Salasanan tosiaan pitäisi toimia. Mutta kun ei toimi, niin voisitko käydä uudelleen kirjastossa, että saat toisen salasanan. Salasana on aina henkilökohtainen eikä virkailija näe sitä mistään tiedostosta.
Ota mukaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Hei!
Joululaulu "Kun tummana taivas kaartuu" sisältyy äänitteeseen "Joulun aikaan", jonka esittäjä on Triljis, säveltäjä tuntematon, levymerkki Triljis. Ilmestymisaika tuntematon. Tieto löytyi Internetistä Googlesta,
mutta kirjastoista äänitettä ei löytynyt. Laulu sisältyy myös c-kasettiin "Jeesuksesta laulan 4", kuoronjohtajana Pekka Jämsä. Myöskään tästä äänitteestä ei löytynyt kokoelmatietoja Violasta, Suomen kansallisdiskografiasta, eikä kirjastoista.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Valitettavasti näyttäisi vahvasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… löytyy useita Donnen runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei tehty Viola-tietokannan mukaan laulun muotoonkaan, eikä sitä löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista. On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
Etunimissä suosikit vaihtelevat ja niissäkin on oma muotinsa. Nyt 2000-luvulla suosittuja ovat vanhat suomalaiset nimet. Suomalaiset ovat yleensä kokeilevampia naisten nimien suhteen ja antavat tytöille uudisnimiä, kun taas miehet saavat perinteisiä nimiä. Omalle lapselle ei tavallisesti anneta ainakaan ensimmäiseksi etunimeksi nimeä, jonka kantajia on paljon vanhempien ikäluokassa. Vanhempien nimet saattavat olla jälleen suosittuja heidän lapsenlapsenlapsillaan. Yleisimpien nimien suosion sykli on yli sata vuotta: esimerkiksi 2000-luvulla lapsilla suosittu etunimi Emma on ollut viimeksi suosiossa 1800-luvun lopulla. On kuitenkin myös muutamia etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle...
Juhani Lassila on tutkinut Lapin koulutushistoriaa kirjassa "Lapin koulutus vuosina 1630-2001", jossa käy seikkaperäisesti ilmi koulutusmahdollisuudet Lapissa 1930-luvun lopussakin.
Esimerkiksi tuolloin oli Lapissa lukioita Rovaniemellä, Torniossa ja Kemissä. Rovaniemellä oli tuolloin myös metsäkoulu ja 1943 perustettiin kauppakoulu. Torniossa oli Alakansakouluseminaari. Lisäksi oli lukuisia muita ammatillisia kouluja, esim. Inarin kotitalouskoulu ja Rovaniemen pienviljelijäkoulu. 1939 perustettiin Kemiin poikien valmistava ammattikoulu.
Tarkemmat tiedot koulutusaloittain selviää siis Lassilan kirjasta, jota on lainattavana mm. Rovaniemen kaupunginkirjastossa (www.lapinkirjasto.fi)
Joensuun seutukirjaston toimipisteet ovat nykyään aattopäivinä auki klo 10-18 siis ainakin Joensuun pääkirjasto. Toimipisteiden kohdalla on mainittu, jos on tästä poikkeava aukiolo, esim. 10-15.
Jos kirjasto muutenkin menee kiinni aikaisemmin kuin klo 18, se noudattaa tätä tavallista aukioloaan.
Siis myös pyhäinpäivän aattona perjantaina Niinivaaran kirjasto menee kiinni klo 17.00.
Tässä joitakin HelMet -kirjastoista löytyviä kasvisruokavaliota ja sen terveysvaikutuksia käsitteleviä kirjoja:
Erlansson, Charlotte, Ruoka joka vahvistaa terveyttäsi, Kustannus-Mäkelä, 2012.
Heinonen, Paula, Satumaista voimaa arkeen: uutta puhtia jaksamiseen, Gummerus, 2004.
Lehtonen, Ulla; Syö itsesi terveeksi, Loki-Kirjat, 2007.
