Sinulle voidaan lähettää lasku, jonka maksamalla voit korvata kadonneen lehden. Ota yhteyttä kaupunginkirjastoon sähköpostitse (perinta@hel.fi). Saat laskun joko sähköpostitse tai kirjeitse.
Iisalmen alueen kirjastoissa on seuraavat Romanian matkaoppaat:
- Lehtipuu, Romania (2009)
- Kinnunen, Romania: lomailijan opas (2005)
Lonely Planetin Romania-opasta ei kirjastossa ole. Kysy kaukolainamahdollisuudesta omasta lähikirjastostasi:
http://www.iisalmi.fi/?DeptID=25174
Hei
Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksesta:
1) Tiedot vuosilta 2005 -2009
Katso Työvoimatutkimus 2009: Liitetaulukko 12.
Työlliset työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan vuosina 2005 - 2009, 15-74-vuotiaat
...
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2009/17/tyti_2009_17_2010-12-03_tau_01…
2) Uusin tieto. Katso Työvoimatutkimus 2011: Liitetaulukko 9.
Työlliset työnantajasektorin mukaan 2010/01 - 2011/01, 15-74-vuotiaat
...
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2011/01/tyti_2011_01_2011-02-22_tau_00…
Gunnar Ekelöfin runotuotannosta löytyvät suomeksi seuraavat teokset: Runoja (1968), Epätasaiset runot (1981) ja Trilogia (1994). Näistäkin esimerkiksi Runoja -teos koostuu valikoimasta Ekelöfin eri kokoelmista otetuista runoista. Mistään näistä teoksista ei löytynyt etsimiäsi runoja. Myöskään Linkki maailman runouteen -tietokannasta
(http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… ) ei löytynyt tietoa kysymiesi runojen suomennoksista. On siis mahdollista, että runoja ei ole ollenkaan suomennettu, tai että joku niistä on suomennettu joskus jossakin yksittäisessä kirjallisuuslehdessä. Tällaista tietoa on sitten jo vaikeampi jäljittää.
Vuonna 2005 suomalaisissa laitosteattereissa työskenteli yhteensä noin 50 kuiskaajaa; määrä on pysynyt samana pitkään. Täsmällisiä tilasto- tai faktatietoja kuiskaajien apuuntuloista esitysten aikana ei ole, vaikka nolostuttavat unohdukset tuntuvatkin olevan näyttelijähaastattelujen ja -muistelmien vakioaineistoa. Teatteritutkija Katri Tanskanen on kuiskaajien ammattikuntaa käsittelevässä artikkelissaan kuitenkin huomauttanut, että "kuiskaaminen esityksissä on hyvin harvinaista, mutta jo pelkkä tieto kuiskaajan olemassaolosta tuo turvallisuuden tunteen näyttelijöille". Suurin osa kuiskaajan työstä tapahtuukin harjoitusten aikana. Esityksissä näyttelijät pyrkivät ja useimmiten kykenevät itse tai vastanäyttelijän avulla selviytymään...
Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä 2.12.2004/1084 säätelee asiaa. 5 § toteaa kielimääräyksistä: "Pakolliset pakkausmerkinnät on tehtävä suomen ja ruotsin kielellä. Ruotsin kielen asemasta voidaan käyttää norjan- tai tanskankielisiä merkintöjä.
Suomessa valmistetuissa elintarvikkeissa, joita myydään vain yksikielisissä kunnissa, voidaan käyttää näiden kuntien kielellä olevia yksikielisiä merkintöjä. Kaksikielisissä kunnissa voidaan myyntipaikalla pakatuissa elintarvikkeissa käyttää joko suomen- tai ruotsinkielisiä merkintöjä.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, voidaan maahantuotujen elintarvikkeiden alkuperämaa tai -alue ilmoittaa jollakin kansainvälisessä kaupassa yleisesti käytetyllä...
Varaaminen on maksullista 18 vuotta täyttäneiltä. Varausmaksu on 50 senttiä ja se maksetaan varausta noudettaessa.
