Vapaakappalelakiin ei ole tullut muita muutoksia kuin jo mainitsemasi 577/1984 ja 687/1999. Muutoksia voi seurata Finlex-tietopankista http://www.finlex.fi kohdasta Säädökset. Finlexissä on nykyisin myös säädösten ajantasaistettuja tekstejä kohdassa Ajantasainen lainsäädäntö.
Kysymyksessä on Eino Leinon runo Laulu onnesta, joka löytyy useimmista runokokoelmista, esim. Leino: Hymyilevä Apollo tai Tämän runon haluaisin kuulla.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä, www.helmet.fi, käyttämällä hakutapaa sanahaku. Hakulaatikkoon voi kirjoittaa hakusanat pihat suunnittelu. Hakua voi haluttaessa rajata kielen mukaan valitsemalla valikosta halutun kielen, esim. suomi. Kirjastoon tulee myös lehtiä, joista voisi löytyä tietoa aiheesta. Lehtiä voi hakea HelMetistä aihe-hakua käyttämällä, hakusanalla puutarhanhoito ja rajaamalla materiaalityypiksi lehdet. Näin löytyy mm. lehdet Viherpiha ja Kotipuutarha. Aiheesta voisi löytyä tietoa myös rakentamista käsittelevistä lehdistä (aihe-haku rakentaminen, materiaali lehdet), esim. lehdestä Luomurakentaja. Internetistä aiheesta voi etsiä tietoa esim. osoitteesta...
Pentti Kirstilästä saat tietoa Dekkarinetistä
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/kirstila.htm
Tietoa löytyy myös Sanojen aika tietokannasta
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=7&pid=315&lang=FI
Lähdeteoksia:
Haasio, Ari: Kotimaisia dekkarikirjailijoita.
Kotimaisia nykykertojia.
Esimerkiksi seuraavanlaisia asioita voisi kertoa, annetun ajan puitteissa ja kohderyhmän huomioiden:
- perustoiminnat: tietopalvelu palvelupisteissä/verkon kautta, kaukopalvelu, laitteiden ja pc:n käyttöön ohjaamiset, kouluyhteistyö (ryhmäkäynnit, mikroluokanssa tapahtuvat tiedonhaun ohjaukset)
- erikoistoiminnat: omat tietokannat, jos niitä tehdään (aluetietokannat ja sisältö, muut erikoisaineistot)
- mitä erityisesti tämän alueen kirjastolle on tunnusomaista (maakuntavastuu/ aluevastuu, kirjastojen yhteistyö)
- peruskäyttötilastot: kokoelminen määrät, erikoiskokoelmat, päivittäisten kävijöiden määrät, hankintojen painotukset
- lyhyesti organisaatiosta
- henkilökunta: määrä, koulutus, erikoisosamaaminen
- yhteistyön mahdollisuudet nyt ja...
Apu ongelmaasi voisi löytyä, Suomen sukututkimusseurasta, http://www.genealogia.fi/
Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tietokanta (HisKi) ja tästä pystyy saamaan tietoa eri kuntien kirkonkirjoista. http://www.genealogia.fi/hiskitalkoot/
Yhteystiedot
Suomen Sukututkimusseura
Liisankatu 16 A
00170 Helsinki
Puhelimet
– toimisto 010 387 7900 -- toimisto vastaa puhelimeen klo 10.00-15.00.
– kirjasto 010 387 7901
– toiminnanjohtaja 010 387 7902
Sähköposti seura@genealogia.fi
Kirjaston sähköposti: kirjasto@genealogia.fi
Kansallisarkisto voisi olla toinen ratkaisu kun haluat löytää tietoa sukusi historiasta. Täältä voi tietoa etsiä mikrofilmattujen kirkonkirjojen ja rippikirjojen avulla. Muualta Suomesta kotoisin olevat voivat kaukolainata oman...
En onnistunut löytämään kysymääsi korjausopasta Kouvolan kirjastosta enkä muistakaan Suomen kirjastoista. Englanninkielisiä Suzukin korjausoppaita voi ostaa netin kautta mm. täältä: http://www.repairmanual.com/?a_aid=eb6628eb&a_bid=fdb9d54f
Brages pressarkiv –sanomalehtiarkiston kautta ei löytynyt tietoa amiraali Oscar von Kraemeristä. Arkistosta voi halutessaan tehdä hakuja itsekin, se löytyy täältä:
http://www.bragespressarkiv.fi/hem/
Lisätietoa hänestä ei löytynyt. Käytössämme olevien tietokantojen kautta löytyivät juuri nuo jo löytyneet lähteet. SKS:n Biografiakeskuksen kautta löytyy lyhyt elämäkerta:
http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/?gid=226
Myöhemmin tänä vuonna ilmestyy kirja: Tsaarin amiraali: suomalainen Oscar von Kraemer.
Voit palauttaa CD-levyt Pasilan kirjastoon, jos ne on lainattu HelMet-kirjastoista eli jostakin Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteestä. Pasilassa levyt voi laittaa suoraan palautusautomaattiin. Jos levyjen kannet ovat kovin naarmuisia tai viivakoodit huonossa kunnossa, automaatti ei ehkä huoli niitä. Silloin levyt täytyy palauttaa asiakaspalvelutiskille. Tervetuloa palauttamaan levyjä!
Mikkelin kirjastoista ei valitettavasti löydy tietoja Toivo Käestä. Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html löytyy tekijähaulla Käki, Toivo 34 viitettä. Valtaosa Käen julkaisuista on Turun yliopiston kirjastossa, muutamia on Kansalliskirjastossa Helsingissä ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa.