Lehtonen, Ulla, Opettelisinko kasvissyöjäksi, Otava, 1982.
Kasvissyöntiä aloittelijoille: tietoa terveellisemmästä ruokavaliosta, uudet neljä ruokaryhmää, herkullisia vähärasvaisia kolesterolittomia reseptejä, Vegaaniliitto, 2000.
Ravitsemustieto, osaksi ammattitaitoa, WSOY, 2008.
Sundqvist, Inga-Britta, Elämäniloa ja terveyttä kasvisruoasta, Valitut palat, 1994.
Teosten saatavuuden ja lisää aineistoa löydät...
Lukuohjelman valtuutus on voinut rikkoutua esim. laitteen päivityksen yhteydessä. Uudelleenvaltuuta lukuohjelma.
Tietokoneella: Avaa ADE ja aloitusnäytössä paina ctrl+shift+d -näppäimiä. Kone kysyy haluatko varmasti poistaa valtuutuksen koneelta, vastaa kyllä. Sen jälkeen sulje ohjelma ja käynnistä se uudestaan. Valtuuta ohjelma jälleen Library-valikosta (authorize computer).
Mobiililaitteella valtuutus poistetaan klikkaamalla deauthorize painiketta.
Kaikenlaiset opinnäytetyöt ovat tutkimuksen harjoittelua ja siksi on syytä kertailla sitä, miten tutkimuksen tekeminen etenee. Monesti haalitaan läjäpäin lähdeaineistoa, jolloin oman tutkimuksen tekemiseen käytettävä aika hupenee aineiston läpikäymiseen. Alkuun riittää pari hyvää lähdettä, joiden lähdeluetteloihin tutustumalla saa lisävinkkejä.
Toisaalta aineiston kerääminen aiheesta, joka on uudehko tai ei kovin paljon tutkittu, kuten ympäristöhallintajärjestelmät, saattaa tuottaa vaikeuksia: aiheesta ei tunnu löytyvän mitään. Silloin on syytä purkaa fraasia "ympäristöhallintajärjestelmien käyttöönotto" ja miettiä, mitkä ovat ne laajemmat käsitteet, joiden avulla tiedonhakua voi tehdä.
Tässä tapauksessa esimerkiksi toimintaohjelmat,...
Tietoyhteiskunnasta on kirjoitettu todella paljon ja monesta näkökulmasta. Toivottavasti sinulla on aikaa käydä kirjastossa tutkimassa, mitä aineistoa sieltä löytyy. Asiasanalla tietoyhteiskunta löydät kirjaston aineistotietokannasta runsaasti viitteitä. Sähköisestä kaupankäyntiä käsitteleviä kirjoja löytyy mm. asiasanalla verkkokauppa. Jos lähikirjastossasi on käytettävissä artikkeliviitetietokantoja (Arto tai Aleksi), voit niissä käyttää samoja asiasanoja.
Tässä on muutamia viitteitä, joiden avulla pääset seminaarityösi teossa alkuun:
Kirjoja:
- Reijo Savolainen: Tietoverkot kansalaisen käytössä : internet ja suomalaisen tietoyhteiskunnan arki (1998);
- Risto Linturi: Tietoyhteiskunta 2005 : muuttujat ja skenaariot (1998)
- Tieto ja...
En löytänyt laulua julkaisuista nimellä "Suomalainen syntymäpäivälaulu", mutta laulun melodia on sama kuin kansanlaulussa "Kesäillalla" (tai alkusanojen mukaan "Kun kävelin kesäillalla"), joka sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 3 ja lukuisiin muihin nuotteihin (esimerkiksi nuotteihin "Kultainen laulukirja : 400 suosikkilaulua" ja "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta"). Tähän kansanlauluun on joku keksinyt sanoituksen, jolla laulu muuttuu onnittelulauluksi. Löysin sanoituksen nimellä "Sun nimipäiväs on koittanut" kirjasta "Laula kanssamme : kokoelma yhteislauluja" (Tampere-seura, 1984, s. 97):"Sun nimipäiväs on koittanut, elä-elä-eläköön.Sinun intosi älköön laimetko,se kestä-kestä-kestäköön. Suta...
