisätietoja voi kysyä kaukopalvelustamme, puh. 09-31085433
En onnistunut löytämään kysymääsi korjausopasta Kouvolan kirjastosta enkä muistakaan Suomen kirjastoista. Englanninkielisiä Suzukin korjausoppaita voi ostaa netin kautta mm. täältä: http://www.repairmanual.com/?a_aid=eb6628eb&a_bid=fdb9d54f
Kysymänne Helvi Hämäläisen runo on nimeltään
Joutsenen purema, ja se löytyy Hämäläisen runoteoksesta Punainen surupuku: runoja.
Se on WSOY:n kustantama ja julkaistu 1958.
Kaikkea kirjastosta lainattua aineistoa voi palauttaa palautuslaatikkoon omalla vastuulla. CD-levyihin on hyvä pistää kuminauha ympärille, ettei kotelo vahingossa avaudu. Kaikki palautettu aineisto tarkistetaan aamulla. Mikäli aineisto on vahingoittunut, asiakkaalle ilmoitetaan asiasta, ja tutkitaan onko asiakas velvollinen korvaamaan aineiston.
Verkkosanakirja NetMot määrittelee yhteisöllisen yhteisölle ominaiseksi, yhteisöä koskevaksi. Yhteisöllisyyden tunne on tunne yhteisöön kuulumisesta. Politiikot varmaankin pääsääntöisesti tarkoittavat sillä samaa kuin muutkin ihmiset. Yhteiskunnallisesta yhteisöllisyydestä voi lukea vaikka näistä kirjoista:
- Seis yhteiskunta - tahdon sisään! / Tuula Helne, Sakari Hänninen ja Jouko Karjalainen (toim.)
- Luottamus modernissa maailmassa / Kaj Ilmonen & Kimmo Jokinen
- Yhteisö ja politiikka / Jussi Vähämäki
Hämeen Sanomien irtonumeroita säilytetään Hämeenlinnan pääkirjaston lehtisalissa 6 kk:n ajan, eli voit tulla lukemaan toukokuun 10:nen päivän lehden lehtisaliin. Pyydä yläkerran infopisteen virkailijaa hakemaan se sinulle varastosta. Tätä vanhempia Hämeen Sanomia säilytämme pysyvästi sidottuina vuosikertoina ja mikrofilmeinä, eli niidenkin tutkiminen onnistuu.
Tämä löytämäsi kirja näyttäisi olevan ainoa. Tämäkin kirja on ainoastaan suomeksi, mutta kirja on julkaistu myös englanniksi:
One hundred words for equality: a glossary of terms on equality between women and men (1998).
Helsingin seudulla kirjoja on vain Eduskunnan kirjastossa, valitettavasti vain kirjastossa luettavina käsikirjoina. Eduskunnan kirjaston on kaikille avoin, julkinen kirjasto. Kirjaston Internet-sivut löytyvät täältä:
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx
Koska kirjoja ei Helsingin seudun kirjastoista saa kotilainaksi, voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi. Kirjoja on monissa yliopiston kirjastoissa. Tietoa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/...
Kuvauksestasi tulee mieleen lähinnä Carlo Collodin Pinokkion seikkailut, josta on olemassa erilaisia suomennoksia ja mukaelmia. Vuonna 1954 suomennettu Pinocchion seikkailut vaikuttaisi melko alkuperäiseltä ja on myös mahdollista että olisit kyseistä painosta lukenut vuonna 1969. Kirja on kuitenkin italialainen, joten siltä osin ei sovi etsimääsi, vaikka muuten voisikin kuulostaa Pinokkiolta: Pinokkiohan oli puunukke, joka muuttuu muistaakseni jossakin vaiheessa satua oikeaksi pojaksi. Välitinkin kysymyksesi eteenpäin, kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle, jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Palaamme asiaan jos saamme sieltä vielä Pinokkiolle jonkin itäeurooppalaisemman vaihtoehdon. Vai muistaisikohan...
