Joensuusta on painettu opaskartta vuonna 1958. Siitä on olemassa kappale Kansalliskirjastossa, jossa sitä voi käydä tutkimassa lukusalissa.
Joensuusta on julkaistu myös erilaisia historiikkejä, joissa voi olla karttoja. Esimerkiksi Sukututkimusseuran kirjastosta (http://www.genealogia.fi/kirjasto.html) voi löytää kiinnostavaa tietoa toivomaltasi ajalta, kuten esimerkiksi teos "Joensuun historia. VI : Vuodet 1954-1980", tekijänä Pertti Elsinen.
Alla joitakin mielestäni hyviä lastenkirjoja, joissa eläimet ovat pääosassa. Monia muitakin löytyy.
- Kaiken maailman eläinsadut / toimittanut Katriina Kauppila ; kuvittanut Matti Pikkujämsä
- Suomen lasten eläinsadut / kuvittanut ja toimittanut Pirkko-Liisa Surojegin
- Satayksi dalmatiankoiraa / Dodie Smith
- Nalle Puh / A. A. Milne
- Ruohometsän kansa / Richard Adams
- Kaislikossa suhisee / Kenneth Grahame
- Korppi ja korven veikot / Jukka Parkkinen (ja muut Parkkisen Kalevi Korpista kertovat kirjat)
- Pekka Töpöhäntä -kirjat / Gösta Knutsson
- Rakastunut krokotiili / Hannu Hirvonen
Voisikohan kyseessä olla Siviä Heinämaan Risto Roopenpojan ihmeellinen elämä? Teoksesta on olemassa useita eri painoksia, mutta tämä, vuoden 1969 painos on ainakin vihertävä kanneltaan: http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1012811
Kartinki s vystavki = Kuvia eräästä näyttelystä/Näyttelykuvia (säv. Modest Musorgski, 1874)
Pianosarja sisältää oheiset 10 osaa sekä viisi kävelyä. Kävelyt (promenade) ovat sarjan väliosia, jotka kuvaavat näyttelyvierasta kulkemassa taululta toiselle.
1. Gnomus = Menninkäinen
2. Il vecchio castello = Vanha linna
3. Tuileries = Leikkivien lasten riita
4. Bydlo = (Puolalaiset) Härkävankkurit
5. Balet nevydupivšihsja ptentsov = Kuoriutumattomien kananpoikien tanssi
6. Samuel Goldenberg und Schmuÿle = Kaksi juutalaista: rikas ja köyhä
7. Limoges = Limoges'n tori (suuri uutinen)
8a. Catacombae = Katakombit
8b. Cum mortuis in lingua mortua = Kuolleiden kanssa kuolleiden kielellä
9. Izbuška na kurih nožkah = Kananjalkainen mökki (Baba Jaga) (...
Runon Kuva on kirjoittanut Paavo Cajander. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Runo sisältyy myös vuonna 1914 ilmestyneeseen Cajander-kokoelmaan Runoelmia. Sittemmin yhä äitienpäivärunona suosittu Kuva on ollut mukana useassa runoantologiassa, joista esimerkkeinä mainittakoon Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978), Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980), Suomalainen omakuva (Otava, 1991), Äideistä parhain (Otava, 2001) ja Tämän runon haluaisin kuulla : kaikkien aikojen rakastetuimmat (Tammi, 2014).
The Man From Snowy River (Lumisen virran mies) Season 2 ja Season 4 on ollut Amazonin mukaan myytävänä dvd:nä katselualueelle Region 4 eli Australia ja Etelä-Amerikka eikä nekään tällä hetkellä saatavilla. Australiassa on julkaistu sarjasta dvd:nä ainakin neljä kautta. Ei siis katselumahdollisuutta Suomessa.
Saloppi on puolipitkä, hihaton, ohut ja kevyt muotipukua suojaava vierailuviitta, monesti hupullinen ja yleensä silkistä ommeltu kesäasuste. Nimitys on johdettu kietoutumista merkitsevästä ranskankielisestä verbistä s'envelopper.
