Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenklassikoita(BTJ Kirjastopalvelu) sisältää tietoa suositusta nuortenkirjailija Enid Blytonista. Kirja löytyy usean kirjaston kokoelmista, mm. meillä Rikhardinkadulla lastenosaston käsikirjastosta.
Tiedossani ei ole, että kirjastoissa oltaisiin suunniteltu kuvatunlaisen palvelun käyttöön ottoa. Koska asiakasmäärämme ovat suuria, saataisi isokin tallennustila pian täyttyä. Omien muistien (muistitikku, CD-R-levy, CD-RW-levy) lisäksi tiedoston voi lähettää asiakastyöasemalta sähköpostin liitteenä.
KAROLIINA
Latinan Carolina merkitsee 'Carolukselle (Karlille) kuuluva'. Saksan Caroline on selitetty edelleenjohdokseksi latinan Carolus-nimeä vastaavsta naisennimestä Carola. Kansanomaiset Karoliinan muunnokset ovat Karuliina, Karu, Karukka, Karo, Karliina, -> Liina ja Liinu (Uusi suomalainen nimikirja, 1988)
EMILIE
Emilia muunnoksineen on naispuolinen vastine miehen nimelle Emil, joka taas tulee latinan innokasta tarkoittavasta sanasta. Virsirunouden alalla innokkaita Kristuksen todistajia ovat olleet saksalaisen pienen Schwarzburg-Rudolsatdtin ruhtinaskunnan hallitsijan tyttäret Ämiliana eli EMILIE (k. 1706) ja Ludämilie (k. 1672). Ämilianan virsia ei suomalaisessa virsikirjassa ole, mutta Ludämilieltä on yksi.
Katolisessa kirkossa...
Valitettavasti Suomessa ei mikään taho julkaise vastaavia luetteloita kuin Ruotsin Kulturrådet.Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita -sarja sisältää paljon tietoa niin kirjoista kuin kirjailijoistakin, mutta tiedot pitää erikseen poimia. Sama ongelma on erilaisissa nettilähteissä:
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli http://www.nuorisokirjailijat.fi/, Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/haku.html, Fennica, Suomen kansallisbibliografia finna.fi/
Paras lasten- ja nuortenkirjallisuuden asiantuntija on Tampereella sijaitseva Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti (SNI)
jota voi lähestyä vaikkapa sähköpostilla sni@sci.fi
Asta Ikoselta on viimeksi ilmestynyt kirja vuonna 2004. Siskodisko-sarjassa ovat tänä vuonna ilmestyneet Päivi Lukkarisen Talliterapiaa ja Mary Hoganin Ihan kivat kasvot.
Emme ole saaneet tietoa uusien kirjojen tulosta lähiaikoina.Varmasti vain kirjailija itse tietää, kirjoittaako hän lisää kirjoja. Toivottavasti kirjoja tulee lisää.
Asta Ikosesta ja hänen kirjoistaan voit lukea täältä:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?action=k…
Uutta Päivi Lukkarisen Talliterapiaa-kirjaa esitellään Sanojen aika -tietokannassa. Ehkäpä Päivi Lukkarisen muista kirjoista löytäisit uutta lukemista:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Valmista tiedostoa osoitteista ei ole, mutta löydät kaikkien Suomen kirjastojen osoitteet helposti kirjastot.fi -sivustolta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Martti Rapolan keskeneräisiksi jääneiden poimintojen mukaan tasavalta-sanalle oli kyllä monia kilpailijoita:
republiikki, vapaahallitusmuoto, vapaavaltakunta, vapaavalta, vapaavaltio, tasavaltakunta, tasavaltio, tasavallasto,
mutta mikään näistä ei näytä erityisesti olleen Lönnrotin käytössä.
Kysymäsi L. David Mechin kirja on Mechin kotisivujen mukaan julkaistu vuonna 1970 ja sen uusintapainos on vuodelta 1981. Tästä kirjasta ei lähteidemme mukaan ole otettu muita uusintapainoksia.