Ainoa lainattava Käen julkaisu on 16-sivuinen vihkonen Karjalan kaihot : lauluja muistoksi Karjalasta, 1940, jonka voitte tilata lähikirjastonne kautta kaukolainaksi Kuopion Varastokirjastosta.
Esim. Kansalliskirjastossa olevat Käen kirjoitelmat saa pyydettäessä lukusalilainaksi. Kansalliskirjastossa on häneltä myös muutama mikrofilmattu kirjanen.
YKL-luokituksen mukaan hammaslääketieteen luokka on 59.9. Muotoluokka Historia on 09. Eli sijoittaisin historiikin luokkaan 59.909.
Verkko-YKL löytyy täältä:
http://ykl.kirjastot.fi/
Fennica-tietokannan mukaan kyseessä on vuonna 1963 julkaistu noin 40-sivuinen moniste, joka on onneksi saatu talteen Kansalliskirjaston kokoelmaan. Se kuuluu Kansalliskokoelmaa, jota ei lainata, mutta josta sen voi saada lukusaliin tutkittavaksi. Jos Kansalliskirjastoa mieluisampi tai helpomi paikka on Kuopio, niin tämä vihkonen löytyy myös Kuopion kaupunginkirjaston maakuntaosastolta, jossa sitä voi tiirailla. Lainaksi sitä ei sieltäkään saa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Sukunimen suojaaminen ei vaadi mitään erityisiä toimenpiteitä, sillä Suomen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat eli väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja. Se tosin ei estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi jos sukunimi on ollut esivanhempien laillisessa käytössä, se voidaan hyväksyä uudeksi nimeksi. Sitä taas ei voi lainsäädännön mukaan estää mitenkään. Aikaisemmin Suomalaisuuden liitto ylläpiti luetteloa suojatuista sukunimistä, mutta luettelolla ei ole mitään juridista merkitystä.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2...2-11.htm löytyy hyödyllinen Urpo Kankaan artikkeli, jossa kerrotaan suojatuista sukunimistä. Nimilaki löytyy Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/...
1. Bangkok shocks + Oriental Beat - Love Kustannus 1988 (Johanna JHNCD2037 ja JHNCD2063) Tämä oli siis tuplajulkaisu, kaksi albumia kerrallaan.
2. Self destruction blues - Geffen Records 1989 (Geffen 9242642)
3. Back to Mystery City - A.A.B. Tuotanto 1983 (JHNCD3023) - Tämän CD:n kohdalla on todennäköisesti kuitenkin kyse myöhemmästä julkaisuvuodesta, vaikka levyllä on p-vuotena 1983. Kyseessä on Polarvoxin Sveitsissä painattama versio. Varmuudella tiedetty varhaisin albumin CD-versio on Castlen 1995 julkaisema (ESMCD272).
4. Two Steps from the Move - A.A.B. Tuotanto 1984 (HANOICD-2 AAB) ja Epic EK39614. Kumpi julkaisu oli varhaisempi, ei ole tiedossa, koska molemmat ovat vuodelta 1984.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kirjastomme matematiikkanerot ovat oeis.org-sivustoon viitaten (http://oeis.org/A000124) sitä mieltä, että ympyrän voi jakaa yhdellätoista suoralla viivalla korkeintaan 67 palaan.
Kyseessähän on siis klassinen pannukakkuongelma, josta löytyy lisätietoa esimerkiksi MathWorld-sivustolta (http://mathworld.wolfram.com/CircleDivisionbyLines.html).
Kyseinen katkelma on Kai Niemisen runosta, jonka ensimmäinen rivi kuuluu näin: "Seiso kärsivällisesti muistisi rannalla, odota ja odota". Runo myös jatkuu hiukan toisin kuin kysymyksessä on mainittu.
Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Vain mies : runoja" (1981) ja sisältyy myös esimerkiksi Kai Niemisen runojen kokoelmaan "Se vähä minkä taivasta näkee : runot 1969 - 1989" (s. 145).
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Nieminen, Kai: Se vähä minkä taivasta näkee : runot 1969 - 1989 (Tammi, 1990)
Yrittäjän on maksettava kaikesta asiakkailleen soittamastaan musiikista korvausta sekä Teostolle että Gramexille siitä riippumatta, mistä (laillisesta) lähteestä musiikki on peräisin. Saa siis soittaa, mutta vain luvan kanssa, ja koskee yhtä hyvin omia kuin kirjaston levyjä.
Näyttäisi siltä, että kirjoittaja tarkoittaa kaukoimella radiota, toisaalta artikkelissa esiintyy myös sana radio.
Kaukoin sanaa en löytänyt sanakirjoista tai esim. radioalan kirjoista.
Kalevi Koukkusen teoksessa Atomi ja missi, vierassanojen etymologinen sanakirja(WSOY, 1990)käsitellään radio sanan etymologiaa. Kaukosen mukaan sana radio otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1917.
1920-luvun alkupuolella tuli käyttöön yleisradio -sana, muita esimerkiksi sanomalehdissä esiintyneitä nimityksiä olivat: laajalähetys, ympäriheitin, säteisradio, sinko, langaton ääni ja kansansäteilijä.
Radio -sanalle on esitetty lukuisia suomenkielisiä vastineita. Radiokuuntelija-lehti järjesti nimestä kilpailun vielä 1937. Kilpailussa palkittiin mm. seuraavat...
