Kyseiset lehdet löytyvät Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolta. Tarkemmin sanoen tieto-osaston avovarastosta, josta ne voi vapaasti lainata. Laina aikaa on 14 vrk.
Seuraavassa hieman tietoa kirjaston lehdistä:
Kijaston kotisivuilta löytyvästä varastolehtiluettelosta näkyvät pääkirjaston varastoon siirretyt lehdet sijoituspaikkoineen. Pääkirjaston tieto-osaston avovarastossa olevat lehdet ovat asiakkaiden vapaasti käytettävissä.
Kellarivarastossa sijaitsevista lehdistä tehdään varastotilaus. Ma-to tilatut lehdet ovat noudettavissa seuraavana päivänä klo 14 alkaen, pe-su tilatut lehdet seuraavana maanantaina pääkirjaston vastaanotosta.
Linkki varastolehtiluetteloon: http://vallu.turku.fi/
Markku Varjon, Lauri Kolin ja Harri Dahlströmin kirjassa Maailman kalojen nimet (2004) on suomenkieliset nimet myös rustokaloihin kuuluville haille. Kirjassa on maailman yli 26 000 kalalajin nimistä suomennokset noin 8000 lajille. Nimet on laatinut Suomen Biologian Seuran Vanamon nimeämä työryhmä.
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1670733__Smaailman%20kaloj…
Runon "Once in a Saintly Passion" on kirjoittanut skotlantilainen James Thomson (1834-1882). Runo on vuodelta 1869.
Runoa ei ole suomennettu.
https://archive.org/details/poeticalworksofj01thom_0
http://en.wikipedia.org/wiki/James_Thomson_(B.V.)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Laulu on nimeltään Ann-Marie, ja sen esittää Pepe Lauanne, joka on myös säveltänyt ja sanoittanut laulun. Hän on levyttänyt sen vuonna 1976. Laulu alkaa: "Kuljen pitkin puiston käytävää ja myönnän itsellein mä tunnen ikävää". Laulu löytyy esim. cd-levyltä Mitä Suomi soittaa, vol. 2 : 50 hittiä vuosilta 1975-1976 (Rocket Records ROK-155).
Valitettavasti novellihakemistoista tai kirjastotietokannoista ei löydy tietoa siitä, että Fjodor Dostojevskin novelli "Polzunkov" (1848) olisi suomennettu.
https://finna.fi
http://www.online-literature.com/dostoevsky/4396/
Matti Pajuniemi: Novelliopas. 2 : Ulkomaista lyhytproosaa (BTJ Kirjastopalvelu, 2006)
Seppä, Anja: Novellihakemisto (Kirjastopalvelu, 1990)
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://vaski.finna.fi/
http://www.kirjasampo.fi/
http://www.fedordostoevsky.ru/works/lifetime/polzunkov/
Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) ei toistaiseksi voi tarkistaa omia lainaustietoja internetin kautta. Sinun on mentävä lähimpään kaupunginkirjaston toimipisteeseen, jossa voit asiakaspäätteeltä katsoa tietosi.
Kielitoimiston verkossa oleva sanakirja antaa sanalle "jatkuvuus" yleisen merkityksen ("Taata toiminnan jatkuvuus"), kun taas "jatkavuus" todetaan fysiikan termiksi, rinnakkaistermejä hitaus, vitka, inertia. Kielitoimiston mukaan siis Newtonin ensimmäinen laki on suomeksi "jatkavuuden laki".
Heikki Poroila
Laulua entisen Suur-Someron pitäjän taloista ei Kiven teksteissä lauleskella. Aleksis Kiveen tämä loru kuitenkin liittyy siten, että sitä lauleskelleeseen Someron Pajulasta, Myllymäen torpasta kotoisin olleeseen Heikki-nimiseen mielenvikaiseen kulkuriin viitataan Seitsemän veljeksen yhdeksännessä luvussa: "Siinä hän seisoo kuin entinen Paijulan Heikki, se Myllymäen Hessu, röykkiö kenkärajoja seljässä."