Mech on kirjoittanut useita muitakin susiaiheisia kirjoja, ainakin nämä: The Wolves of Isle Royale (1966, uusintapainos 2002), The Arctic Wolf: Living With the Pack (1988), The Way of the Wolf (1991), Wolves of the High Arctic (1992), The Arctic Wolf: Ten Years With the Pack (1997), The Wolves of Denali (1998), The Wolves of Minnesota: Howl in the Heartland (2000) ja Wolves: Behavior, Ecology, and Conservation (2003).
Sivuston mukaan molemmissa The Arctic Wolf -nimisissä kirjoissa on sama teksti, mutta eri kuvia.
http://www.davemech.org/books.html...
Raamattu mainitsee monia armolahjoja. Tunnetuin opetus armolahjoista on 1. Korinttolaiskirjeen jakeissa 12–14.
Armolahjoilla tarkoitetaan ihmisen lahjaksi saamia hengen lahjoja, jotka kuvastavat hengellisen palvelun eri puolia.
Pyhän Hengen armolahjoja ovat: viisauden sanat, tiedon sanat, usko Hengessä, terveeksi tekemisen lahja, lahja tehdä voimallisia tekoja, profetoimisen lahja, lahja arvostella henkiä, kielillä puhumisen lahja ja lahja selittää kieliä.
Muita armolahjoista puhuvia raamatunkohtia ovat Roomalaiskirjeen 12. luku, Efesolaiskirjeen 4. luku sekä 1. Pietarin kirjeen 4. luku (jakeet 10-11).
Armolahjoilla ei tarkoiteta synnynnäisiä tai opittuja kykyjä, vaikka kristinuskon arjessa saatetaan mitä tahansa ihmisen myönteistä kykyä...
Kirjasto 10:ssä on ryhmätyötila, joka on varattavissa järjestöjen, yhdistysten ym. pienryhmien ei-kaupalliseen käyttöön. Tilaan mahtuu noin 12 henkilöä. Tilassa on yksi kiinteä tietokone, dataprojektori, useita sähköpistokkeita kannettaville tietokoneille sekä langaton verkko.
Huoneen voi varata puhelimitse (puh. 09 3108 5000)tai "Varaa tietokone" -palvelusta Kirjasto 10:n kohdalta, työtila nro 40.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Yhteystied…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
Kyllä Turun kirjastosta löytyy Creedence Clearwater Revival -yhtyeen musiikkia niin äänitteenä kuin nuottinakin. Sivulta www.vaskikirjastot.fi voitte hakea listan yhtyeen niteistä.
Hei, muistat aivan oikein.
Vuodelta 1961 on tallessa Hiihtokelitiedoitus, joka on luettu osana Päivätarjotin-ohjelmaa 14.4.1961.
Tässä ohjelman tarkemmat tiedot:
OTSI: Päivätarjotin 14.4.1961.
ENSI: 19610414 AANP: 19610414 KEST: 001730
(00:00) Avaruuslaulut. Laulut: Sinä olet ensimmäinen. Onnittelen sinua, ihminen.
(03:20) Heikki Eteläpää: Viikon elokuvakatsaus.
(06:40) Pyhäkoulutyö. Papisto Lahdessa. Suomen pyhäkouluyhdistyksen pääsihteeri, rovasti Pentti Taipale vastaa mikä on pyhäkoulun tehtävä tällä hetkellä.
(08:20) Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta viettää vuosijuhlia. DI Sakari Seeste: juhlien teemana Dipoli.
(10:45) Hiihtokelitiedoitus. Eri lääneissä desimetrimäät, kuinka paljon uutta ja vanhaa kantavaa lunta sekä luistava...
Pariisin katakombit ovat Suomea maantieteellisesti lähimmät. Katakombeja on Euroopassa myös muun muassa Roomassa, Palermossa, Napolissa, Odessassa ja Maltalla.
Tietoa Pariisin katakombeista ja katakombeista yleensä:
Savolainen: Pariisi (Mondon matkaopas, Image, 2007 ja 2012)
Markiewicz: Matkailijan Pariisi (Otava, 2007)
Castrén & Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja (Otava, 2000)
http://www.catacombes.paris.fr/en/catacombs
https://fi.wikipedia.org/wiki/Katakombi
1930-luvulla Suomessa on ilmestynyt Suomen yleinen puhelinluettelo, jossa on koko Suomen puhelinnumerot. 1930-luvulta luetteloita löytyy Tampereen kaupunginkirjaston varastosta, kyselen sieltä, löytyisikö noiden mainitsemiesi liikkeiden numeroita. Myös Sukututkimusseuran kirjastosta löytyy vanhoja puhelinluetteloita ja osoiteluetteloita, niitä pystyy lukemaan kirjastossa, http://www.genealogia.fi/kirjasto.
