Etsimästäsi kohdasta Seamus Heaneyn teoksesta ”The Cure At Troy” ei valitettavasti ole suomennosta. Suomeksi on ilmestynyt kolme kokoelmaa Heaneyn runoja sekä joitakin yksittäisiä suomennoksia kirjallisuuslehdissä, mutta mihinkään niistä ei sisälly katkelmia ko. teoksesta.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://finna.fi
Ojanpiennarten kuningas / Seamus Heaney ; valikoinut ja suomentanut Jyrki Vainonen (WSOY, 1995)
Ukkosvaloa / Seamus Heaney ; valikoinut ja suomentanut Jyrki Vainonen (WSOY, 1997)
Soran ääniä : Seamus Heaneyn runoja / valikoinut ja suomentanut Jyrki Vainonen (WSOY, 2007)
Tässä muutamia onnittelurunokirjoja:
Hyvien päivien kirja / toimittanut Salme Saure (Otava, 1993)
Juhla on runojen aikaa / toimittanut Liisa Majapuro (Karisto, 1980)
Päivän säkeitä : syntymäpäiväkirja / runot valinnut Riitta Immonen (Kirjayhtymä, 1985)
Kannattaa ehkä myös selailla joitakin runoantologioita, jos niistä löytyisi sopiva runo. Henkilöä tuntematta minun on kuitenkaan vaikea suositella mitään yksittäistä runoa.
Saivoa käsitellään monessakin saamelaista mytologiaa tarkastelevassa teoksessa. Esimerkiksi nämä ovat käyttökelpoisia lähteitä aiheesta kiinnostuneelle:
Laestadius, Lars Levi, Lappalaisten mytologian katkelmia
Pentikäinen, Juha, Saamelaiset : pohjoisen kansan mytologia
Pulkkinen, Risto, Saamelaisten etninen uskonto (teoksessa Saamentutkimus tänään)
Therman, Erik, Noitien ja paimentolaisten parissa
Waronen, Matti, Vainajainpalvelus muinaisilla suomalaisilla
Tiivis esitys saivo-aiheesta löytyy myös näistä:
Haavio, Martti, Suomalainen mytologia
Pentikäinen, Juha, Saamelaisten uskomusmaailma (teoksessa Johdatus saamentutkimukseen)
Vahvan naispäähenkilön, feministisen hengen ja viikinkiteeman yhdistelmä tuo ensimmäisenä mieleen Petteri Hannilan fantasiatarinan Kaukamoinen. Olisikohan kyseessä ehkä tämä kirja?
Kyseessä voisi olla Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirja vuodelta 1991, Pirkko Ramadanin Leipuri Ketosen ongelma. Kirjaa voi etsiä antikvariaateista joko paikan päällä tai verkossa esim. hakukoneen avulla hakusanoilla "leipuri Ketosen ongelma antikvariaatti".
Kyseessä on siis Erik ja Elisabet Sædénin toimittama, Antonin Dvořákin lauluihin perustuva teos "Bibliska sånger :op. 99 : med studiehandledning och ordning för aftonmusik" vuodelta 1976. Teosta ei ole suomennettu, eikä vastaavanlaista teosta löydy tietokannosita.
Suomalainen julkaisutuotanto löytyy Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta. Fennicasta on etsittävissä siis myös suomennoksia, jotka löytyvät teoksen alkukielisellä nimellä. Vastaavasti Suomessa julkaistut nuotit ja musiikkiäänitteet on luetteloitu Suomen kansallisdiskografiaan Violaan.
https://finna.fi
https://finna.fi
Kirjasammon http://www.kirjasampo.fi/ mukaan kenraali Richelieu esiintyy seuraavissa:
- Daumas, Alexandre: Punainen sfinksi(ilmestynyt aikaisemmin nimellä Punainen kardinaali) ja Kolme muskettisoturia.
- Perutz Leo: Pyhän Martin päivä, 1934
- Duneton Claude: Aurinkokuningas Ludwig XIV lapsuus, 1986
Uudempia ovat nuorten fantasiakirjat: Pevel Pierre: Kardinaalin miekat 2010 ja Varjojen alkemisti 2011.
