Helsingin kaupunginkirjaston suurin ruotsinkielisten lastenkirjojen kokoelma on Rikhardinkadun kirjastossa. Suuret kokoelmat on myös Itäkeskuksen ja Töölön kirjastoissa. Kaikista Helmet-kirjastoista eniten ruotsinkielisiä lastenkirjoja on Kauniaisten kirjastossa, Espoon Sellon ja Ison omenan kirjastoissa.
Turun kaupunginkirjastoon on joskus paljon aiemmin tilattu suomenkielinen Burda, mutta lehti lakkasi ilmestymästä välillä suomeksi. Tilasimme silloin lehden englanninkielisen version. Sillä on ollut suuri kysyntä, joten säilytämme sen eikä pääkirjastolla ole enää taloudellisesti mahdollisuutta tilata kahta versiota, vaikka lehti 2013 ilmestyykin myös suomeksi. Sen sijaan muutamista lähikirjastoissa suomenkielinen Burda Style löytyy: Runosmäki, Lauste, Nummi, Maaria , Varissuo sekä Ilpoinen. Lehdet ovat varattavissa.
Vuoteen 1993 pienteollisuusalue. Vuonna 1993 kaavamuutos liikerakennusten korttelialueeksi jolle saa tehdä huoltoaseman. Vuonna 2006 kaavamuutos liikerakennusten korttelialueeksi jolle saa tehdä vähittäiskaupan suuryksikön (nykyinen Citymarket). Vuonna 1999 oli jo tehty liikerakennuksen laajennus alueella jo silloin sijainneeseen K-kauppaan.
- Tieto löytyi Kuusamon kaupungin maankäyttöosastolta. Sieltä voi saada myös maksullisia kaavaotteita.
Hei,
Uutistorilla onnistuu skannaus. Skannaus ei maksa mitään ja aikaa ei tarvitse varata skanneria varten. Nopeimmin skannaus onnistuu kopiokoneellamme kunhan tuot muistitikun mukanasi.
Lisätietoja voit kysyä uutistorin neuvonnasta.
02-2620621
uutistori.kaupunginkirjasto@turku.fi
Mauri Kunnas on kyllä hyvä valinta, sillä hänen kuvakirjojaan on saatavilla paljon erilaisia. Suomalaisia eturivin kuvittajia on myös Kristiina Louhi, ja esimerkiksi hänen Riitta Jalosen teksteihin kuvittamiaan kuvakirjoja on varmaan saatavissa. Katariina Kaila on kuvittajiemme parhaimmistoa, jonka kauniit akvarellimaiset kuvitukset ovat myös taattua suomalaista laatua. Matti Kota käytää samantapaista tekniikkaa. Hannu Taina on paljon kuvittanut lastenkirjoja, mm. Uppo-Nalle-kirjojen ensimmäisestä kirjasta on tehty uusi painos vuonna 2011, jossa on Hannu Tainan nelivärikuvitus. Aino Havukaisen ja Sami Toivasen Tatu ja Patu -kuvakirjat ovat myös perisuomalaisia, suosittuja kirjoja.
Tekijänoikeuslain tulkinnassa vallitsevan käsityksen mukaan ruokaresepti ei ole teos, eli tarpeeksi omaperäinen tuotos nauttiakseen lain suojaa. Reseptien tekijänoikeuksista on tässä palvelussa kysytty aiemminkin. Tarkempaa tietoa saat ko. vastauksesta http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=d22cf709-8143-403…
Myös professori Jukka Kemppisen blogissa reseptien tekijänoikeudellista suojaa on valotettu monipuolisesti. http://kemppinen.blogspot.fi/2006/01/resepti-on-suojaton.html
Vanamo-kirjasto löytyy osoitteesta
https://vanamo.verkkokirjasto.fi
Pääset uusimaan lainojasi, kun ensin kirjaudut palveluun kirjastokortinnumerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla oikean laidan kirjautumisruudusta. Kirjautumisruudun Lainani-linkistä pääset omiin lainoihisi.