1930-luvun Suomen liikekalenterien mukaan Majanderin puhelinnumero on ollut 24 420 (osoite Simonkatu 12) ja Huonekalutehdas Häklin 808 (tähän aikaan useimmat Lahden puhelinnumeroista olivat kolminumeroisia, nelinumeroisissa ei vielä ollut päästy kolmosella alkaviin). Helsingin puhelinluettelo löytyi vuodelta -41. Siinä Huonekaluliike...
Eri maiden kansallislauluja löytyy kirjastoista niin cd-levyinä kuin
nuotteina. Ruotsin, Tsekin, Ranskan, Iso-Britannian ja Irlannin kansallislaulut löytyvät esimerkiksi seuraavalta cd-levyltä: Music of the World - National Anthems. Philips Classics 1997.
Nuotit ja sanat lauluihin löytyvät esim. teoksesta National Anthems from around the world. Hal Leonard 1996. Molempia löytyy useista Helsingin kirjastoista. Aineiston saatavuuden voit tarkistaa lähikirjastostasi tai pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Siionin kanteleen laulu nro 223 "Kallio, jok´ aukenit..." on oletettavasti tämän kappaleen suomenkielinen versio. Laulua esitetään myös nimellä Suojakallioni, mutta samoin sanoin.
Internetistä ja sen historiasta löytyy kirjoja todella paljon. Lähes jokaiseen Internetiä vähänkin laajemmin käsittelevään kirjaan sisältyy jonkunlainen historiaosuuskin. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:
*Hintikka: Internet:kalastusta tietoverkoilla(1994)
*Gunnarsson:Internetin tekniikka (1997)
*Lubar:Infoculture (1993)
Lisää kirjoja voit etsiä aineistotietokannastamme (http://www.ouka.fi/kirjasto/intro ) asiasanoilla internet tai tietoverkot. (Tosin tulokseksi saat satoja kirjoja!)
Tietenkin myös verkon kautta löytyy useita hyviä Internet-opppaita, muun muassa Hämeenlinnan kirjaston sivuilta löytyy monipuolinen Internet-opas osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/inetopas/default.htm . Opas sisältää tietoa myös...
Hei,
Suomalaisen paikannimikirjan (2007, 323) mukaan on todennäköistä, että kunnan nimen takana on sekä joennimi että entiset kylännimet. Vuonna 1546 on mainintana kylä Patioki, vuonna 1554 kylä nimeltä Patteioki ja vuonna 1649 joennimenä Pata Jocki. Kirjan mukaan on mahdollista, että joennimeen sisältyy sana patti. Tämä sana on alueen murteissa tarkoittanut sanaa 'lammikko'. Tähän viittaa myös Alpo Räisänen artikkelissaan 'Silmäkkeiden nimet ja nimitykset suomen kielessä'. Patti-nimien levikkialue on Räisäsen mukaan ollut Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa ja niiden lähialueet. Hänen mukaansa joen ja entisen kunnan nimi Pattijoki kuuluvat todennäköisesti näihin Patti-alkuisiin silmäkkeitä/lammikoita tarkoittaviin nimiin. Raahen alueella on myös...
Ruotsin kansalliskirjasto Kungliga biblioteket (KB) on digitoinut ruotsalaisia sanomalehtiä. Svenska dagstidningar -verkkoaineistossa on digitoitu Aftonbladet, Dagens industri, Dagens nyheter, Expressen och Svenska dagbladet kokonaan. Sen lisäksi on n. 400 sanomalehteä, joita on digitalisoitu osittain. Tällä hetkellä palvelusta löytyy 200 miljoonaa sivua. Tekijänoikeussyistä vapaasti käytössä sanomalehdet ovat silti vain vuoteen 1903 asti. https://www.kb.se/hitta-och-bestall/hitta-i-samlingarna/svenska-dagstidningar.html
Verkkopalveluun pääsee https://tidningar.kb.se/
