Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy jonkin verran tietoa virolaisesta hääperinteestä ainakin Ilmari Vesterisen toimittamasta teoksesta Viron perinnekulttuuri. Kirja käsittelee kuitenkin pääasiassa vanhaa perinnettä, uudemmasta on tietoa vain puolisen sivua. Vanhoista hääperinteistä on tietoa myös Eesti Rahva Muuseumin internet-osoitteessa http://www.erm.ee/pysi/finpages/pulm.html
Parhaiten sinua auttaisikin varmasti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto, jonka yksi erityisala ovat Suomen ja sukukansojen perinteet. Kirjasto on Helsingissä osoitteessa Hallituskatu 1, puh. 131 231 tai suoraan etnologiselle osastolle 131 23274. Se on avoinna ma, ke 10-18, ti to pe 10-16.
Mielestäni toisteinen-sanalle ei ole synonyymiä. Esimerkiksi kertautuva voisi joissakin tilanteissa korvata toisteinen-sanan, mutta varsinaisena synonyyminä sitä ei voida pitää.
Valkosipulia voi istuttaa keväällä ja syksyllä. Keväällä istuttamisessa on tärkeää olla ajoissa liikkeellä ja suositellaan, että valkosipuli istutetaan varhain, heti kun maa on tarpeeksi kuiva muokattavaksi. Etelä- ja Keski-Suomessa toukokuun ensimmäisillä viikoilla. Siemensipuleiden kylmäkäsittely ei ole välttämätöntä, Kalevi Tikan Kiehtova kynsilaukka -kirjan mukaan, mutta esimerkiksi Kotipuutarha -lehden mukaan se vauhdittaa sipulien kasvamista. Tikka suosittelee, istukaskynsien erottelua vasta hieman ennen niiden istuttamista, sekä istukaskynsien liottamista kylmässä vedessä 1-2 vuorokautta ennen istuttamista.
Valkosipulit istutetaan noin 10 cm syvyyteen ja 15 cm välein. Sopiva riviväli on 25 cm. Sipulit tarvitsevat...
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Tässä joitain lukusuosituksia kovasta scifistä, toivottavasti listan kirjat miellyttävät:
Alastair Reynolds: Jäänpuskijat, Aurinkojen huone
Hal Clement: Painovoima 700
Octavia Butler: Aamunkoitto
Pratchett Terry ja Baxter Stephen: Pitkä maa -sarja
Dan Simmons: Hyperion-sarja
Tim Powers: Anubiksen portit
Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras
Risto Isomäki: Pimeän pilven ritarit
Voit kokeilla seuraavaa reittiä: Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi/ löytyy Monikulttuurinen kirjasto MCL ja sieltä taas Maailma-info, mistä taas maakohtainen luettelo ja Latvia. Latvian alta löytyy erilaisia linkkejä, myös ystävyysseura Rozentalsin yhteystiedot. Rozentals-seuran Latvia-linkeistä Latnetiin annettuna hakusanoilla Andris Berzins löytyi 231 viitettä. Seuran Latvia-linkeistä löytyy myös Riga in your pocket, jonka alta taas Officials ja sieltä Riga City Council ja täältä, kylläkin latviaksi, myös Andris Berzins. Jatka hakua näistä linkeistä tai ota yhteyttä Rozentals-seuraan.
Google-haulla (http://www.google.com/intl/fi, hakuterminä seuraava litania: christine keeler 60s music) löytyy mm. sivu Forever Ska: The Skatalites carry on (http://www.weeklywire.com/ww/02-23-98/boston_music_1.html), josta käy ilmi, että jamaikalaisen The Skatalites –yhtyeen ensimmäinen 60-luvulla julkaistu single oli nimeltään Christine Keeler Ison-Britannian Profumo-skandaalin innoittamana.
Googlella löytyy runsaasti sivuja hakusanalla skatalites, mm. yhtyeen virallinen kotisivu osoitteessa. http://www.skatalites.com
Kappale löytyy mm. Helsingin Itäkeskuksen, Kauniaisten ja Vantaan pääkirjastosta Skatalitesin CD-levyllä nimeltä Foundation ska. Tämä levy on hankittu myös Kokkolan, Kuopion ja Lahden kaupunginkirjastoihin. Yhtyeen muita...
Kehitysvammaisuutta käsitellään usein kirjallisuudessa kehitysvammaisen vanhempien näkökulmasta ja usein aiheena on kehitysvammainen lapsi. Paras lähde sinulle lienee Kehitysvammaliitto, jonka internetosoite on http://www.kehitysvammaliitto.fi. Heillä on myös kirjasto (puh. 09-3480 9256). Lehtiartikkelitietokanta Aleksin kautta löytyi muutamia sopivalta näyttäviä artikkeleita .Esim. katkaistuilla hakusanoilla kehitysvammai* seksuaali*. löytyi mm.. tutkijan haastattelu kehitysvammaisten seksuaalikasvatuksesta. Monet artikkeleista viittasivat Ketju-lehteen, joka on Kehitysvammaliiton lehti. Ketju-lehti on tilattu Espoossa Leppävaaraan ja Tapiolaan. Aleksi-haun voit pyytää tekemään lähikirjastossasi.
Kehottaisin sinua kääntymään suoraan Islantiin, siis kysymään sieltä.