Lainani-sivun oikeassa laidassa on ohjeet lainojen uusintaan. Voit joko valita kerralla kaikki lainat klikkaamalla ylävalikosta "Valitse kaikki" tai voit valita uusittavat lainat yksi kerrallaan ruksaamalla valintaruudun kunkin teostiedon kohdalla. Klikkaa sen jälkeen "Uusi valitut" lainalistan yläosassa. Seuraavalla näytöllä uusittavissa olevat lainat listautuvat vihreän otsikon alle. Klikkaa vielä Hyväksy uusinnat, niin lainasi uusitaan ja saat ilmoituksen uusista...
Nuortenosastolla työskentelevä kollegani arveli, että tuota Soturikissat-sarjaa lainaavat ovat yleensä yläkouluikäisiä. Sarjaa koskevat suositukset vaihtelevat. Jotkut sanovat sen sopivan 12-vuotiaasta ylöspäin, toiset taas 9- tai 10-vuotiaasta alkaen. Kirjassa lienee sen verran väkivaltaa, ettei sitä voi aivan nuorimmille suositella.
Jos 10-vuotias on lukenut jo aika jännittäviä kirjoja eikä ole ihan herkimmästä päästä, eiköhän hän voisi myös tuon kirjan lukea. Ikä ei aina ihan suoraan kerro, kuinka hyvin lapsi pystyy käsittelemään kirjojen jännittäviä tai pelottavia teemoja.
Tarina on nimeltään Don Rhododendron ja löytyy kirjasta Sandman Lilius: Irmelin : Muukalaiskadun satuja (2001) s. 172-181. Myös suomi24-sivuille on vastattu.
Kalevalasta on olemassa useampikin saksannos. Saksannoksista on lista Kalevalaseuran ylläpitämällä Kalevala maailmalla –sivustolla.
http://kalevalamaailmalla.kalevalaseura.fi/kalevala-saksaksi/
Kalevalan saksansi ensimmäisen kerran Anton Schiefner vuonna 1852 ja tämä käännös on kokonaisuudessaan luettavissa myös netissä. Rinnalla on suomenkielinen teksti.Teos aukeaa alla olevasta linkistä.
https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner…
https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner…
HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat saksannokset löytyvät helposti HelMet-haulla, kun kirjoittaa hakusanaksi ”kalevala” ja valitsee hakutulossivun vasemmasta laidasta kielirajoittimeksi saksan.
http://...
Lävistyksistä löytyy suomeksi varsin vähän informaatiota, englanniksi sitäkin enemmän. Aleksi-artikkelitietokannasta, joka on käytettävissä kirjastojen työasemilla, löytyi 7 viitettä suomalaisiin lehtiartikkeleihin (hakusanana "piercing").
Hakupalvelusta http://www.askjeeves.com löytyy hakusanalla "tatuoinnit ja lävistykset" Riina Rytiojan tekemä suomalaisnuorten haastattelu aiheesta.
Yahoosta (http://www.yahoo.com/) löydät todella paljon tietoa hakusanoilla "piercing" tai "body piercing", samoin Ebsco-artikkelitietokannasta, joka sekin on käytettävissä kirjastojen työasemilla. Ebscosta löytyvistä artikkeleista suuri osa on luettavissa kokonaisuudessaan, englanniksi.
Suomenkielistä kirjallisuutta en aiheesta löytänyt. Englanniksi on...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Rosalia de Castron tuotantoa ei ole suomennettu. Yksittäisiäkään runoja ei löytynyt muutamasta tarkistamastani antologiasta.
Teokset Espanjan, Italian ja Portugalin kirjallisuus (1989) ja Tuulio: Espanjan kirjallisuuden historia (1983) eivät mainitse käännöksiä.
Yleistä kirjallisuutta ekologiasta ja maailman nykytilasta löytyy esim. Worldwatch Instituten kirjasta 'Maailman tila 2000' (ISBN 951-662-798-6). Yleisiä matkailua käsitteleviä teoksia ovat mm. Magnus Londenin vuonna 2000 julkaisema teos 'Etelään! - Seuramatkailun syvin olemus' (ISBN 951-31-1763-4), Tom Selänniemen vuonna 1996 julkaistu 'Matka ikuiseen kesään--kulttuuriantropologinen näkökulma suomalaisten etelänmatkailuun' (ISBN 951-717-926-X), Topi Falkenbergin vuonna 2000 toimittama 'Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle - Suomalaisen seuramatkailun vuosikymmenet' (ISBN 951-98492-0-3), Taina Syrjämaan vuonna 1994 toimittama 'Matkakuumetta - matkailun ja turismin historiaa' (ISBN 951-29-0318-0), Eeva Jokisen vuonna 1990 julkaistu...