Myllymäen Hessu (s. 1810, k. 1870) oli "yksinäinen, lapsekas ja hiukan sekapäinen mies". Hän toimitti paimenenvirkaa ja muuta pientä ammattia eikä koskaan suuttunut, vaikka koko kylä piti häntä narrinaan. Hän kierteli pitäjästä pitäjään, joskus kantaen kenkärajoja olkapäällään ja lallatellen laulua: "Vilukselan Vitka / ja Viuvalan Pispa, /...
Kielitoimiston sanakirja käsittelee reikää ja läpeä synonyymeinä. Tosin lävestä todetaan, että sitä käytetään yleiskielessä vai määräyhteyksissä, kuten napinläpi, tai ilmauksessa puhua läpiä päähänsä. Reikä taas on yleiskielen sana ja tarkoittaa pienehköä läpeä tai aukkoa. Se voi olla myös kolo. Sanojen rro ei siis niinkään ole suuruudessa vaan lähinnä tyylissä.
Lähde:
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Tiitto on tullut Haapajärven paikannimiin sukunimestä Tiitto ja Tiiton talosta, joista löytyy mainintoja jo 1500-luvulta. Tiitto-nimen on selitetty olevan joko kansankielinen muoto latinan Titukseen (kreikassa Titos) palautuvasta nimestä Tiitus tai samaa kielellistä juurta kuin Tiitinen, jonka taustalla on alasaksalainen Diet-pesye.
Kuusaa- ja Kuusa-nimet tulevat Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon murteissa tunnetuista kuusta merkitsevistä sanoista kuusas ja kuusa.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Suomalainen paikannimikirja
Tarkoitatko tässä kirjaston yhteystietoja? Helmet-sivustolla ei ole erillistä omaa puhelinnumeroa, mutta sivuilta löytyy kaikki Helmet-alueen kirjastojen yhteystiedot. https://www.helmet.fi/fi-FI kun menet Helmetin sivuille ja valitset "kirjastot" oikealta puolelta, sieltä voi valita listalta kirjastojen yhteystietoja ja siellä on myös puhelinnumeroita.
Voit etsiä kirjoja yritysviestinnästä Anders-aineistotietokannasta (http://webkirjasto.kpnet.fi ) kirjoittamalla Aihe/kohde-riville hakusanaksi organisaatioviestintä. Näin löydät esim. teoksen Kortetjärvi-Nurmi, Sirkka: Yritysviestinnän abc, 1999.
Voit myös käydä kirjastossasi ja etsiä aineistoa suoraan hyllystä. Kaupunginkirjaston luokasta 69.35 ja Koulutuskirjaston luokasta 659. löydät yritysviestintää käsitteleviä kirjoja. Henkilökunta opastaa tarvittaessa.
Kerroit jo löytäneesi tietoa mm. samanaikaisopetuksesta. Tätä termiä näytetään käytetyn asiasanana myös teoksissa tai artikkeleissa, jotka käsittelevät kahden opettajan luokkia. Onkohan kyse samasta asiasta? Tässä joitakin viitteitä. Toivottavasti niissä on sinulle uutta tietoa.
- Tulusto, Riitta Kaksi opea mahtuu samaan luokkaan (Opettaja 1986 : 35, s. 8-9)
- Leino, Leila Matematiikan opetuksen kehittäminen ammatillisessa oppilaitoksessa (Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisusarja. B, Teoriaa ja käytäntöä ; 56, s. 99-111, 1991)
- Lauttamus, Ulla Matematiikan samanaikaisopetus ammatillisessa oppilaitoksessa = Simultaneous teaching in vocational school mathematics / Ulla Lauttamus, Pekka Kupari, Leila Leino (...
Lapsiperheiden lukumäärät perhetyyppien ja lasten lukumäärän mukaan saa Tilastokeskuksen internetsivustolta tilastokeskus.fi kohdasta tilastot -> tilastotietokannat -> väestö ( ->siirry palveluun)-> perheet. Tiedoissa on lapsiperheiden suhde kaikkiin perheisiin kunnittain vuodesta 2000 lähtien. Tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2005.
