Kun laittaa Googleen hakusanoiksi esimerkiksi "ilmaiset kielikurssit", löytyy joitakin sivustoja. Osa sivustoista toimii, osaa ei näköjään enää ylläpidetä, sivujen tasosta on vaikea sanoa. Suosittelisinkin sinua kääntymään kirjaston puoleen. Kirjastosta löytyy paljon eri kielten kielikursseja aina aloittelijoista jo edistyneemmille opiskelijoille tai vanhan kertaajille. Ja näitä kielikursseja voit lainata kirjastosta ilmaiseksi. Etsimiseen saat apua kirjaston henkilökunnalta!
Pääkaupunkiseudun valikoimiin voi tutustua Helmet-tietokannassa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hei
Helmet-sivuilla kohdassa ohjeita kerrotaan kunka varauksen voi tehdä tiettyyn lehden numeroon. Ohje kuuluu:
"Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta Jatka. Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta Varaa valittu lehden numero.
Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksia useammista saman lehden numeroista."
Haluamaanne Suuri Käsityölehteä (1/2008) on saatavilla...
Oman kokemukseni mukaan maito on aika ikävä aine, joka liimaa sivut tehokkaasti kiinni toisiinsa.
HÖYRYTTÄMINEN (iso kattila on kätevin) on ikivanha konsti, joka voi vesiliukoisiin aineisiin tehotakin. Kirjan sivujen höyryttäminen vaatii kuitenkin varovaisuutta ja jälkitoimia (kuivaus ja suuren painon alla suoristaminen), joten siihen tuskin kannattaa ihan vähästä ryhtyä. Jos kuitenkin kirja on korvaamaton, höyryttäminen tai lämpimässä vedessä LIOTTAMINEN (jos sivut ovat vain esimerkiksi yhdestä kulmasta kiinni toisistaan) on ehkä kokeilemisen arvoinen keino. Tärkeintä on yrittää välttää koko kirjan kostuminen, se ei tee hyvää rakenteelle.
Tätä ohjetta voisivat kollegat täydentää omilla hyvillä konsteillaan.
Heikki Poroila
HelMet-...
Kirja Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Helsinki, 1992) kertoo, että nimeä Perttula esiintyy paljon paitsi sukunimenä myös talon nimenä Pohjanmaalla, Hämeessä ja Satakunnassa, jonkin verran myös Varsinais-Suomessa. Useimmiten nimen taustana on isännän etu- tai sukunimi. Yleensä taustalla on Perttu-niminen isäntä. Perttu on alunperin yleiseurooppalaisen pyhimysnimen Bartolomeuksen suomenkielinen muoto.
Tällä hetkellä Suomessa elää vähän yli 1200 Perttula-nimistä henkilöä.
Ikävä kyllä runoja ei ole tunnistettu. Pekka Peitsihän oli mm. presidentti Urho Kekkosen salanimi. Tiedot Urho Kekkosen, myös nimimerkeillä kirjoitetusta, tuotannosta löytyvät Doriasta, joka on Kansalliskirjaston ylläpitämä julkaisuarkisto. Sieltäkään ei tällaista tekstiä löytynyt:
http://www.doria.fi/handle/10024/7353;jsessionid=70E8A2D916EBEE1B46D113…
Tunnistaisiko joku lukijoista runot?
Ihan aukottomasti asiaa on vaikea selvittää, sillä erilaisissa kirjastojen kokoelmia haravoivissa metahauissa tulee paljon vanhaa käsikirjastoaineistoa, jota ei lainata kirjaston ulkopuolelle. En pysty tämän vastauksen puitteissa selaamaan kaikkia niitä hakutuloksia läpi. Siksi tämä vastaus on vain arvelu eikä täysin varma.
HelMet-kirjastojen vanhin kotiin lainattava kirja näyttäisi olevan / J. D. Valeriuksen ”Visor och sångstycken 1” vuodelta 1811. Kirja sijaitsee HelMet-kirjavarastossa Pasilassa, ja sen tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b1564931~S9*fin. Joitakin vuosia sitten kirjavarastossa oli vielä kotiin lainattavana teos ”Doctor Edvard youngs nätter 1” vuodelta 1787, mutta nykyään se on...
Kirjassa Tjuderuttan, sa räven, Sång- och danslekar fron förr till nu (2008) ei kerrota tarkemmin laulun tekijää eikä sanoittajaa.
