Eu-säädöksen mukaan kosmetiikkavärit on merkittävä tietyin koodein ja nimin.
Värikoodit löytyvät Finlexistä: Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus kosmeettisista valmisteista (alkuperäinen asetus 75/2005, Väriaineet-liitteeseen ei ole tehty muutoksia).
1. Hae asetus Finlexistä osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050075 .
Asetustekstin lopussa on linkki liitteisiin (http://www.finlex.fi/data/sdliite/liite/5012.pdf ).
2. Napsauta liitelinkki auki.
3. Koodit ovat liitteessä 4, Väriaineet. Käynnistä kiikari-ikonilla etsi-toiminto ja kirjoita etsittäväksi merkkijonoksi liite 4. Liite 4 on liiteasiakirjan sivulla 65.
4. Hae listasta haluamiesi värien koodit.
5. Hae koodit edelleen hakea Googlella. Kirjoita hakusanaksi...
Pasilan kirjastossa on kaksi vuokrattavaa tilaa, auditorio ja Oppisoppi. Vuokra kummassakin on 35 euroa/tunti. Oppisoppi taitaa tosin olla tarpeisiinne liian pieni, sillä paikkoja on ainoastaan kahdeksan. Varaukset voi tehdä soittamalla virastomestarille numeroon 09-31085312. Samalla selviää varaustilanne. Tarkemmat tiedot löytyvät sivulta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/tilat/
Rikhardinkadun kirjastosta voi vuokrata kokoushuonetta. Hinta on 20€/tunti. Vapaita aikoja voi tiedustella numerosta 09-31085709.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/rikhardinkatu/tilat/
Töölön kirjastosta voi vuokrata Mika Waltari –salia. Hinta on 20€/tunti. Varaukset tehdään puhelimitse numerosta 09-31085025.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/kokoustilat/
Tiedot...
Kuvasta on hieman hankala saada selvää, mutta kyseessä voi ehkä olla seinälude. Luteista on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Aikuinen lutikka on 5,5 millimetrin kokoinen ja ruskea.
Lähde: Wikipedia
Suomen joulu on skandinaavinen, todennäköisesti ruotsin kautta tullut laina, joka on ollut meillä käytössä ainakin niin pitkään kuin suomea on painettu kirjoihin eli Mikael Agricola (kuoli 1557) on sen jo tuntenut. Sana on lainautunut myös lähisukukieliin: inkeroisen, vatjan ja karjalan joulu sekä viron jõul, (useimmiten monikossa) jõulud. Samasta alkulähteestä on edelleen pohjoissaamen juovllat.
Samaa alkuperää on myös sana juhla. Todennäköisesti tämä sana on tullut kieleemme jo ennen joulua. Joissakin suomen murteissa juhla tarkoittaa nimenomaan joulua.
Etäisimmissä sukukielissä sana ei esiinny. Todennäköisesti ne käyttävät venäjästä lainattuja sanoja, esim. karjalan roštuo, roštuva, marin рошто/rošto. Nykyvenäjässä joulu on рождество/...
Kansatieteellisissä lähteissä takapuolen tai muiden alaruumiin osien tervaaminen on merkinnyt rangaistusta siveettömästä elämästä: "Huorintekijöiltä tervattiin takapuoli -- " (Muistan kuinka Räisälässä... : Räisälän perinnettä). Kaunokirjallisuudessa aihelmaa on hyödyntänyt esimerkiksi Anu Kaipainen: " -- kaksi tytöistä oli löydetty parin päivän päästä erään luodon rannasta alastomina ja takapuoli tervattuina." (On neidolla punapaula)
Jotkut ovat takapuolen tervaamisesta puhuessaan kiinnittäneet erityistä huomiota tervan tarttuvuuteen, ja tervatuista takapuolista on tullut paikalleen jämähtämisen kuva. "Tervatut takamukset on virkapaikkaansa liiaksi kiintyneellä henkilöllä. 'Yhdistyselämässä tunnetaan valitettavan yleinen ilmiö, jonka...
Suomalaiset sukunimet -teoksen mukaan sukunimen Lohvansuu taustalla on Vaalassa sijaitseva talo Lohvansuu. Pyhäjärvellä on ollut Lohva-niminen talo 1600-luvulla. Kirja mainitsee myös, että Lohvansuu on muoto paikannimestä Lohinivansuu ja Lohva taas on irronnut paikannimestä Lohvansuu.
Lisätietoja sukunimestä on em. teoksessa Suomalaiset sukunimet /Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala.