Lähde:
Riitta Pylkkänen, Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla. Suomen muinaismuistoyhdistys, 1982
Vetypommituhoa kirjassa ei ole, mutta silti tekee mieleni ehdottaa Lilian Kallion romaania Ugudibuu, joka sijoittui kolmannelle sijalle Tammen ja Jaana-lehden suuressa viihderomaanikilpailussa vuonna 1975.
"Ugudibuu on vanhan leikin taikasana, jolla esineet muka loihdittiin olemattomiin. Viisi tamperelaistyttöä muisti häkeltyneenä tämän leikin ja tämän sanan, kun he kertasivat sen mielikuvituksellisen päivän tapahtumia, jolloin muut ihmiset lakkasivat olemasta, yksinkertaisesti vain katosivat, vaatteineen kaikkineen, silmälaseineen, hattuineen, kravatteineen. Heitä ei enää ollut. Oli vain helteinen elokuun päivä, palavia murskaantuneita autoja joiden kuljettajan paikalla ei ollut ketään, tyhjiä kauppoja, autioita katuja joilla irtipäässeet...
Tässä on pari harmonikkaa käsittelevää teosta:
Kymäläinen, Helka: Harmonikka taidemusiikissa--ohjelmiston kehitys ja soittimelliset erityispiirteet. Sibelius-Akatemia, Helsinki, 1994
Juvonen, Antti: Harmonikka, sen kehitys, rakenne ja sormittamisen periaatteet. Ikaalinen, 1984.
Nordström, Sixten: Kaikki musiikista. WSOY, Porvoo, 1997
Näiden kirjojen saatavuuta pääkaupunkiseudun kirjastoista voit katsoa PLUSSA-tietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Netistä on jokunen suomenkielinen harmonikkalinkki Sibelius-Akatemian sivuilla osoitteessa:
http://www.siba.fi/kulttuuripalvelut/soittimet.html#accordion
Helsingissä sijaitseva Kansallisarkisto toimii valtakunnallisena keskusarkistona http://www.narc.fi/ka.html Käyntiosoite: Rauhankatu 17 00170 Helsinki Puh. (09) 228521 Fax (09) 176302 kansallisarkisto@narc.fi
Kansallisarkistossa on noin 170 000 erikseen luetteloitua karttaa ja piirustusta, joista vanhimmat ovat 1600-luvun puolivälistä. Tiedustelemasi Ypäjän pitäjän kartta löytyy siis Kansallisarkistosta.
Jos asut muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla, paikallisella maanmittaushallituksella saattaa olla mikrofilmattuja karttoja, tosin suurin osa näistäkin kartoista on siirretty Kansallisarkistoon.
"Purkka" eli purukumi valmistetaan perusmassasta ja erilaisista väri- ja makuaineista. Perusmassa on pääosin maaöljypohjaista elastomeeriä, mutta mukana on myös täyteaineita. Kaikki muu purukumissa palaa iloisesti, kunhan lämpötilaa on riittävästi, mutta jotkut täyteaineista voivat jäädä palamatta (mm. talkki ja titaanioksidi). Mutta yleisellä tasolla voi todeta, että kyllä myös purkka palaa.
Ja jos purkka välillä jää pois muodista, uskon sen palaavan sanan toisessakin semanttisessa merkityksessä aina uudelleen.
Heikki Poroila
Kirjastot.fi-verkkosivun kirjastohakemistosta löytyy neljä kirjastoa, jotka ovat ilmoittaneet tietokantaan yhdeksi palveluistaan rintanappikoneen (https://hakemisto.kirjastot.fi/search?s=55462). Nämä kirjastot ovat Sampolan kirjasto Tampereella, Keskustakirjasto Oodi Helsingissä sekä Sellon ja Tapiolan kirjastot Espoossa. Rintanappikoneet ovat näissä kirjastoissa käytettävissä paikan päällä.