Myöhästymismaksun raja taas menee 15 vuodessa. 15 vuotta täyttäneet joutuvat maksamaan lainojensa myöhästymiset. Alle 15-vuotiaan maksuista vastaa vastuuhenkilö eli yleensä toinen vanhemmista. Toisaalta lasten- ja nuortenosaston aineistosta myöhästymismaksua ei peritä, oli lainaajan ikä mikä tahansa. Jos 15 vuotta täyttänyt henkilö lainaa aikuisten aineistoa ja laina on myöhässä, silloin kyseinen lainaaja voi saada laskun myöhästyneestä lainasta.
Vaellussauvan valmistamisesta löytyy tietoa ainakin Mikael Nikun kotisivuilta: http://www.helsinki.fi/~mniku/partio/partio-partiosauva.html.
Eri puulajien ominaisuuksista kerrotaan esim. PuuProffa-sivustolla: http://www.puuproffa.fi/proffin/index.php?option=com_content&task=view&….
Vinkkejä ja kokemuksia voisi kysellä myös Vaellusnetin keskustelupalstalta: http://www.vaellusnet.com/turinat/index.php.
Välitimme kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta kukaan ei tuntunut muistavan etsimääsi kirjaa. Muistaisikohan joku Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun seuraajista?
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan julkaisema
Sukunimet. - Uud. laitos. - Otava, 2000
ei sisällä tietoja Vuono-nimestä, mutta tuskin menee vikaan, jos arvelee sen olevan lähtöisin maantieteellisestä nimityksestä ("pitkä ja kapea meren tai järven lahti").
Suomessa sana on lainaa saamelaiskielistä, esim. samaa merkitsevät
pohjoissaamen vuotna
inarinsaamen vuonâ
koltansaamen vuõnn
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 3 : R - Ö. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2000.
Suomalainen paikannimikirja. - Karttakeskus, 2007.
Kyllä, palvelumme on oikea paikka kysyä kaikenlaisista asioista.
K-kauppiasliitosta (http://www.k-kauppiasliitto.fi/k-kauppiasliitto) kerrottiin, että heillä on jäsenluettelo. Kannattaa ottaa yhteyttä liittoon ja kysellä tarkemmin. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.k-kauppiasliitto.fi/contact-info
Liitosta löytynee tietoa myös kaupan perustamiseen liittyvistä säännöistä. Sota-aikana, joulukuussa 1942, määrättiin, että kauppaliikkeiden perustaminen ja laajentaminen, mikäli niiden toiminta koski säännösteltyjä tarvikkeita, raaka- tai polttoaineita sekä käyttövoimaa, oli kiellettyä ilman kansanhuoltoministeriön lupaa. (lähde: Aulis J. Alanen, Suomen maakaupan historia, 1957)
Hyvä lähde on varmasti myös K-kauppiasliiton 100-...
Hirsikalustoa koskevia ohjeita ei oikein löytynyt tutkimistani kirjoista. Kysy.fi-tietopalvelussa on vinkattu, että teoksessa ”Teen itse pihan rakenteet” olisi halkaistusta tukkipuusta tehdyn pöydän ja penkkien rakennusohje. Sitä kannattaisi ehkä katsoa. Jos hirsikalusteet on ostettu valmiina osina, kannattaa kääntyä niiden valmistajan puoleen ohjeiden saamiseksi.
Nuotteja kappaleeseen löytyy Helmet-kirjastoista, mutta ei Ahvenanmaalta. Alla olevan linkin kautta löytyvät tiedot Helmet-kirjastojen nuoteista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sleivolle%20haydn__Ff%3Aface…
Voit saada nuotin kaukolainaksi Ahvenanmaalta. Ota yhteyttä lähikirjastoon:
http://www.bibliotek.ax/web/arena/welcome
Hei Merja,
vaikkei Turussa tällä hetkellä olekaan pelkästään eläimiin keskittyvää näyttelyä, niin löysimme näyttelyitä, joissa aihetta sivutaan:
http://www.logomo.fi/fi/tapahtumat/nayttelyt/hejhylje-nayttelysarja/
http://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=17827&culture=fi-FI&cont…
Turun Taidelainaamossa, Vanhalla Suurtorilla, on kokoelmissa myös useita eläinaiheisia taideteoksia.
