Kirjaa ei löytynyt Manda- eikä Linda-tietokannoista, joissa näkyvät Suomen kunnallisten ja tieteellisten kirjastojen kokoelmat. Voit saada kirjan ulkomailta kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta. Kaukopalvelulomakkeen voit täyttää kirjastossa tai voit tehdä kaukopalvelupyynnön myös Internettissä (www.lib.hel.fi/ klikkaa kohtaa Kaukopalvelu).
Linda on Suomen korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta, joka on maksullinen, mutta asiakkaat voivat käyttää sitä yliopiston kirjastoissa ja yleisissä kirjastoissa ilmaiseksi. Kotimaisia tietokantoja ja luetteloita löytyy tieteellisten kirjastojen verkkosivulta osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/tietokannatfi.html
Yleisillä kirjastoilla on omia tietokantoja verkossa ja niiden yhteystiedot on koottu yleisten kirjastojen yhteisille verkkosivuille osoitteeseen http://www.kirjastot.fi/kirjastot/aineistohaku.asp?hae_kaikki=true
Myös monien ulkomaisten kirjastojen tietokannat ovat verkossa ja niiden tietoja on koottu osoitteeseen http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=243
Voit myös antaa oman kotikirjastosi kaukopalvelun...
Ilmaiset käännöspalvelut kuten Babelfish ( http://babelfish.altavista.com ) ja Gist ( http://www.alis.com ) toimivat vain suurimpien kielten kesken. Vaihtoehtoina ovat yleensä ainakin englanti, espanja, ranska ja saksa. Suomen kieli ei kuulu näiden palvelujen kielivalikoimiin.
Palvelut kääntävät joko webbisivuja tai esim. windowsin leikepöydältä liitettäviä lyhyehköjä tekstejä. Käännös on väistämättä puutteellinen, mutta on usein ymmärrettävää jos käännettävä teksti on yksinkertaista asiatekstiä. Mutta suomeksi näitä palveluja ei siis käytännössä ole. Tosin Intertran-palvelun (http://www.tranexp.com ) valikoimassa on myös suomi, mutta käännöksen laatu näyttää olevan heikko.
Kyseessä voisi olla seuraava kirja: ”Imperial gardens of Japan: Sento Gosho, Katsura, Shugaku-in”. By Takeji Iwamiya (photos.) and Teiji Itoh (text). With essays by Yukio Mishima, Yasushi Inoue, and Jiro Osaragi, and a foreword by Loraine Kuck. Kirja on ilmestynyt alun perin 1970, mutta siitä on tullut uusi painos 1981. Kirja on isokokoinen ja siinä on 290 sivua. Valitettavasti en löydä kirjaa kotimaisista tietokannoista. Ulkomailta sen varmasti saa kaukolainaksi, mutta jos se joudutaan pyytämään kauempaa kuin pohjoismaista, lainalle tulee hintaa (esim. meillä Helsingissä laina Englannista maksaa 25 euroa).
Kyseessä voi olla myös kirja Iwamiya, Takeji: ”Gardens of Japan: Sento Gosho, Katsura, Shugakuin”. Weatherhill/Tankosha, 1989. Kuten...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta löytyy ruotsinkielistä kirjallisuutta poikien seksuaalikasvatuksesta seuraavasti:
- Forssberg, Manne: Kukbruk: en bok om kärlek, känslor och kön för unga killar och andra undrande, 2004
- Höjer, Dan: Lilla snoppboken, 2002
- Vad en ung man bör veta : fråga Darling de lux, 1999
- Nordahl, Bertill: Pojkkön: Sex- och samlevnadsundervisning på mellanstadiet, 1996
Yleisesti nuoretn seksuaalikasvatusta koskevia kirjoja ruotsiksi löytyy Helmet-tietokannasta seuraavasti:
- Hamberg, Emma: Kärlek & 6: från pirr till petting, 2003
- Janouch, Katerine: Sexsvar, 2002
- Ungdomspsykologi: utveckling och livsvillkor, 2001
- Edvall, Lilian: Kärleksboken, 2000
- Fagerström, Grethe:...
Valtiopäivämiehistä löytyy kattavat henkilötiedot teoksista: Kaarlo Österbladh: Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809-1906, Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809-1906 ja Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809-1906. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi.
Muuten isoisän isää kannattaa etsiä Suomen Sukututkimusseuran kirjaston kautta, osoite http://www.genealogia.fi/kirjasto.