Ainosataan nuotinnus mainitaan Ninni Carrin ja Laif Caar Olsenin tekemäksi.
Luultavasti sekä sävel että sanat ovat "Trad."
Lauluun voisi viitata myös Kirjan nimellä ja sivunumerolla.
Vaikka Tampere on taustalla kaikissa Rauha S. Virtasen teoksissa, aivan suoraan hän ei kuvaile tamperelaisia paikkoja. "Alussa ajattelin, ettei Tampereesta voi puhua liian selvästi, vaikka niinhän moni tekikin. Siten kirjoitin vain hämärästi tamperelaisia paikkoja ja asioita kirjoihini, ja sellainen tyyli jäi minulle päälle", kirjailija kuvailee Karoliina Kantolan vuonna 2010 tekemässä haastattelussa.
Selja-kirjat kahta viimeistä lukuun ottamatta on kirjoitettu Tampereen Kalkussa, ja Kalkun maisema näkyy Selja-sarjassa taustalla koko ajan. Seljan perheen talo Leppäkertunkujalta oli Rauhan kotimaisema omenapuineen ja puroineen.
Kun Kalkun koti alkoi käydä Virtasille pieneksi, perhe muutti vanhaan Hurman kouluun Aitolahteen. Viimeisten Selja...
Tee haku SoneraPlazan hakuohjelmalla (osoite http://search.fi.soneraplaza.net/query). Kirjoita hakutermiksi "Harvard System", saat useita sivuja.
Lisälinkki nimenomaan Harvard Systemiin on ainakin seuraavassa: http://metodix.ofw.fi/helpdesk/oppaat/lahdeviittaukset/lahdeviittaukset… Varsinainen Harvard System on osoitteessa http://www.usq.edu.au/library/resources/genref/harvardprint.htm
Voit etsiä lisätietoja hakusanoilla lähdeaineisto ja viitteet.
Jaguaari on Elmer Diktoniuksen runo, ilmestynyt Jaguaren-nimisenä kokoelmassa Hårda sånger v. 1922. Suomennos on Viljo Kajavan tekemä ja sisältyy v. 1963 julkaistuun kokoelmaan Diktonius: Runoja.
Laatuluokituksesta löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Berglund, Juha & Antti Rinta-Huumo (toim.) 2000. Viinistä viiniin - viininystävän vuosikirja 2000. ISBN 951-1-16324-8.
Berglund, Juha et al. 1998. Makuasioita viinistä ja ruoasta. ISBN 951-1-15643-8.
Matti Larreksen kirja Espanjan viinejä - pieni käsikirja harrastajalle (ISBN 951-0-14649-8) vuodelta 1987 on jo hieman vanha mutta silti kattava kuvaus espanjan viineistä.
Internetistä löydät tietoa viineistä esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-hakemistosta osoitteesta http://www.htk.fi/kirjasto/juomat.htm sekä Espanjan viineistä sivuilta http://www.riojainternet.com/wines.htm ja http://vino.eunet.es/vino/ Aiheesta löytyy tietoa myös suomenkielellä esimerkiksi...
Näitä polkuja -sarjassa on ilmestynyt reittikartta nimeltään Kummitusten Helsinki, tekijänä Helsingin kaupunginmuseon lehtori Anna Finnilä. Reittikarttaa jaetaan kaupunginmuseossa, Jugendsalissa ja pääkaupunkiseudun kirjastoissa. (Helsingin Sanomat 9.10.2000)
New York Magazine raportoi viime vuonna, että kaupungin alueella on enemmän McDonald'sin ravintoloita kuin missään muussa kaupungissa, noin 250 toimipistettä, joista 74 pelkästään Manhattanilla: http://nymag.com/nymetro/food/features/n_10341/Burger Kingin toimipisteiden sijainnin voi tarkistaa ravintolan nettisivuilta, New Yorkista niitä näyttäisi löytyvän huomattavasti vähemmän kuin McDonald'seja: https://locations.bk.com/search.html?q=new+york+cityKaupunkiopas Foursquare listaa New Yorkin mäkkärit kartalle seuraavasti: https://foursquare.com/locations/mcdonalds/new-york-city
Vegaanilla tarkoitetaan kasvissyöjää, joka ei käytä ravinnossaan mitään eläinperäisiä raaka-aineita tai tuotteita, joissa näitä on käytetty. Tämä käsittää lihan lisäksi siis myös eläinten "valmistamat" tuotteet, kuten maidon ja munat, ja esimerkiksi hunajan.
