Jukka Parkkisen kirja tosiaankin löytyy. Tutustu pääkaupunkiseudun Helmet-aineistohakuun, löydät sen osoitteesta www.helmet.fi. Haulla näet myös, missä kirjastossa kirja on paikalla. Jos Sinulla on kirjastokortissasi tunnusluku, voit varata kirjan sinua lähellä olevaan kirjastoon. Varaus on maksuton, koska kirja on lasten ja nuorten aineistoa. Jos Sinulla ei vielä ole tunnuslukua, saat sen lähimmästä kirjastosta. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi tunnuslukua hankkiessasi. Myös kirjaston henkilökunta voi tehdä Sinulle varauksen maksutta, kunhan otat kirjastokortin mukaasi kirjastokäynnille. Lisätietoja voit kysyä lähikirjastostasi.
Kirjoittajat voivat itse sopia järjestyksen. Vakiintunut ja tasapuolinen käytäntö on aakkosellinen järjestys. Näin kerrottiin Yliopistopainosta.
Kirjassa Tutki ja kirjoita / Sirkka Hirsjärvi, Pirkko Remes, Paula Sajavaara todetaan, että nimiösivun teksti vaihtelee aloittain ja työn luonteen mukaan. Näiden tietojen muodosta ja sijoittelusta monilla laitoksilla on omat ohjeensa. Kirjoittajien järjestyksestä ei kirjassa ole mainintaa.
Varmaa tietoa Viipurin Raivolassa olleesta poika- tai lastenkodista ei löytynyt, mutta Raivola-seurasta luvattiin selvittää asiaa. Seuraan voi ottaa yhteyttä sähköpostitse. Seuran yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.raivola.net/yhteystiedot.htm
Ikävä kyllä Peter F. Hamiltonilta ei ole suomennettu mitään teoksia. En myöskään löytänyt tietoa että häneltä olisi suomennettu edes yksittäisiä novelleja.
Saamamme tiedon mukaan Inkeriläisten sivistyssäätiö on osa Suomen Inkeri-liitto ry:n toimintaa. Sen yhteystiedot löytyvät mm sivuilta http://www.inkeri.com/yhteystiedot.html
Sivuilta löytyy myös aika hyvä luettelo Inkeri-aiheisesta kirjallisuudesta, osassa on myös kustannus- ja julkaisutiedot.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta saa lainata askelmittarin. Laina-aika on 2 viikkoa. Tällä hetkellä esim. pääkirjastossa on yksi askelmittari paikalla, saat sen asiakaspalvelutiskistä. Voit myös jättää mittarista varauksen samalla tavoin kuin kirjoista.
Sinikka Huhtalan väitöskirja on lainattavissa Kansalliskirjastossa. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa tätä väitöskirjaa ei ole.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/asiointi.html
Varausmaksua ei tarvitse maksaa paitsi siinä tapauksessa, jos varamaansa aineiston hakee kirjastosta. Varattua aineistoa säilytetään kirjastossa varattuna asiakkaalle kahdeksan päivän ajan, jonka jälkeen varaus peruuntuu automaattisesti.
Ainakin jos varatusta aineistosta on paljon kysyntää ja varauksia, voisi toki olla ystävällistä muiden varaajien kannalta, jos varauksen, jota ei tarvitsekaan, muistaisi myös peruuttaa.
Tässä muutamia teoksia, joissa on tietoa haastattelututkimuksesta. Tarkempaa tietoa teoksista ja niiden saatavuudesta löydät verkkokirjastostamme: http://hameenlinna.kirjas.to/
Haastattelu : tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus / Johanna Ruusuvuori & Liisa Tiittula (toim.). - Tampere : Vastapaino, 2005.
Hirsjärvi, Sirkka: Tutkimushaastattelu : teemahaastattelun teoria ja käytäntö. - Helsinki : Gaudeamus, 2008.
Metsämuuronen, Jari: Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä : tutkijalaitos. - 4. laitos. - Helsinki : International Methelp, 2009.
Metsämuuronen, Jari: Laadullisen tutkimuksen perusteet. - 3. uud. p. - Helsinki : International Methelp, 2008.
Laadullisen tutkimuksen käsikirja / Jari Metsämuuronen (toim.). - Helsinki :...
Etsinnöistä huolimatta en onnistunut jäljittämään tämännimistä kirjaa tai kirjoitusta suomalaiselta omaishoitajalta - edes kovin lähelle tätä nimeä osuvia otsikoita ei vastaan tullut. Lähimmäs osuu oikeastaan nimessään toisen laulun sanoja siteeraava Erkki Raatikaisen Se ruusu on puhdasta purppuraa, jossa kirjoittaja kertoo Alzheimerin tautiin sairastuneesta vaimostaan.
Syömishäiriöt ovat olleet esillä viime vuosina etenkin nuorten kirjoissa, kuten esim. seuraavissa Hannele Huovi: Madonna (Tammi,2000), Kira Poutanen:Ihana meri (Otava, 2001) ja Laura Hakalan toimittama Siskonmakkarat: miltä syömishäiriö tuntuu ( Tammi, 2009). Syöpä on aiheena mm. romaaneissa Jarkko Tontti: Luokkakokous ( Otava, 2007) ja Gunnar Mattson: Prinsessa (WSOY, 1990) sekä muistelmissa Kristiina Helenius: Mikä maa, mikä syöpä (Tammi, 2008), Marja Aarnipuro: Rintasyöpävuosi (Teos, 2011), Satu Hassi: Tukka hattuhyllyllä (WSOY, 2002) ja Niina Repo: Arpi (WSOY, 2008). Alzheimerin taudista kertovat Saara Kesävuoren romaani Hyvä isä (Tammi, 2008) ja Hannu Mäkelän Muisto (Otava, 2001) ja Parkinsonin taudista Jussi Kivimäen muistelmat...