Sivusto kansanopistojen linjoista vuosina 2004-2005 löytyy osoitteesta http://www.kansanopistot.fi/fin/skyreg/linjat/2004_2005.pdf
Sivulla 14 on lueteltu linjat aihepiireittäin.
Googlaamalla asiasanalla Lehtikirjoittaminen löytyy myös sopivia viitteitä. Vielä mainitsisin suurempien yleisten kirjastojen opintohyllyt, joista löytyy tarkempaa tietoa.
Ko. lainaukset ovat tekijänimimerkin L. H:nen kirjoittamasta artikkelista "Äidinkielen kieliopin opetuksesta ala-asteella" s. 34 ja s. 35. Nimimerkin takana on lehden silloinen toimitussihteeri Lauri Hakulinen (1899-1985, Helsingin yliopiston suomen kielen professori 1953-1963). Artikkelissa käsitellään aihetta kahta saksalaista teosta (Otto V. Greyerz "Der Deutschunterricht als Weg zur nationalen Erziehung", 2. laitos 1921, ja Alfr. Biese: "Wie unterricht man Deutsch?", 2. laitos 1923) mukailemalla. Epäselväksi jää, ovatko sitaatit näistä teoksista vai Hakulisen omia ajatuksia. Tarkoituksena on joka tapauksessa ivata perinteisiä latinan ja kreikan mallin mukaan laadittuja koulukielioppeja. Hakulinen toteaa, että meikäläisistä...
Kirja on tilattu pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin, ja se on lainattavissa todennäköisesti parin viikon kuluessa. Tilannetta kannattaa seurata Helmet-verkkokirjastosta:
www.helmet.fi
Kirjan varaaminen ei onnistu sen takia, että yhtään kappaletta tätä kirjaa ei ole vielä tullut kirjastoihin lainattavaksi. Kirja on ilmestynyt vasta äskettäin ja sitä on kyllä tilattu moneenkin HelMet-kirjastoon. Sitten kun HelMetissä näkyy kirjastojen nimet, niin kirjaa voi varata.
Ohessa muutama nimeke, joista saattaisi olla sinulle hyötyä. Sijainnin ja saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Suomen vankeinhoidon historiaa. Osa 4 : Vangit, vankilat, sota / Jussi Nuorteva. Julkaisija: Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto.Valtion painatuskeskus, 1987. Käsittelee 1940-luvun vankilahistoriaa.
Sörkän sulattamo : tosiasioita ja tarinoita Helsingin vankilan ja sen henkilökunnan vaiheista / toimittanut Risto Kettunen. Media Wallius, 2009.
Kunnon kansalainen? / kirjoittajat: Heli Halste-Korpela et al. Helsingin kaupunginmuseo, 2006.
Näyttelyjulkaisu Hakasalmen huvilassa 10.6.2006-15.6.2008 olleesta samannimisestä näyttelystä.
Ammatiksi ammattien joukkoon : vankeinhoitajakoulutuksen vanhaa ja uutta...
Tässä yliopistokirjastojen kokelmista löytyviä nukkekirjoja asiasanoilla 'nuket' ja'japani'. Näillä pääset varmaan alkuun:
http://finna.fi
'Dolls to remember' löytyi myös HelMetistä:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=nuket+japani&searchscope=9&m=&…
Voit mennä kotikirjastoosi ja pyytää kirjoja kaukolainaukseen tai tehdä sen seuraavasta osoittesta: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Library PressDisplaytä voi käyttää Kokkolan kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla. Palvelua voi käyttää yhtä aikaa kolmelta eri tietokoneelta. Etäkäyttö esim. kotoa ei ole mahdollista.
Lausahdus on Shakespearen näytelmästä Coriolanus kolmannen näytöksen loppupuolella: "I will not do't,Lest I surcease to honour mine own truth and by my body's action teach my mind a most inherent baseness". Suomeksi Paavo Cajander on kääntänyt sen seuraavasti: "En, sit' en tee. Näin totuudelt' en kunniaansa ryöstä; Ja halpuutt' ilkeintä en ruumiin eleill' Opeta sielulleni." Lauri Sipari on suomentanut sen seuraavasti: "Ei, en tee sitä, etten kadottaisi omaa totuuttani, ja ruumiini teoin opettaisi mielelleni ikuista alhaisuutta."
Hei!
Valitettavasti kumpaakaan ei ole käännetty suomeksi. Abrantesin kirja on kyllä Vaasan kaupunginkirjastossa ruotsiksi nimellä Hundens språk från A till Ö.
Suomeksi löytyy Anders Hallgrenin Tunnista koirasi viestit -kirja, ehkä siitä olisi apua.