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kardinaali%20Richelieu%20#.VRu…
Olisikohan kyseessä voinut olla Jari Nenosen kirjoittama ja Jarmo Koivusen kuvittama Iita-lehmän kaupunkikuume? Siinä Iita-lehmä pääsee haikailemalleen kaupunkiretkelle herra Pöllön kehittelemän nerokkaan suunnitelman avulla: Iita teeskentelee sairasta, ja kun eläinlääkäristäkään ei näytä olevan apua, tilataan karja-auto viemään Iitaa teurastamolle. Kun auton ovet kaupungissa avataan, Iita ottaa jalat alleen.
Suomessa Tammi kustantaa Gahrtonin kirjoja. Sieltä saimme tietää, että Gahrton on ruotsalaisen lastenkirjakustantamon toimitusjohtajia, perheellinen ja hauska mies.
Suomenkielistä tietoa kirjailijasta ei löydy verkosta, ainoastaan kirjaesittelyitä.
Ruotsinkielellä löydät tietoa mm. seuraavista linkeistä.
http://www.bok.bonnier.se/carlsen/forfattare/mans_gahrton.htm
http://www.sr.se/p1/program/sommar/000714.htm
Kokoelmasta Vihreät niityt (Fazer Musiikki 1995) löytyy käännös Riemumielin rinta tahtoo (Tanzen möcht' ich) joka on Emmerich Kálmánin operetista Die Csárdásfürstin (Mustalaisruhtinatar).
Juventino Rosasin valssi Kaunein iltamme (Sobre las olas) on valitettavasti julkaistu nuottina Saukin suomenkielisin sanoin vain kerran eli Scandia-Musiikin vuonna 1956 julkaisemassa sarjassa Scandia evergreen. Se voi olla hankala löytää mistään kokoelmasta, mutta Kansalliskirjastossa Helsingissä sitä voi kyllä tilaamalla tutkia. Jos sävelmästä riittää nuotti, jossa ei ole suomenkielisiä sanoja, esimerkiksi pianosovituksen voi tilata HelMet-kirjastosta. Jos taas kelpaa nuotti, jossa on tavallisemmat suomenkieliset sanat eli Yli aaltojen (sanat Rainer...
Arvaa mikä ammatti -arvausleikkiä esitettiin Pikku Kakkosessa vuonna 1994. Arvattavan ammatin kuvitus paljastui jonkin sen ajan tekniikan avulla. Sarjan osat ovat katsottavissa Ylen Elävässä arkistossa:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/07/10/paihitatko-ransun-arvausleikissa-arvaa-mika-ammatti
Toinen arvuuttelusarja oli Arvaa mikä eläin. Myös sen voi katsoa Elävässä arkistossa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/06/24/paihitatko-ransun-arvausleikissa-arvaa-mika-elain
Barbapapan kuvaa näistä ei löytynyt. Muita saman ajan lastenvisailuja olivat Sanaleikki (1984) ja Erkki (!988), joita pääsee katsomaan myös ylläolevan linkin kautta.
Larry Huldén käsittelee kysymystä soopelin levinneisyydestä artikkelissa "Oliko soopeli karjalainen turkiseläin?" (Viipurin läänin historia II: Viipurin linnaläänin synty, 2004, s. 176 - 178). Hänen mukaansa soopelia ei mitä ilmeisimmin ole esiintynyt Suomen alueella: "Luotettavia tietoja soopelikannoista, jotka perustuvat sekä kielitieteellisiin, kansatieteellisiin, historiallisiin että luonnontieteellisiin aineistoihin, on lähinnä Suomea ainoastaan Uralin ja Timanin vuoristoissa Komin alueella." Nois-nimitys on hänen mukaansa tarkoittanut majavaa.
Sana "nois" esiintyy monissa paikannimissä, kuten todetaan teoksessa Suomalainen paikannimikirja (2007, s. 291 - 292): "Nokia-, Nois, Nokeus-, Nokisen- ym. paikannimiä on pääasiassa hämäläis-...
Khalil Gibranin Profeetasta on kolme suomennosta.
Annikki Setälän suomennoksessa vuodelta 1968 sitaatti kuuluu näin:
"Teidän majanne on avarampi ruumiinne.
Se kasvaa auringon paisteessa ja nukkuu yön hiljaisuudessa."