Kirjaa on tilattu Helsingin kaupunginkirjaston eri toimipisteisiin yhteensä noin 20 kappaletta. Vaikka Helsingin niteet eivät vielä näy aineistorekisterissä, voi kirjasta tehdä ennakkovarauksen esim. Töölön, Kallion, Rikhardinkadun, Itäkeskuksen kirjastoihin tai pääkirjastoon. Kirja saapuu kirjastoihin syksyn aikana.
Kauppinen, Tero J.: Visiosta tuloksiin - johtaminen organisaation kilpailuvalttina. Otava, 1994
Santalainen, Timo: Resurssijohtaminen - visioista muutokseen ja tulokseen. WG, 1990
Salenius, Bo-Magnus ym. Voimana visio. Helsinki Swedish School of economics and business administration. 1998 Sama ilmestynyt myös nimellä Visionskraft.
Visioiva valmentaja verkostoissa / toim. Mikko Ruohonen Turku : Turun kauppakorkeakoulu, 1997 320 s.
Teoksessa Huono-osaisuus ja hyvinvointivaltion muutos (Gaudeamus 1994) on Raimo Parikan artikkeli Pitkä varjo - Huono-osaisuus historiallisena jatkuvuutena, jossa käsitellään köyhyyden ylisukupolvisuutta. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
Netistä löysin Google-haulla osoitteesta www.google.com hakusanalla ylisukupolvisuus Stakesin tiedotteen nro 23/11.2.1999 Köyhyyden ja huono-osaisuuden ylisukupolvisuudesta näyttöä jo Suomessakin, joka löytyy osoitteesta http://www.stakes.fi/tiedote/vuosi99/23.htm
Arkistomateriaalia ei juurikaan säilytetä kaupunginkirjastoissa, mutta Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen avulla selvisi, että mm. näihin kannattaa ottaa yhteyttä:
1) Martti Similän perikunnan yhteyshenkilö on nimeltään Riitta Fougstedt. Hän asuu Kauniaisissa
2) Helsingin yliopiston kirjasto
3) Helsingin kaupunginorkesterin toimiston tiedottaja Marjanne Kankare-Loikkanen on tavoitettavissa sähköpostitse. Osoite on marianne.kankare-loikkanen@hel.fi
Olisi ehkä hyvä myös kysyä mitä löytyy
4) Oulun maakunta-arkistosta
5) Sibelius-museosta
Suomalaisten säveltäjien ja muusikoiden sävellyskäsikirjoituksia/ henkilöarkistoja löytyy myös Lyyra-nimisen tietokannan avulla. Lyyran osoite Internetissä on http://www.kansalliskirjasto.fi/...
Hyvin lyhyesti aiheestasi löytyy sosiaaliturvan oppaista, esim. Terttu Kettusen kirjasta Monimuotoinen sosiaaliturva (3. p. 2001): alussa on ytimekäs katsaus suomalaisen sosiaaliturvan historiaan. Lisää kirjoja
löydät Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1052479784 yhdistämällä asiasanat "sosiaaliturva" ja "historia". Näin saat mm. teoksen Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva: suomalaisten sosiaalisen turvan historia. Yhdistämällä asiasanat "sosiaaliturva" ja "historia" löydät Antti Kariston kirjan Matkalla nykyaikaan: elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos Suomessa. Kokeile myös asiasanaa hyvinvointivaltio; tuloksena esim. Anneli Anttosen Suomalaista...
Ihminen voi tulla riippuvaiseksi erilaisista asioista, joten tietokoneen käytöstäkin voi tulla riippuvaiseksi. Erilaisia tietokoneriippuvuuden muotoja ovat peliriippuvuus ja nettiriippuvuus. Osoitteesta http://www.paihdelinkki.fi/ saat asiasta enemmän tietoa.