Vegaaniin ruokavalioon kuuluvat monipuolisesti muun muassa erilaiset viljavalmisteet, kasvikset, hedelmät, marjat, pähkinät, ravintorasvat sekä kasviperäisistä raaka-aineista valmistetut elintarvikkeet, kuten nyhtökaura, soijakerma ja riisimaito.
Sienet kuuluvat kasviperäisen ravinnon piiriin, joten ne kuuluvat vegaaniin ruokavalioon.
Lisätietoa löytyy esimerkiksi Vegaaniliiton sivuilta:
https://vegaaniliitto.fi/tietoa/ruokavalion-koostaminen/
Tuossa iässä kirjallisuuden klassikot voisivat olla hyvää luettavaa. Fjodor Dostojevskin "Rikos ja rangaistus" oli ainakin itselleni tuossa iässä kova tapaus. Kirja on jännittävä ja vetävästi kirjoitettu, ja kerronta toimii myös nykylukijalle. Identiteettiä pohditaan mm. Albert Camus:n teoksissa "Sivullinen" ja "Putoaminen". Franz Kafkan teokset ovat myös erinomaisia, esimerkiksi "Oikeusjuttu" tai "Muodonmuutos".
Dystopiakuvausten klassikoita on George Orwellin teos "Vuonna 1984", myös "Eläinten vallankumous" on vetävää luettavaa.
Seksuaalista suuntautumista käsittelevistä kirjoista on tehty kirjavinkkilista, johon kannattaa tutustua:
https://www.kirjasampo.fi/fi/sateenkaarikirjallisuus-hylly
Kannattaa muutenkin käydä...
Paukkutakiksi kutsutaan 1970-luvulla muodissa ollutta kevyttä, vyötärömittaista toppatakkia, johon kuului usein raitasomisteet.
Paukkutakkeja on muisteltu ainakin internetin keskustelufoorumeilla kuten Vauva.fi:ssä.
Turun ammattikorkeakoulun vuoden 2018 opinnäytetyössä on kuva paukkutakista sivulla 18.
Valitettavasti sanan tarkkaa alkuperää ei ole käsittääksemme tiedossa. Monesti puhekieleen ilmestyvien sanontojen ja "lempinimien" alkuperää on vaikeaa saada selville. Nimellähän viitataan siihen, että kyseinen ilmastointiteippi tekee ihmeitä ja sillä pystyy korjaamaan melkein mitä vaan. Hesarin Torstin (8.7.2007) mukaan jeesusteipin pehmeästä kumihartsiliimasta koostuva liimapinta tarttuu erilaisiin materiaaleihin, sitä saa helposti monista eri kaupoista ja sitä on helppo katkoa ilman saksia. Sitä kutsutaan myös roudarinteipiksi.
Kyseisestä kirjailijasta löytyy parhaiten tietoa Internetin kautta http://www.google.com haulla löytyy sivuja kun kirjoitat hakukenttään kirjailijan nimen. Kirjastoissa voit käydä etsimässä kirjailijasta lehtiartikkeleita Ebsco-lehtiartikkelikokoelmasta, kysy kirjaston neuvonnasta lisää.
Voit palauttaa kirjat ja mieluiten siihen kirjastoon mistä ne on lainattu. Kirjoista menee myöhästymismaksujen enimmäismäärä eli 6 euroa/kirja.
Jos et ole käyttänyt kirjastokorttiasi vuoden 1979 jälkeen tietosi on poistunut asiakasrekisteristämme. Uuden kortin saat ottamalla kuvallisen henkilöllisyystodistuksen mukaan.
Kirjastopalveluista löytyy tietoa kotisivuiltamme osoitteesta http://www.lib.hel.fi/
Eeva Kilven teoksessa Animalia on sivuilla 69-71 runo nimeltään Laulu rakkaudesta puihin ja eläimiin.
Ensimmäinen säkeistö kuuluu seuraavasti:
Nyt minä laulan rakkaudesta
puihin ja kukkiin ja eläimiin.
Pysähdy, katso, ne vaarassa ovat,
suojele niitä, oi suojele niin.