Koiran kieltä käsittelevät myös kirjat Handelman, Barbara : Koiran kieli ja käyttäytyminen sekä Sjöberg, Renee : Koiran kieli. Aiheesta löytyy myös dvd nimeltä Koiran kieli.
Kaikki mainitut kirjat ja dvd ovat esim pääkirjaston luonnontieteet ja tekniikka -osastolla.
Ann on lyhentymä Annasta, joka puolestaan on kreikkalainen muoto sanasta hannah, armo. Anna ja Ann ovat suosittuja nimiä monissa kielissä.
Charlott (sekä Charlotta ja Charlotte) on ranskalaisen ja italialaisen Charlot-nimen sisarnimi. Charlot tarkoittaa "Pikku Kaarloa", joten Charlott voidaan kääntää "Pikku Karlaksi". Kaarlo tulee nimestä Karl, joka on peräisin yläsaksan murteesta ja merkitsee miestä tai kosijaa. Nimi ja sen monet muunnokset (Carolus, Carlo, Charles jne.) ovat tulleet tunnetuiksi monien hallitsijoiden niminä.
Caroline on samaa juurta kuin Charlott, sillä se on Carolus-nimen sisarnimi.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Mukavaa, että olette aloittaneet hyvän harrastuksen! Lukupiiriä aloitettaessa on mietittävä käytännön järjestelyjä, niistä saa vinkkejä täältä: http://www.lukupiirit.fi/ Kirjastosta voi lainata sellaiset kirjat kuin Lukupiirikirja tai Lukupiirin lumo. Ehkä niistä voi saada vinkkejä ja ideoita lukupiirin pitämiseen.
Teillä on varsin suuri lukupiiri, mutta kyllä niitä tuonkin kokoisia on. Itse vedän tällä hetkellä kymmenen hengen lukupiiriä, ja se tuntuu varsin sopivalta. Teidän ryhmästänne voisi saada kaksi lukupiiriä. Voitte tietenkin kokeilla, miltä tuntuu olla yhdessä suuressa ryhmässä ja toisaalta kahdessa pienemmässä.
Ensimmäinen kirja tuntuu aina tärkeältä, mutta on aika vaikea löytää sellaista kirjaa, joka miellyttäisi kaikkia yhtä...
Kirjallisuutta aiheeseesi voidaan hakea esimerkiksi seuraavilla asiasanoilla: huostaanotto, vanhemmuus, vanhempi-lapsisuhde sekä näiden yhdistelmillä. Haettaessa pelkällä huostaanotto asiasanalla, saamme tulokseksi noin 70 teosta, joista osa näyttää epärelevanteilta. Haulla huostaanotto + vanhemmuus saamme ainakin muutamia teoksia, joihin kannattaisi tutustua tarkemmin. Esimerkiksi: Kujala, Virpi: Jaetun vanhemmuuden mahdollisuudet (2003), Valkonen, Leena: Kuka on minun vanhempani (1995), Saurama, Eija: Vastoin vanhempien tahtoa (Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkikmuksia 2002:7, Hämäläinen, Ulla ja Kangas, Ollin toimittama Perhepiirissä 2010 sekä Sinkkonen, Jari: Lapsen puolesta (2001) ja Mäkelä, Karin: Valkea voima:huumeäidin tarina...
Tällaiseen soveltuu perinteisen HelMet-hakuliittymän toiminnallisuus "Tallennetut haut".
Ohjeissa sen käyttö neuvotaan seuraavasti:
Kirjaudu Omiin tietoihisi ja tee haku. Hakutuloslistan yläpuolelle ilmestyy painike Tallenna.
Omissa tiedoissa voit tilata tallentamiasi hakuja vastaavat uutuustiedotteet. Merkitse rasti tallennetun haun vasemmalla puolella olevaan ruutuun Tilaa sähköposti ja napsauta painiketta Poista/tilaa merkityt. Sinulle lähetetään sähköpostia kerran viikossa tiistaisin, jos kokoelmiin on tulossa tallentamiasi hakuja vastaavia uutuuksia.
Tämä toimii tosin ainoastaan silloin, kun meiltä jo löytyy suosikkikirjailijasi joku teos. Uudelta kirjailijalta, jota hakemalla ei tule tuloksia, odotettavasta uutuuskirjasta ei siis...
Runo on Antero Kajannon ja löytyy kokoelmasta Paarma, julkaistu 1946
Kirja löytyy Pasilan kirjaston kirjavarastosta. Varauksen voit tehdä sivulla http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1327450?lang=fin
Runo on luotteloitu Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokantaan
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