Tieto löytyy esim. teoksesta Uusi suomalainen nimikirja. Otava, 1988. Professori Ilmari Krohnin (1867-1960) mainitaan olevan ensimmäinen kristillisesti kastettu Ilmari.
Ruotsinkielisestä alkuteoksesta otettiin 1500 kappaleen painos vuonna 1862. Seuraavana vuonna, 1863, ilmestyi suomennos, josta otettiin peräti 4500 kappaleen painos.
Kirjan kustansi Suomen Talousseura, joka ehdotti, että kussakin kansankirjastossa olisi kirjaa kaksi kappaletta. Talousseura jakoi 1500 suomenkielistä kirjaa ilmaiseksi (kirjastoille?).
Vihdin kunnankirjasto painatti vuonna 2001 teoksesta näköispainoksen upeine kuvasivuineen. Näköispainoksella juhlistettiin Vihdin kirjastolaitoksen 150-vuotista taivalta. Näköispainosta saa lainaksi helmet-kirjastoista, Espoossa Omenan ja Sellon kirjastoista.
Lähde: http://agricola.utu.fi/julkaisut/tietosanomat/numero2-01/sieni.html
Ranskalaisen runoilijan Jean Cocteaun päiväkirjoista on suomennettu vain kirja nimeltä Oopiumi: päiväkirja vieroituskuurin ajalta (suomentaja Sirkka Suomi, 1987).
Tässä kirjassa Cocteau käsittelee muutamassa kohdassa unia ja unta, mutta kysymäsi kaltaista katkelmaa siitä ei löytynyt.
Cocteaulta on julkaistu useita päiväkirjoja, joista löytyvät tiedot alla olevasta bibliografiasta:
http://www.jeancocteau.net/oeuvre_bibliographie_en.php
Kysymäsi Cocteaun päiväkirjan katkelma löytyy englanniksi myös Jonathan Carrollin romaanista Outside the Dog Museum, mutta tätäkään teosta ei ole suomennettu:
http://books.google.fi/books?id=bZ14pa_B3RYC&pg=PA28&dq=And+then+I+real…
Useissa internet-lähteissä on tosiaan viitattu skotlantilaisten ja kanadalaisten tutkijoiden tekemään tutkimukseen, jonka mukaan optimaalisin istuma-asento olisi 135 asteen kulmassa. Suora tai eteenpäin nojaava istuma-asento taas rasittavat selkää liikaa.
Työterveyslaitoksen julkaiseman Ergonomia-teoksen mukaan lantiokulman, eli vartalon ja reisien välisen kulman, olisi hyvä olla suoraa kulmaa suurempi, noin 130 astetta, jolloin lanneranka asettuu luonnolliseen notkoasentoon. Sen voi toteuttaa joko hyvin muotoillulla, taaksepäin kallistuvalla lepoistuimella tai esimerkiksi satulatuolilla, jolloin vartalo on suorassa, mutta reidet kallistuvat alaviistoon. Erityisen tärkeää istuimessa on lannerangan tuki. Hyvässä työtuolissa on myös...
Runon Kuva on kirjoittanut Paavo Cajander. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Runo sisältyy myös vuonna 1914 ilmestyneeseen Cajander-kokoelmaan Runoelmia. Sittemmin yhä äitienpäivärunona suosittu Kuva on ollut mukana useassa runoantologiassa, joista esimerkkeinä mainittakoon Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978), Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980), Suomalainen omakuva (Otava, 1991), Äideistä parhain (Otava, 2001) ja Tämän runon haluaisin kuulla : kaikkien aikojen rakastetuimmat (Tammi, 2014).
Tästä Reedin & Masonin laulusta "Winter world of love" on julkaistu nuotti vuonna 1969 (Fazer FM105057) nimellä "Talven yli". Tätä varsin harvinaista nuottia kannattaa kysyä Jazz Pop Arkistosta, sillä yleisten kirjastojen kokoelmissa sitä ei näyttäisi olevan. Japan yhteystiedot ovat puhelin: (09) 757 0040 ja sähköposti: info@jazzpoparkisto.net
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Gustaf Erikson osti 1920-30-lukujen aikana purjelaivoja saksalaiselta laivanvarustamo Laeiszilta. Näiden joukossa oli myös Peking, joka päätyi Gustaf Eriksonilta lopulta Yhdysvaltoihin, jossa se on nykyisin museolaivana. (Lähde: lokistories.fi)
Lisää tietoa löytyy Loki-sivustolta:
Märssyraaka: https://lokistories.fi/entry/show/388
Ankkuri: https://lokistories.fi/entry/show/211
Tämän lisäksi Peking-laivasta löytyy englanninkielinen Wikipedia-sivusto: https://en.wikipedia.org/wiki/Peking_(ship)