Helsingin keskustakirjasto Oodin rintanappikoneen varauskalenteri löytyy Varaamo-verkkosivulta: https://varaamo.hel.fi/resources/av7fbsmhn57a
Rantanen on vanha ja erittäin yleinen suomalainen sukunimi, jota on jossakin muodossa esiintynyt jo 1500-luvulla Etelä-Karjalassa. Se alkoi kuitenkin yleistyä 1800-luvulla, kuten moni muukin -nen-päätteinen sukunimi. Tuolloin nimet muototutuivat usein luonnon tai asuinpaikan mukaan. Rantanen-nimen tarkasta alkuperästä ei ole löydetty tietoa, mutta luultavimmin sen ovat ottaneet käyttöön lähellä ranta-alueita asuneet suvut tai talolliset, erotuksena esimerkiksi mäntymetsän lähellä (Mäntynen) tai joen varrella (Jokinen) asuvista.
Vaikka -nen-päätteisiä nimiä pidetään tyypillisesti itäsuomalaisina, Rantanen on ollut yleisempi Länsi-Suomessa kuin esimerkiksi Savossa. Pirjo Mikkosen mukaan (lähde: Genealogia.fi ) "Itä-...
Hei! Kysymyksesi alue on niin laaja, että mitään yksityiskohtaista vastausta on vaikea antaa. Verkon kautta pääset katsomaan Aurora-tietokantaa osoitteessa htt://www.rovaniemi.fi/aurora Aurora on kokoelmatietokanta, jonka jäseninä ovat Lapin maakuntakirjasto, yksitoista muuta kunnankirjastoa, Rovaniemen ammattikorkeakoulun kirjasto ja Lapin maakuntamuseon kirjasto. Hakusanalla tietoyhteiskunta löytyy 150 osumaa. Oman tiedekuntasi kirjastosta voit kysyä lisätietoja tai katsella vielä Lapin yliopiston kirjaston sivuja osoitteessa http://www.urova.fi/home/kirjasto.
Terveyspalveluja koskevia tutkimuksia löytyy runsaasti. Ehdottaisinkin hakukysymyksen rajoittamista koskemaan tiettyä väestöryhmää, tietynlaisia palveluita tms.
STAKESin kotisivuilta, http://www.stakes.fi , löytyvät STAKESin raportit ja tiedotteet, Sosiaali-ja terveysministeriön selvitykset löytyvät STM:n kotisivuilta, osoitteesta http://www.stm.fi/
Aineistoa kannattaa ehdottomasti myös hakea HELMETistä, osoitteesta http://www.helmet.fi (esim. Helsingin kaupungin terveysviraston raportit),
ja LINDAsta, osoitteesta http://finna.fi
Hakiessa voi käyttää komento- tai sanahakua. Sopivia hakusanaketjuja ovat esim. terveydenhuolto AND tyytyväisyys tai terveyspalvelut AND tyytyväisyys.
Neuvoja voi kysellä myös Terveystieteiden keskuskirjastosta...
Vuosittain ilmestyvästä Henrik Lundströmin Tieliikennekirjasta löytyy jonkin verran tietoa jarrutusmatkoista. Hyvä tietolähde on myös seuraava Internet-sivu: http://www.liikenneturva.fi/ (Turvatieto, sieltä klikkaamalla ensin linkkiä autoilija ja sitten pysähtymismatkat ).
Voit varata aineistoa kahdella tavalla osoitteessa http://www.helmet.fi
Voit etsiä kohdasta teoksen nimi suoraan haluamasi teoksen. Kun painat hae saat näkyviin kyseisen teoksen eri painokset ja aineistolajit. Tästä kohdasta näkyvät myös eri kieliset painokset. Seuraavaksi näpäytä hiiren vasemmalla näppäimellä näkyviin haluamasi esim. vuoden 2003 suomalainen painos (näpäytä teoksen päältä). Saat näkyviin tilan, jossa ilmenee, missä kirjastoissa kyseistä teosta on. Nyt huomaat, että yläkulmassa oikealla on varaus-painike. Paina siitä ja saat näkyviin tilan, johon laitat omat tietosi. Sen lisäksi valitse noutokirjasto eli mistä haluat kirjan hakea. Lopuksi lähetä tiedot. Kone ilmoittaa, että varauksesi onnistui. Toinen vaihtoehto on mennä...
