Kannattaa ottaa yhteyttä Museoviraston kirjaston tietopalveluun, yhteystiedot linkistä:
http://www.nba.fi/
tai alan koulutusta järjestävään Taideteollisen korkeakouluun, kirjasto ja tietopalvelut osoitteessa http://www.aralis.fi/
Linnea-hausta, asiasanoilla kaavat and historia tuli esimerkiksi seuraava viite:
Tekijä(t): Hammar, Britta
Nimeke: Kvinnligt mode under två sekel / Britta Hammar och Pernilla Rasmussen
Aineisto: kirja
Julkaistu: Lund : Signum, 2001
Marc-tietueen mukaan kirjassa olisi liitteenä kaavoja ja sitä on Museoviraston kirjastossa.
Pohjalaisia-oopperan naispääroolit ovat: Maija Harri (mezzosopraano), Liisa, sukulainen, palvelijana Harrissa (mezzo-sopraano), Kaisa (sopraano).
Pohjalaisia-oopperan henkilöt ja juoni on luettavissa muun muassa osoitteessa
http://www.edu.ouka.fi/koulut/honttamaki/musiikki/henkilot.htm .
Japanin kielellä Pirjo voidaan kirjoittaa käyttämällä katakana-tavumerkkejä. Japanin kielessä käytetään katakana-merkkejä vierasperäisten lainasanojen ja nimien kirjoittamiseen. "Pirjo" voidaan muodostaa käyttämällä tavuja PI, RI ja YO tai vaihtoehtoisesti PI, RU ja YO. Mutta ehkä tuo ensin mainittu muoto vaikuttaa luontevammalta suomalaisen korvaan.
Koska japanilaisia merkkejä ei voi lähettää mutkattomasti sähköpostitse, kannattaa katsoa merkkien kirjoitustapa joko sanakirjasta tai joltakin internet-sivustolta. Hyvä katakana-merkkien luettelo löytyy sivustosta http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm . Sivuston kaavion vasemmalla puolella on aina tavun alkukonsonantti ja yläosassa tavun loppuvokaali. Esimerkiksi tavu NI kirjoitetaan...
Joensuun kaupunginkirjastosta löytyy seuraavia kirjoja yleensä valokuvataiteesta:
A NEW history of photography / edited by Michel Frizot
Köln : Könemann, cop. 1998
COTTON, Charlotte
The photograph as contemporary art
London : Thames & Hudson, 2004
MARIEN, Mary Warner
Photography : a cultural history
London : Laurence King, 2002
BAGH, Peter von
Peili jolla oli muisti : elokuvallinen kollaasi kadonneen ajan merkityksien hahmottajana (1895-1970)
Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002
- kirjassa on artikkeli myös valokuvataiteesta
ICONS OF PHOTOGRAPHY : THE 20TH CENTURY / EDITED BY PETER STEPAN
MUNICH : PRESTEL, 1999
AN INDEPENT EYE : A CENTURY OF PHOTOGRAPHS / [COMPILED BY] ROGER HUDSON
STROUD : SUTTON, 1998
SARASTE,...
Suoranaisesti elinsiirtolapsesta ja päivähoidosta ei löydy, mutta olisiko näistä apua:
Viljanen, Susanna
Nimeke "Eevert on helppo lapsi"
Aikakauslehti Lapsen maailma
2005 ; (64) ; 5 ; 6-7
Huomautus Haastateltavina 2-vuotiaan Eevertin vanhemmat. Eevertillä oli syntyessään munuaistauti ja hänelle tehtiin elinsiirtoleikkaus reilun vuoden ikäisenä
Karjalainen, Arja
Nimeke Täyttä elämää elinsiirron jälkeen : hylkimislääkitys on elinsiirtolapsen jokapäiväinen kasvinkumppani
Sanomalehti Aamulehti (AL)
Päiväys 1996-11-05
Huomautus Lapsille tehdyistä elinsiirroista Suomessa; haastattelussa mm. lasten nefrologi Marja Ala-Houhala Tampereen yliopistollisesta sairaalasta
Vainikainen, Tuula
Uusi elämä lapselle elinsiirrolla (munuaiset)
Lapsen maailma...