Väestörekisterikeskuksella on nimipalvelu verkossa: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Suomen lainsäädäntö ei ota suoranaisesta kantaa antropofagiaan eli ihmissyöntiin, ei myöskään kannibalismiin eli samaa lajia olevan yksilön syömiseen. Rikoslain 17. luvun 12§ on kuitenkin ns hautarauhaa käsittelevä kohta, jonka toinen momentti kuuluu seuraavasti:
"2) [joka] käsittelee hautaamatonta ruumista pahennusta herättävällä tavalla (...) on tuomittava hautarauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi."
Tämä lainkohta antaa ainakin mahdollisuuden syyttää ihmissyönnistä. Koska laissa ei kuitenkaan puhuta suoraan syömisestä ja mukana on suhteellinen ilmaisu "pahennusta herättävällä tavalla", on mahdotonta arvioida, mihin oikeusistuin konkreettisessa tilanteessa päätyisi. Todennäköisesti esimerkiksi tilanne,...
Maistraatti käsittelee sukunimen muuttamista koskevat asiat http://www.maistraatti.fi. Sivuilta löytyy tietoa nimenmuutoksen tekemisestä ja sähköiset lomakkeet. Ilmoitus on mahdollista hyväksyä vasta kun avioeropäätös on lainvoimainen.
Nimilain luvussa 3 ja pykälässä 9 käsitellään puolison sukunimen muuttamista avioliiton purkautumisen jälkeen. Lakitekstissä kirjoitetaan “ Puoliso voi avioliiton purkautumisen jälkeen muuttaa sukunimensä, jonka hän on saanut toiselta puolisolta avioliittonsa perusteella”. Nimilaki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694
Urpo Kankaan nimilakia kommentoivassa teoksessa Suomen nimioikeus (Kauppakaari 1998) käsitellään tarkemmin sukunimen muuttamista avioliiton purkauduttua....
Hyviä perusteoksia Lapin ruokaperinteestä ja nykyisestä ruokakulttuurista ovat:
Lapin ruokia : poroa, lohta, hillaa. - WSOY, 1981
Elsa Saukko: Keittokodasta tämän päivän keittiöön. - Lapin lääninhallitus, 1986
Tapio Sointu: Lappi a la carte -kirjat, viimeisin: Erä ja tulistelu, 1998
Eräällä keskustelupalstalla on kysytty samaa asiaa ja vastauksena on Luomutila Orava Haukiputaalla http://www.oravanluomutila.fi/index.php?pinc=2 . Lisätiedustelujen mukaan Oulussa saa tilamaitoa ainakin Lambergin maitotilalta, Lehtikankaantie 40 (p. 0400-770379), n. klo 9 aamulla ja klo 19 illalla. Tilamaitoa myydään asiakkaan omiin astioihin.
Valitettavasti tätä tekstiversiota (Tummuu yö, vain tuuli vaeltaa) ei ole julkaistu nuottina. Äänitteellä on kuitenkin nämä sanat, joten ainakin periaatteessa on mahdollista yhdistää Järnefeltin orkesterisävellyksen pianosovituksen nuotit (löytyvät useista pianokokoelmista kuten Finlandia VII tai Suomalaista toiveohjelmistoa pianolle) ja äänitteen liitteestä löytyvät sanat. Oksasen sanat istuvat alkuperäiseen melodiaan hyvin, joten sävellyksen tuntevilla laulajilla ja pianisteilla ei pitäisi olla ongelmia. Sanat voi pyytää vaikka minulta sähköisesti, ne voi tekijänoikeuslain mukaisesti toimittaa asiakkaalle suoraan. Musiikki sen sijaan on vielä suojattua, joten nuotit täytyy hankkia tai lainata itse.
Jos kuitenkin pitäisi löytää juuri...
Haut Frank-monihausta asiasanoilla - vanhustenhoito historia- ja vaihtoehtoisesti - vanhustyö historia - antoi tulokseksi seuraavat kirjat:
- Kivinen, Kirsti: Vaivaishoidosta erikoistuneeseen alueelliseen toimintaan : vanhustenhuollon historiallinen analyysi ja lähikehityksen toimintamalleja Julkaisutiedot Oulu : Oulun ammattikorkeakoulu 1994 Sarja: Oulun ammattikorkeakoulun julkaisuja.
- Vanhusten hyväksi : yksityistä vanhainkotitoimintaa Suomessa, Vanhustyön keskusliitto 1990, ISBN 951-9006-81-8
Frank-monihaun osoite on http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot . Haku kohdistettiin kaikkiin maakuntakirjastoihin. Hakutapana oli asiasanahaku.(Huom. hakusanat kirjoitetaan peräkkäin ilman ja-sanaa).
Tuloksissa näkyy myös kirjojen...