http://www.turuntaidelainaamo.fi/
Pienissä gallerioissa näyttelyt vaihtuvat museoita nopeampaan tahtiin, joten niissäkin kannattaa vierailla. Turun kaupungin ylläpitämään tapahtumakalenteriin päivitetään ajankohtaiset taidenäyttelyt.
http://www.turku.fi/tapahtumat/?nodeid=9884
Julkisessa kaupunkitilassa eläinaiheisten veistosten ihailun voi yhdistää...
Kuvaukseen sopii nuortenkirja Lisen ja Lotten salaisuus, jonka on kirjoittanut Erich Kästner. Se on ilmestynyt Kyllikki Nohrströmin suomentamana ja WSOY:n kustantamana vuonna 1953 sarjassa Nuorten toivekirjasto.
Kirjasammosta (Kirjasampo.fi) löytyy kirjan kuvaus (takakansiteksti):
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3a9dc824-e207-480a-81ff-8f….
Kansikuva löytyy esim. Googlen kuvahaulla. Kannessa on kaksi tyttöä, joilla molemmilla on samanlaiset punaiset mekot, joissa on valkoisia palloja ja valkoiset kaulukset.
Olisiko kyseessä kirja Toini Lehtinen-Palme: Riitta ja Asko Ruotsissa.
Valistus, 1948
Kirjassa sisarukset joutuvat jatkosodan aikana sotalapsiksi ruotsalaiseen johtajan kotiin, jossa eheyttävät isän ja pojan tulehtuneita välejä. Kirjassa kuvataan lasten sopeutumisongelmia ja Ruotsin tavaranpaljoutta ja sitä kuinka Suomen koti ja vanhemmat unohtuvat nopeasti. (suomalaisia nuortenkirjaklassikoita, 2000, s. 91.)
Teos on Varastokirjaston kokoelmissa ja sieltä kaukolainattavissa.
"YouTube-video" ei ole mikään yksiselitteinen saati tekijänoikeudellisesti täsmällinen termi, koska kyseissä palvelussa on tarjolla jokseenkin kaikkea mahdollista. Osa palvelun tarjonnasta ei varmaankaan täytä suojatun elokuvan tunnusmerkkejä (ja sehän on se asia, jonka takia tätä täytyy pohtia; musiikkia kunnan tilaisuuksissa saa esittää vapaasti), osa taas varmastikin täyttää.
Olennaista siis on, mitä siinä klipissä on. Jos kyseessä on suojattu elokuvateos tai sen osa, sen esittämiseen kirjaston tilaisuudessa tarvitaan lupa. Ainoa sallittu poikkeus tästä on tilanne, jossa pätkä esitetään sitaattioikeuden perusteella kyseistä elokuvateosta esittelevän luennon osana.
Jos klippi ei sisällä suojattua elokuvateosta, sen saa vapaasti esittää...
Tuota Martti Gröndalin levytystä ei löydy Suomen kansallisdiskgrafiasta eikä sitä löytynyt kirjastojen kokoelmista. Sen sijaan kansalliskirjaston äänitekokoelmista löytyy äänite Vauhdikas 50-luku, jossa on muita Gröndahlin laulamia 1950-luvun iskelmiä. Äänite on tehty yhdessä Esko Rahkosen kanssa ja alkuperäinen levytys on vuodelta 1975. Kansalliskirjaston kokoelmissa on kasetti. Valitettavasti Kansalliskirjasto ei lainaa aineistoaan.
Ainakin Jyväskylän ammattikorkeakoulussa näyttää starttaavan taas 2017 uusi tradenomin verkko-opintokokonaisuus.
https://www.jamk.fi/fi/Koulutus/Liiketalouden-ala/tradenomi-monimuoto/