Kutakuinkin täydellisen luettelon Brezinan kirjojen suomennoksista saa suurten kirjastojen aineistorekistereistä, jotka ovat netissä luettavissa. Esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen rekisterissä voit edetä seuraavasti: ota osoite http://www.helmet.fi/, valitse kohta 'sanahaku', kirjoita laatikkoon 'Brezina, Thomas', valitse 'kieli' suomi ja paina 'hae'. Osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ pääset muiden kirjastojen aineistorekistereihin, esim. Nokian kirjastosta löytyy yhtäläisesti 32 nimikettä. Tietoa Brezinasta löytyy mm. Mervi Kosken kirjasta 'Ulkomaisia nuortenkertojia 1 :
Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan' (ISBN 951-692-509-X).
1800-luvusta ei ole olemassa ihan vastaavanlaista teosta, vaan näissä löytämissäni kirjoissa käsitellään eri näkökulmista 1800-lukua:
"Ihmisen aika:kaksi vuosisataa", toim. Ari Anteroinen...(et al.) 1998.
Teos löytyy ainakin Helsingin pääkirjastosta Pasilasta.
Söderlund, Ernst: "Uusimman ajan valtio- ja yhteiskuntahistoria" (1979). Tämä teos on Pasilan kirjavarastossa.
Salis, J.R. von: "Uudemman ajan maailmanhistoria" osat 1-3 (1965, 1966). Myös nämä löytyvät Pasilan kirjavarastosta.
"Yhdeksännentoista vuosisadan kulttuurikehitys" (1921).
"XIX vuosisata sanoin ja kuvin" (1902). Tämä on kaksiosainen teos. Löytyvät myös pasilan kirjavarastosta.
Löytyi myös yksi englanninkielinen teos:
"The illustrated atlas of the nineteenth century world",...
Sinikka Huhtalan väitöskirja on lainattavissa Kansalliskirjastossa. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa tätä väitöskirjaa ei ole.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/asiointi.html
Hei!
Osoitteessa http://www.shakki.net/pelaaminen/online/
löytyy runsaasti eri tasoisille pelaajille tarkoitettuja pelejä.
Googlehaulla "online shakki" näyttäisi myös löytyvän lukuisia ilmaisia shakkipelejä.
Olisikohan kyseessä kirja "Sieluni kyyneleet : pohjoiskorealaisen terroristitytön tarina" / Kim Hyun Hee?
Kirja löytyy esimerkiksi HelMet-kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/record=b1339422~S9*fin
Petsamon taistelussa 12.5.1918 Valkoisten suomalaisten puolelta kyseessä oli nk. Petsamon retkikunta, jonka miehistö koostui suurelta osin Pohjois-Suomen suojeluskunnista. Retkikunnan vahvuus oli noin 130 miestä.
Iso-Britannia lähetti alueelle risteilijä Cochranen, jolta maihin ja täten taisteluun rantautui 50 venäläistä punakaartilaista, 50 brittien merijalkaväen sotilasta sekä 150 brittimatruusia yhden tykin kera, eli yhteensä noin 250 miestä.
Brittijoukot löivät suomalaiset heti 12.5. taistelussa, jossa kaatui kaksi valkoista, myös joitakin jäi vangiksi. Brittien tappioiksi mainitaan "muutamia", muun muassa haavoittunut tykistökapteeni.
Imandran alueen varsinaisesta taistelusta ei löytynyt viitteitä, mutta Imandra-järven seutu oli...
Lainanhan voi uusia kolmesti, jollei siihen ole varauksia. Eli jos uusintakertoja on vielä jäljellä, niitä kannattaa käyttää.
Jos kuitenkin menetät matkalaukkusi lopullisesti, ei ole muuta mahdollisuutta kuin korvata kirja joko maksamalla sen hinta tai ostamalla tilalle uusi kirja. Kannattaa sopia asiasta kirjastossa.
Mahdollista on myös, että matkavakuutuksesi korvaa kirjan.
Google kirjat -sivujen kautta löytyy viittauksia kumpaankiin englanninnokseen. Siitä, mistä teoksesta lainaus on, ei kuitenkaan löytynyt tietoa.
Suomennosta ei sitä kautta löytynyt. Tosinhan Google kirjat hakee etsittäviä sanoja, ja jos ei onnistu käyttämään oikeita, ei oikeaa kirjankohtaakaan löydä. Kaikkien suomennosten läpikäyminen lause lauseelta taas olisi varsin aikaavievä työ.