Tilastokeskus on vuosittain julkaissut tilastoteosta nimeltään "Perheet", josta tuorein versio on "Perheet 2004". Tiedot ovat sisällöltään laajemmat kuin Tilastokeskuksen verkkosivuilla on nyt.
Lapsiperheiden tuloista ja ostovoimasta on kunnittaisia tietoja SuomiCD:llä. SuomiCD on maksullinen tuote. Tietojen saatavuutta siitä voi tiedustella Tilastokirjaston tietopalvelusta p. 09 - 1734 2220.
Aiheesta ei löytynyt kirjoja, mutta artikkelihauilla löytyi jonkin verran aineistoa. Suomeksi aiheesta löytyi vain seuraava:
1. Kaukinen, Mia: ”Israel hoitaa mielenterveyttä kielten ja kulttuurien mylläkässä” (Mielenterveys 1999, nro.2, sivu 45-46)
Kansainvälisistä (lähinnä englanninkielisistä) lehdistä löytyi ainakin seuraavat artikkelit:
2. Revamping Mental Health Care in Israel: From the Netanyahu Commission to National Health Insurance Law. By: Mark, Mordechai; Rabinowitz, Jonathan; Feldman, Dina. Social Work in Health Care, 1997, Vol. 25 Issue 3, p119-129, 11p;
3. When Disaster Becomes Commonplace: Reaction of Children and Adolescents to Prolonged Terrorist Attacks in Israel. By: Sharlin, Shiorno A.; Mom, Victor; Yahav, Rivka. Social...
Eurooppalaista yhteiskuntaa harvoin käsitellään tutkimuksissa yhtenä kokonaisuutena. Aalto-kirjastojen tietokannasta löydät joitakin aiheeseesi sopivia teoksia hakemalla esim. asiasanoilla yhteiskunnallinen muutos ja Eurooppa. Sieltä löytyy kirjoja, kuten Anthony Giddens: Europe in the Golden Age sekä Maija Metsä (toim.): Tuleva tuhat. Yhteiskunnan muutosta yleisesti käsittelevistä kirjoista, kuten "Arvot, moraali ja yhteiskunta : sosiaalipsykologisia näkökulmia yhteiskunnan muutokseen" voisi myös olla hyötyä aiheesi kannalta. Muita asiasanoja joita kannattaa kokeilla ovat kehitys ja yhteiskuntakehitys.
Aalto-kirjastojen haku: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
Jyväskylän kirjaston koneilla on käytössä Aleksi-tietokanta, josta voit...
Kyseistä lehden vuosikertaa (British Journal of Sports Medicine, Vol.31, 1997) on säilytetty Jyväskylän yliopiston kirjastossa paperimuotoisena. BJPM- lehden pdf-arkisto (ja siis mahdollisuus lukea lehden artikkeli verkosta) alkaa 1998. Voit tilata artikkelista jäljenteet oman kirjastosi kaukopalvelun välityksellä.
Joshua Pivenin kirja, "Tiukkojen tilanteiden käsikirja" löytyy eri variaatiolla HelMetin sivuilta (www.helmet.fi). Aineistoa löytyy yleisestä kirjastoista pääkaupunkiseudulla seuraavaavanlaisesti:
Erittäin tiukkojen tilanteiden käsikirja / Joshua Piven & David Borgenicht ; kuvittanut Brenda Brown ; suomentanut Risto K. Träff
Hämeenlinna : Karisto, 2007 (Karisto Oy:n kirjapaino)
178, [1] s. : kuv. ; 18 cm, ISBN 978-951-23-4881-7 (nid.)
Tiukkojen tilanteiden käsikirja : matkailu / Joshua Piven & David Borgenicht ; kuvittanut: Brenda Brown ; suomentanut Risto K. Träff
Hämeenlinna : Karisto, 2005, 212 s. : kuv. ; 18 cm
ISBN 951-23-4612-5 (nid.)
Tiukkojen tilanteiden käsikirja : häät
Hämeenlinna : Karisto, 2005 (Karisto Oy:n kirjapaino...
