Teosta "Social fobi: effektiv hjälp med koginitiv beteendeterapi" ei ole suomeksi. Kirjan sisältöä kuvaamaan on Turun kaupunginkirjastossa käytetty mm. seuraavia asiasanoja: fobiat, pelot, käyttäytymisterapia, ahdistus ja sosiaalisten tilanteiden pelko. Näillä asiasanoilla saat selville aihetta vastaavia kirjoja Aino aineistotietokannastamme
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1140178993&ulang=…
Voit rajata teoksia painovuodella ja kielellä. Näin saat luokasta 59.561 esim. Hellström, Kerstin "Fobiat" (2003), André, Christophe "Pienet ahdistukset ja suuret surut" (2007), André, Christophe "Pienet pelot ja suuret fobiat" (2004), Furman, Ben " Perhosia vatsassa" (2002)ja lk 59.563 Mattila, Juhani " Ujoudesta,...
Helsingin Sanomissa on julkaistu pari artikkelia aiheesta: 22.5.2001 Oikopolut syntyvät luonnon voimasta (Markku Saksan artikkeli, jossa haastatellaan mm. maisema-arkkitehti Taina Apajalahtea), 22.5.2001 Ympäristöpsykologi: ihmiset kapinoivat määräilyä ja alistamista vastaan (Liisa Horellin haastattelu), 26.5.2001 Tieteen poluilla kohtaa outoja löytöjä (Timo Paukun artikkeli, jossa käsitellään saksalaisen Wolfgang Kornin ajatuksia poluttumisesta).
Artikkelit löytyvät Helsingin Sanomien arkistosta, joka on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä.
Lähdeteoksistamme ei löytynyt tietoa Karanen -nimestä, mutta se lienee samaa juurta kuin Kara. Sana "kara" merkitsee 'jotain kovaa', mutta myös 'pahansisuista, kiukkuista ihmistä'.
Lähde:
Mikkonen&Paikkala: "Sukunimet" (Otava, 2000)
Hei, ehdottaisin kuitenkin Karman kuvittaamaa Vattumatoa. Osa kuvista on mustavalkoisia, suurin osa tarinasta tapahtuu vattumetsässä ja vattukuninkaalla on komea vadelmahattu. Sadusta on myös Veronica Leon kuvittama versio, mutta tässä kirjassa ei ole vattuhattuista hahmoa. Kukka- ja marjahattuisia hahmoja on myös Beskowin kuvakirjoissa, vadelmahattuja löytyy ainakin Vuosisadusta. Mutta jos mikään näistä ei ole se oikea lapsuuden kirja, voimme jatkaa etsimistä.
Tinnitus eli korvien soiminen on yleinen vaiva, johon on monia syitä. Tietoa löytyy mm. Terveyskirjaston sivuilta:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=ati
Lääkäriltä kannattaa kysyä asiasta tarkemmin.
Toistaiseksi HelMet palvelussa ei voi tehdä itsepalveluvarauksia kuin yhdestä saman lehden numerosta kerrallaan. Pyydä henkilökuntaa varaamaan muut lehden numerot. Pahoittelemme asiaa.
HelMet varausohjeet: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Eila Hämelinin ja Sisko Peltoniemen kirja Edelläkävijät : vuosisata vapaakirkollista lähetystyötä (Päivä, 1990) mainitsee Jorma Manneron syntyneen Darjeelingissa Intiassa 14.7.1919. Hänen vanhempansa, englantilainen William Mann ja suomalainen Mia Lipponen olivat lähetystyössä Himalajalla, mutta muuttivat pian Jorman syntymän jälkeen Suomeen Terijoelle.
Yleensä Koivisto sukunimenä perustuu asutusnimeen. Talo, joka on rakennettu koivuja kasvavalle paikalle, on saanut nimen Koivisto usein Länsi- ja Keski-Suomessa, joskus myös Savossa.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava 2000
Arabianrannan kirjaston kokoelmiin ei ole tilattu espanjankielisiä lehtiä.
Voit tarkastella espanjankielisten lehtien saatavuutta pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa HelMet-verkkokirjastossa. Espanjankieliset lehtinimikkeet löytyvät esimerkiksi seuraavalla tavalla. Avaa HelMetin tarkennettu haku ja kirjoita hakusanalaatikkoon ”lehti”. Valitse pudotusvalikosta aineistolajiksi ”lehti” ja kieleksi ”espanja”. Kokoelma- ja sijaintikohtiin voit jättää valinnan ”kaikki”.
Haku antaa tulokseksi 15 espanjankielistä lehtinimikettä. Tulossivun vasemmasta laidasta, kohdasta ”sijainti” voi helposti nähdä, mihin kirjastoihin espanjankieliset lehdet tulevat. Klikkaamalla lehden nimeä, näet esimerkiksi lehden säilytys- ja saatavuustiedot.
Voit hakea...
Helmet-kirjastojen (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungikirjastojen) tulostettava ilmoittautumislomake löytyy allaolevasta linkistä aukeavalta sivulta kohdasta "ilmoittautumislomake" (hiukan kirjastonkortin kuvasta alas päin). Klikkaamalla saat lomakkeen auki.