Nykysuomen sanakirjan mukaan kimmel on runomuoto sanoista kimmelle, kimmellys. Esimerkkeinä Nykysuomen sanakirja esittää "Tähtien kimmel" ja "Silmissä väikkyy kostea kimmel". Kimmelle on synonyymi sanoille kimalle, välke, hohde, loiste.
"Vain kesyt linnut kaipaavat. Villit lentävät" on Elmer Diktoniuksen miete.
(Blott tama fåglar har en längtan. De vilda flyger) Voisi kuvitella, että samantyyppinen ajatus on lausuttu muillakin kielillä, mitään ranskankielistä versiota ei nyt tule kuitenkaan mieleen.
Tunteitten käsittelyyn on olemassa paljon lastenkirjoja, mutta tehtäviä monestakaan ei löydy. Mainitsemaasi kirjaa ”Minun suruni” ei ole vielä saatavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista, joten en voinut tarkistaa millaisesta kirjasta tarkalleen on kysymys, mutta ymmärtäisin kuitenkin, että kyseessä on työkirjanomainen täytettävä kirja? Työkirjoja kirjastoihin ei kovin paljon hankita, eivätkä alla mainitut kirjatkaan ole sellaisia. En tiedä, onko seuraavista kirjoista sinulle hyötyä, mutta tässä kuitenkin muutamia. Tiina Holmbergin kuvakirjassa Ville Vilkastuksen tunneseikkailu ( Pesäpuu ry , 2003) seurataan gorillapoikasen päivää ja pyritään tunnistamaan tunteita joita erilaiset tilanteet hänessä synnyttävät (ilo, pettymys, viha, pelko...
Kukaan ei tiedä eläinten määrää maapallolla, sillä edes kaikkia eläinlajeja ei tunneta. On arvioitu, että 86 % Maan eläinlajeista on vielä löytämättä. Parhaiten maapallon eläimistä tunnetaan ihmisten (Homo Sapiens) määrä. Ihmisiä on yli 7,8 miljardia. Väkiluvun kehitystä voi seurata osoitteessa https://www.worldometers.info/
Niin sanottuja tuotantoeläimiä on yli 24 miljardia. Näistä nautoja on lähes 1,5 miljardia, sikoja miljardi ja lampaita miljardi yksilöä. Kanoista ja broilereista on vielä vaikeampi pitää lukua, mutta niitä on lähes 18 miljardia yksilöä. Tuotantoeläinten määrään ei ole laskettu mukaan kaloja, hummereita, mehiläisiä, yms. Ihmisten ja tuotantoeläinten määrät ovat nousussa.
Villit eläimet sen sijaan vähenevät....
Kirkkohiirien joulu on Larin-Kyöstin kirjoittama runo. Se on julkaistu vuonna 1916 kokoelmassa Sydänpäivän lauluja. Runo löytyy myös esim. teoksesta Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot. Tammi, 2005.
Thomson-televisioiden käyttöohjeita löytyy tältä sivulta: kayttooh.je/televisio/thomson24-numerolla alkavia malleja on useita, etsi sivulta oman laitteesi malli. Jos sinulla on jo asetuksia laitettuna ja se sekoittaa kanavien hakua, palauta televisio tehdasasetuksille ja seuraa sitten ohjeita kohta kohdalta.
Lauri Pohjanpään runo Palokärki alkaa säkeillä "Kuka metsissä illoin huutaa? / Kenen valitus kaukaa soi?". Runo julkaistiin ensimmäisen kerran Pohjanpään runokokoelmassa Metsän satuja (1924). Palokärki-runo sisältyy mm. teoksiin Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989) ja Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997).
Saatte koko runon sähköpostiinne.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989).
Jussipaita on perinteisten pohjalaistyyppisten villapaitojen pohjalta uudelleen muokattu villapaita. Sen synnystä on parikin eri versiota. Toisen mukaan ensimmäinen jussipaita suunniteltiin ja neulottiin Lapualla näytelmään Pohjalaisia Harrin Jussin roolia varten vuonna 1914. Toisen version mukaan ensimmäiset paidat neulottiin käsinneulekoneella eteläpohjalaiselle pesäpallojoukkueelle vuonna 1927. Eteläpohjalainen osakunta oli etsinyt pesäpallojoukkueelle pohjalaista tyyppiä edustavaa paitaa.
Asiaa on tutkinut Marketta Luutonen väitöskirjassaan Kansanomainen tuote merkityksenkantajana: tutkimus suomalaisesta villapaidasta (1997). Hänen artikkelinsa aiheesta löytyy alla olevan linkin kautta:
http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/monitiet/...