Kolmannen naisen äänityksellä Pauli Hanhiniemi tarkkaan kuunnellen laulaa "yhden hepon kotona". Tällä tavoin teksti on painettu myös nuottikokoelmassa Ura (1999, ISMN M-55001-026-0). Toisaalta yhtyettä käsittelevällä nettisivulla sana on "hepun".
Vuosien varrella Tampereella on ilmestynyt koko joukko ilmaisjakelulehtiä. 1980-luvulla kaupungin alueella jaettiin Tamperelaisen ohella ainakin seuraavanlaisia julkaisuja: Länkkäri : riippumaton ilmoitus- ja uutislehti (1981-1999), PS : Pirkanmaan sanomat : Etelä-Pirkanmaan talouksien palvelulehti (1982-2000), Kotikaupunki (1984-1988) ja Viikko-Tampere (1988-1990). 1990-luvun puolella ilmestyi Tampereen kaupunkiviesti (1993-1999).
Näiden ja monien muiden tamperelaisten ilmaisjakelulehtien numeroita löytyy Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaa-kokoelman lehtivarastosta.
Tätä on kysytty meiltä ennenkin. Kollega on löytänyt sen ainakin kirjasta
Isotaito 1. - Otava, 1977
löytyy ohje artikkelista 'Joulukoristeet' sivulta 314
Sama ohje löytyy myös kirjasta: Joulukoristeet, kynttilät (1982) https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-loytaa-kirjan-jossa-olisi?language_content_entity=fi
Myös Kauko Elorannan Poikein käsityökirjasta 1953 ja
Ossi Lindforssin Taitajan puutyökirjasta 1963 löytyvät ohjeet ristin vuolemiseen. https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=tuomaanristi&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Etopic_facet%3A%22puuty%C3%B6t%22
Sanonta "X on tullut jäädäkseen" ilmaantui kielenkäyttöömme 70-luvulla, ja kielenhuoltajamme kiinnittivät siihen jo varhain huomiota. Paavo Pulkkinen kirjoitti aiheesta Virittäjän numeroon 3/1981 nasevan artikkelin 'Onkohan villitys tullut jäädäkseen?'.
Pulkkinen taustoittaa fraasia seuraavasti: "Pohjimmiltaan sanonta juontuu englannista, kuten monet muutkin nykyajan suosikki-ilmaukset. Hurmeen ja Pesosen Englantilais-suomalaisessa suursanakirjassa on sitä tarkoin vastaava fraasi it has come to stay, joka on suomennettu 'se on pysyvää; se on saanut tukevan jalansijan'. Sanakirjantekijät eivät siis ole esittäneet sanasanaista käännöstä 'se on tullut jäädäkseen' - joka tosin ei sanakirjan valmistelun aikana (1963-73) liene...
Ruostuakseen rauta vaatii aina sekä hapen että kosteuden (veden) läsnäoloa. Jos rautaesinettä siis säilytetään kuivassa paikassa ruostumista ei tapahdu. Tiede-lehden (2/2012) artikkelin mukaan "[u]lkoilma on talvisin Suomessa lähes aina kuivaa, koska kylmään ilmaan mahtuu vain vähän vesihöyryä". Tästä päättelisin, että jos raudan ruostuminen ei kokonaan pysähdy, niin se pakkasella ainakin hidastuu huomattavasti. Yksityiskohtaisemmin raudan ruostumiseen liittyvää sähkökemiallista prosessia kuvataan tässä artikkelissa: https://wd40.fi/vinkit-ja-neuvot/kuinka-ruostuminen-tapahtuu-ja-yleisia…
Ks. myös:
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/miksi_talvi_ilma_on_kui…
https://helecleaner.com/ruostetahrat-miten-ne-poistetaan/
Kyseessä on varmaankin Lahden konservatorin vuonna 2007 julkaisema Kippurallaa-levy.
Muistamasi laulut ovat nimeltään Myyrälaulu (sanat ja sävel Susanna Apo-Syrjänen) ja Siilin kevätlaulu (sanat ja säveli Aleksi Saraskari).
https://keski.finna.fi/Record/keski.479582
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4970675#componentparts