Sivu löytyy Helsingin kaupunginkirjaston sivustolta kohdasta "Asiointi kirjastossa > Kirjastokortti ja tunnusluku".
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Kysyin kollegoilta ympäri Suomea, mutta valitettavasti kukaan ei tunnista tätä novellia. Wikipediasta löytyy englannin kielellä lista romaaneista ja novelleista, joissa kerrotaan teleporttauksesta (teleportation in fiction). Ehkä sieltä löytyy oikea tarina.
Tässä linkki: http://en.wikipedia.org/wiki/Teleportation_in_fiction
Listasta puuttuu Alfred Besterin romaani Määränpäänä tähdet, jossa myös kerrotaan teleporttauksesta.
Kaivattu kirja voisi olla Joyce Strangerin Paimenkoira Rex (Tammi, 1967). Skotlantiin sijoittuvassa tarinassa Johnny-poika saa haltuunsa villinä syntyneen bordercollien pennun.
Paloniemi on ns. asutusnimilähtöinen sukunimi. Sitä esiintyy sukunimenä mm. Posiolla, Kuusamossa. Alavudella, yleensäkin Länsi- ja Pohjois-Suomessa.
Sukunimistä osa on Salmesta tulleilla siirtolaisilla. Viipurissa ja Heinjoella nimi on vaihdettu Bryggäri - Paloniemi.
Väestörekisterikeskuksen sivustolla voi hakea tilastotietoja etu- ja sukunimistä.
Lisätietoja nimestä on mm. teoksessa Mikkonen: Suomalaiset sukunimet.
Löydät selkokielisiä kirjoja Papunet-sivuilta http://papunet.net/selko/kirjat-ja-esitteet/ ja kirjastojen aineistoluetteloista hakusanoilla historia ja selkokirjat/ yhteiskunta ja selkokirjat. Alla olevat on poimittu Papunetin sivuilta ja Helmet-tietokannasta:
Rajala Pertti, Suomen historia selkosuomeksi (uud. painos 2014)
Rajala Pertti, Tahtoa, taitoa ja sisua - Suomen historian merkkihenkilöiden elämäntarinoita selkokielellä. 2013.
Rajala Pertti, Talvisota. 2014.
Rajala Pertti, Hyvä Suomi! : Suomen itsenäisyyden ajan historia selkokielellä. 1993
Österback Mats, Oikeusvaltio Suomi (suomenkielinen käännös: Eeva-Liisa Järvinen). 2011.
Elomäki Mari, Kilkki Sakari, Österback Mats, Työelämän aakkoset. 2011.
Österback Mats, Perhe ja hyvinvointi...
Helsingin pelastuslaitokselta vastattiin kysymykseesi näin:
Helsingin Pelastuskoulu on kouluttanut palomiehet Helsinkiin jo vuodesta 1972. Koulun perustamisesta lähtien palomiesten koulutukseen on kuulunut kiireinen sairaankuljetus. Ensihoitokoulutuksesta on vastannut ensin paikallinen sairaanhoito-oppilaitos sitten AMK Stadia ja viimeksi Metropolia AMK.
Vuonna 2011 voimaan astunut ensihoitoasetus määrittää ambulanssimiehistön kelpoisuusehdot. Tuosta vuodesta lähtien olemme kouluttaneet pelastuskoulun jälkeen oppisopimusmuotoisesti kaikki valmistuvat palomiehemme ensihoitoon suuntautuneiksi lähihoitajiksi eli perustason ensihoitajiksi.
Jokainen laitoksen palomies on siis monitaitopelastaja asemapaikastaan riippumatta.
Lisätiedot:...
Nuottien lukemista voi opiskella omatoimisestakin, mutta hyvän opettajan kanssa se sujuu varmasti helpommin.
Yksi nuotinlukemisen itseopiskeluunkin sopiva kirjasarja on Anne Vallin Perusaste 1-3: musiikin teorian ja säveltapailun oppijakso. Kirjat saa lainaan pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=perusas…
Tampereen kaupunginkirjasto on koonnut yhteen myös muita itseopiskelun lähteitä:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/musiikinteoria1
Kyseinen katkelma on tosiaankin suomennos Fredrik Berndtsonin teoksesta Historisk-topografisk teckning till panorama af Helsingfors vuodelta 1847. Berndtson kuvaa tässä Katajanokkaa. Koko katkelma löytyy teoksen sivuilta 37 -38 ja kuuluu ruotsiksi näin:
"Afskild från staden genom en kanal, öfver hvilken en bro af sten är slagen, ligger längst i öster den så kallade Skatudden. Denna del af staden utgör likasom en liten förstad för sig sjelf; den framlägger i sitt yttre likasom en profkarta af hvad det präktiga Helsingfors för icke alltför långt tillbaka var, oregelbunden, skräpig, vittnande om nöd och förfall, men med allt detta pittoresk och intressant för forskaren."
Teos aukeaa luettavaksi digitoituna alla olevasta linkistä.
http://www....