Khalil Gibran: Profeetta (vuoden 1970 painos, s. 30)
Risto Ahti suomensi kyseisen kohdan seuraavasti:
"Teidän talonne on laajempi
kuin teidän ruumiinne.
Teidän ruumiinne kasvaa aurin-
gossa, nukkuun yön hiljaisuudessa;
(se näkee unia)".
Khalil Gibran: Profeetta (1970, s. 44)
Jussi Korhosen suomennoksessa kyseinen kohta kuuluu näin:
"Asumuksenne on ruumiinne laajennettuna.
Se kasvaa auringossa ja nukkuu yön...
Helsingin kaupunki on ostanut Wärtsilä oy:ltä osakehuoneiston, joka sijaitsi Marjatan talossa. "Kiinteistöjen ostot. Wärtsilä-yhtymä Oy:ltä päätettiin 1.90 2 mmk:n kauppahinnasta ostaa Bostads Ab. Wilhelmsberg -nimisen yhtiön osakkeet n:o 267—270, jotka oikeuttavat yhtiön omistamassa talossa Vilhovuorenkuja 20 olevan huoneiston n:o 141 hallintaan. Tuloa tuottavien pääomamenojen pääluokkaan kuuluvista em. määrärahoista myönnettiin kiinteistölautakunnan käytettäväksi 1 913 412 mk kauppahinnan ja leimaveron suorittamista varten (22. 2. 173 §)." https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kunnalliskertomukset/pdf/1956_01/1956_01_12.pdf
Koko talon rakennuttajasta ei löytynyt tietoa. Suunnittelijoiksi mainitaan ...
Voisikohan kyseessä olla on Disneyn ja Pixarin yhteistyönä vuonna 1998 valmistunut ja 1999 Suomessa julkaistu tietokoneanimaatioelokuva Ötökän elämää (A Bug's life). Kyseistä elokuvaa olisi voitu esittää Suomen televisiossa vuosien 2000-2005 välillä. Sen kuvauksessa sanotaan näin: "Ötökän elämää on kertomus kuhisevasta muurahaiskeosta, joka uhattuna ollessaan oppii yhteistyön voiman. Joka kesä muurahaisyhdyskunta joutuu oman talvivarastonsa lisäksi keräämään ruoan myös laiskoille heinäsirkoille. Kun keksijämuurahainen Flik vahingossa hävittää lahjaviljan, kaksinkertaistaa ilkeä Hopper vaatimuksensa uhaten muuten tuhota koko yhdyskunnan. Muurahaisprinsessa Atta lähettää Flikin kaupunkiin hakemaan...
Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto säilyttää Wall Street Journal Europe -lehteä kuluvan vuoden (lehtiluettelo osoitteessa http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/yleista/lehdet.html).
Kirjaston osoite on Leppäsuonkatu 9 E.
Wall Street Journal -lehden verkkoversio on osoitteessa http://interactive.wsj.com/home.html
Vuonna 2002 oman auton käytöstä työmatkoihin maksettava kilometrikorvaus on 38 senttiä/km.
Lisätietoja Verohallituksen sivuilta http://www.vero.fi/
- valitse vasemmalta asiasanat ja sieltä kilometrikorvaus.
Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta ja muistakin tietokannoista kannattaa yleensä hakea pelkällä kirjan nimellä. Kirjastot luetteloivat toimitetut teokset ja sellaiset, joissa on enemmän kuin kolme tekijää, kirjan nimelle. Myös ensimmäisen tekijän mukaan teos löytyy (esim. Lönnqvist, Jouko). Psykiatria -teos on lainassa, siitä on olemassa v. 1999 painos ja uudistettu v. 2001. Te varaus Verkkokirjaston kautta tai tule lähimpään kaupunginkirjaston toimipisteeseen tekemään varaus.
Anni Polva on itse kirjoittanut omasta elämästään useita kirjoja. Ne ovat nimeltään
Kun olin pieni
Hyvästi lapsuus
Elettiin kotirintamalla
Antaa soittaa
Aina sattuu ja tapahtuu
Kaikkia näitä kirjoja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista hyllystä (Vantaalla luokasta 86.2 paitsi viimeksimainittu, joka on matkakertomus ja luokassa 48.21)
Netistä voi katsoa esim. sivua www.karisto.fi.