Reykjavikissa on Nordens Hus (http://www.nordice.is/ ) ja sen johtajana on suomalainen Riitta Heinämaa. Hän vastaa auliisti kysymyksiin, ainakin minulla on siitä kokemuksia. Hänen sähköpostiosoitteensa on: riittah@nordice.is.
Turun kaupunginkirjasto ottaa ilomielin lahjoituksia vastaan. Lahjakirjoihin sovellamme yleisiä kirjavalintaperiaatteitamme.
Tilanahtaus ja ennestään kokoelmissa olevien kirjojen lukumäärä vaikuttavat myös siihen, otammeko
kirjan kokoelmiimme.
Mm. seuraavat runoilijat ovat aloittaneet joko 1980- tai 1990-luvulla:
Martin Enckell, Kari Hotakainen, Jyrki Kiiskinen, Tomi Kontio, Maaria Leinonen, Kari Levola, Heidi Liehu, Tommi Parkko, Anni Sumari, Jari Tervo, Kjell Westö.
Lisää tietoa runoista ja runoilijoista on verkossa mm. Makupalat-palvelussa http://www.makupalat.fi/ sekä
Nuoren Voiman Liiton sivuilta http://www.kaapeli.fi/nvl .
Tämä puheluhintavertailu on päivitetty 17.8.2003: http://koti.mbnet.fi/pakana/gsmtaulukko.htm
Katso myös Liikenne ja viestintäministeriön julkaisua Digitaalisten matkapuheluiden hinnat vuonna 2003. Kansainvälinen vertailu (32/2003):
http://www.mintc.fi/www/sivut/dokumentit/julkaisu/julkaisusarja/2003/a3…
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-haun (www.helmet.fi) kautta voi hakea dekkareita kirjoittamalla aihehakuun jännityskirjallisuus, rikoskirjallisuus tai salapoliisikirjallisuus. Ruudusta rajaa/järjestä hakua voit valita kieleksi saksan, mutta silloin saat luetteloosi myös saksaksi käännetyt. Pelkästään naisten tai miesten kirjoittamia kirjoja ei voi haun avulla löytää.
Vaikuttaa siltä, että ei ole. Ruotsalaiselta runoilijalta Karin Boyelta ei ole suomennettu yhtään kokonaista runokokoelmaa. Muutamissa runoantologioissa on joitakin hänen suomennettuja runojaan: ainakin Aale Tynnin toimittamassa ja suomentamassa antologiassa Tuhat laulujen vuotta ja Otto Karhian ja Viljo Kajavan antologiassa Viesti mereen – antologia Ruotsin uutta runoutta. Usvan neito –runosuomennos on sävelletty lauluksi Ahava-nimiselle levylle. Kysymääsi runoa ei näissäkään kokoelmissa ole.
Haun rajaaminen johonkin tiettyyn kirjastoon HelMet-haussa onnistuu. Esimerkiksi jos haluaa tietää löytyykö elokuva Hikinen iltapäivä Pasilan kirjastossa niin voi kirjoittaa teoksen nimikenttään Hikinen iltapäivä ja painaa Hae-painiketta. Tämän jälkeen painaa Rajaa / Järjestä hakua painiketta, jonka jälkeen valitaan DVD-levy aineistovalikosta sekä Pasila kirjastovalikosta ja painetaan Vahvista-painiketta jonka jälkeen esiin tulee kaksi Hikinen iltapäivä viitettä, joista toinen on DVD-levy. Klikkaamalla DVD-levyn otsikkoa esiin tulee tieto, että kyseinen DVD-levy kuuluu myös Pasilan kokoelmaan. Samalla näkee onko DVD hyllyssä vai lainassa. HelMet-tietokannan osoite on: www.helmet.fi
Valitettavasti en löytänyt kysymääsi kirjaa nettikaupoista, en suomalaisesta enkä myöskään ulkomaisesta mm. http://www.amazon.com/gp/homepage.html/105-3871985-2022852. Voit kysyä asiaa suoraan kirjailijan aikaisempia suomennoksia (Dream Kiss) kustantaneelta Sangatsu Manga -kustantamolta http://www.sangatsumanga.fi/asp/empty2.asp?P=6212&VID=default&SID=46752…. Toivon että sitä kautta kirjan saatavuus selviää.
Kysymyksestä ei oikein käy ilmi, minkälaisia ohjeita tarvitset kannettavasi käyttöön. Jos kone toimii muuten, mutta tarvitset siihen tietoliikenneyhteyden, kannattaa ottaa yhteyttä palveluntarjoajiin. Alla on esimerkkejä yrityksistä, joiden sivuilta löytyy tietoa kiinteistä ja langattomista laajakaistayhteyksistä. Niiden sivuilla on myös tarkempia asennus- ja käyttöohjeita sekä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.
http://www.welho.fi/yksityisille/laajakaista/tabid/155/Default.aspx
http://www.elisa.fi/laajakaista/
http://www.sonera.fi/Laajakaista/
http://www.dna.fi/Yksityisille/Laajakaista/dnalaajakaista/Sivut/Default…
Suomalainen paikannimikirja vuodelta 2007 kertoo Ylläs-nimestä seuraavaa. Nimi on ilmeisesti saamelaisperäinen ja liittyy korkeaa tarkoittavaan adjektiiviin. Tämä on sijainnin kannalta loogista, koska kyseessä on seudun korkein tunturinhuippu. Lopun -lläs äänneasuun on saattanut vaikuttaa pohjoisempana olevan Pallas-tunturin nimi.