Google kirjat löytyy täältä:
http://books.google.com/books
Tätä kannattaa kysyä Suomen Kirjasäätiöltä, joka jakaa palkinnot. Tässä kirjasäätiön nettisivut, joista löytyy myös yhteystiedot: http://www.kustantajat.fi/kirjasaatio/kirjasaatio/
Yleisissä kirjastoissa (kaupungin- ja kunnankirjastot) tiedonhaku ei yleensä maksa erikseen, se kuuluu kirjaston tarjoamiin peruspalveluihin. Vaasan kaupunginkirjastossa voit tulla mille tahansa tietopalvelutiskille esittämään tietopalvelukysymyksiä. Jos kysymys on hyvin laaja tai vie ajallisesti pidemmän ajan, otamme kysymyksen vastaan tiedonhaku-lomakkeella, jossa esitetään tarkentavia kysymyksiä (millä kielellä, materiaalityyppi, aikarajaus ym) ja sen käsittelyyn varaamme 2-3 päivää.
Yliopiston kirjastot puolestaan hinnoittelevat palveluitaan eri tavalla kuin yleiset kirjastot. Helsingin Yliopiston kotisivulla kerrotaan, että tietopalvelu hinnoitellaan: Tiedonhaku / aihe / tunti 40,00 ja tietopankkikulut (henkilökunta ja opiskelijat) ja...
Helmet-sivustomme on uudistumassa. Uusi Helmet.fi on tällä hetkellä kokeiluvaiheessa, joten kaikki ominaisuudet vanhasta hausta eivät ainakaan vielä ole uudessa haussa. Sekä uusi että vanha haku ovat yhä käytettävissä, joten voit käyttää Helmet.fin hakuvaihtoehtoa 'perinteinen aineistohaku', joka ohjaa vanhaan hakuun, missä voi yhä käyttää haun tallennusta. Helmet.fin hakulaatikkoon kirjoittaminen sekä vaihtoehto 'tarkennettu haku' ohjaa uuteen hakuvaihtoehtoon, missä ei valitettavasti ole haun tallennusmahdollisuutta. Uusi haku kehittyy jatkuvasti uuden Helmet.fin myötä ja uusia ominaisuuksia on tulossa.
Helmet-verkkokirjaston ohjeissa neuvotaan näin:
"Jos haluat peruuttaa yhden tai useampia varauksia, merkitse rasti valitsemiesi varausten vasemmalla puolella oleviin Poista-ruutuihin ja napsauta painiketta Tallenna muutokset."
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k
Ruotsinkielisestä alkuteoksesta otettiin 1500 kappaleen painos vuonna 1862. Seuraavana vuonna, 1863, ilmestyi suomennos, josta otettiin peräti 4500 kappaleen painos.
Kirjan kustansi Suomen Talousseura, joka ehdotti, että kussakin kansankirjastossa olisi kirjaa kaksi kappaletta. Talousseura jakoi 1500 suomenkielistä kirjaa ilmaiseksi (kirjastoille?).
Vihdin kunnankirjasto painatti vuonna 2001 teoksesta näköispainoksen upeine kuvasivuineen. Näköispainoksella juhlistettiin Vihdin kirjastolaitoksen 150-vuotista taivalta. Näköispainosta saa lainaksi helmet-kirjastoista, Espoossa Omenan ja Sellon kirjastoista.
Lähde: http://agricola.utu.fi/julkaisut/tietosanomat/numero2-01/sieni.html
Jo 1800-luvun puolivälistä lähtien Euroopassa lapsia alettiin sijoittaa kasvatuslaitosten sijaan maaseudulle perhemäisiin olosuhteisiin. Suomessa perhekoteihin siirryttiin 1970-luvulla.
Maaseudulla sijainneita sijoituskoteja valvoivat kuntien sosiaalilautakunnat. Maaseutukoteihin suorittivat tarkastuksia kyseisen tarkastusalueen lastensuojeluviraston tarkastajat.
Helsingin kaupungin kunnalliskertomuksesta, kylläkin vuodelta 1964, on nähtävissä, että hoitomaksut perhehoitoon sijoitetuista lapsista tuolloin vaihtelivat 50 mk:sta 150 mk:aan kuukaudessa.
Keskimääräinen hoitomaksu oli 90-120 mk/kk.
Edellä mainitut tiedot löytyivät seuraavista sähköisistä dokumenteista:
http://www.hel2.fi/Helsingin_kunnalliskertomukset/pdf/1964_02/1964_02_2… (s...
