Tiedot löytyvät Helsingin kaupungin nettisuilta www.hel.fi :
Etusivulta voi edetä linkeittäin: Terveyspalvelut / Hammashoito / Hammashoito Helsingissä / Hammashoidon sähköiset palvelut.
Tässä lyhyt info:
"Hammashuollon sähköisten palvelujen avulla voitte:
* katsella ajanvaraustietojanne
* vahvistaa, perua tai siirtää saamanne ennakkoajanvarausajan
* perua tai siirtää ajanvarauksianne
* katsella hammashoidon jonotustietojanne tai poistaa itsenne hammashoidon jonosta.
Hammashoidon ensimmäinen vastaanottoaika tulee aina varata puhelimitse. Hammashoidon alueelliset ajanvarausnumerot.
Mikäli käytätte hammashuollon sähköisiä palveluja ensimmäistä kertaa, niin täyttäkää ensin itserekisteröitymislomake.
Jos olette käyttänyt...
Valitettavasti en ole onnistunut löytämään mitään tietoa tästä yhdistyksestä/yrityksestä. Vanhat tietosanakirjat, Helsingin puhelinluettelot, Viipurin puhelinluettelo 1939 ja osoiteluettelot eivät näytä Merkuriliittoa tuntevan. Apua ei myöskään ole Yhdistysrekisterin hakemistoista (http://yhdistysrekisteri.prh.fi:9057/haku.htx, http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/tietopalvelut/sahkoiset_palvelut…) tai yritysrekisteristä (http://www.020300200.com/?gclid=CNSA8sLN_JgCFcyR3wod9GCCmQ).
Helsingissä on 1910-luvulla toiminut kirjakustantamo Merkurius, joka on mm. julkaissut osoiteluetteloita ja tullitaksa- ja tullausohjekirjoja. Lienee eri asia.
Koivu ja tähti kulttuurikeskuksen salissa on konserttitason flyygeli. Kiinteitä istumapaikkoja on 250. Kokonaisyleisömäärää voidaan kasvattaa 300 henkilöön asti. http://www.muhos.fi/vapaa-aikapalvelut/esitys-ja-harjoitustilat .
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei kysymääsi kirjaa ole missään Suomen kirjastoissa. Tutkin osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi löytyvällä Frank-monihaulla tilannetta, mutta huonolta se tosiaan näyttää.
Kirja on silti mahdollista tilata ulkomailta kirjaston kaukopalvelun kautta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/kaukopalvelu/. Siellä olevalla lomakkeella voi itse tehdä kaukotilauksen. Ulkomailta tilaaminen on vain melko kallista, sillä Pohjoismaiden ulkopuolelta tilatusta kirjasta voi joutua maksamaan 25 euroa. Siksi saattaisi tulla halvemmaksi hankkia kirja suoraan ulkomailta.
Määritelmiä löytyy erilaisten tieto- ja sanakirjojen (huomatkaa myös erikieliset ja etymologiset sanakirjat)lisäksi aiemmin tehdyistä tutkimuksista, tieteellisistä artikkeleista, aiheeseen liittyvistä kirjoista jne. Vastatkaa seuraaviin kysymyksiin: Miten muut ovat tämän käsitteen määritelleet? Eikö Wikipedian tarjoama määritelmä täytä tieteelliselle määritelmälle asetettuja ehtoja? Mitä tarkoitamme ja mitä nimenomaan emme tarkoita tällä tietyllä käsitteellä tässä tutkimuksessa?
Tutkimuksen keskeiset käsitteet tulee yleensä määritellä usealla tavalla. Yksi määritelmä/käsite tuskin riittää. Käytettäviä määritelmiä on myös useanlaisia. Menetelmäoppaista(esim. "Tutkimus ja sen raportointi") löydät luetteloita erilaisista...
Tutkimuksissa suositaan monesti alkuperäislähteitä, joiden säilytyspaikkoja ovat arkistot, yliopistokirjastot ja tieteelliset seurat. Kaupunginkirjaston kokoelmista et löydä päiväkirjoja ja kirjeitä alkuperäisaineistona, mutta tutkimuksista editoituja teoksia löytyy kyllä.
Aleksis Kiven aikalaisia olivat esim. Bergbom, Topelius ja Nervander. Heidän teoksiaan ja kirjoja heidän tuotannostaan löydät helposti kirjastosta. Ongelmaksi muodostuu vain valinta. Kenen kirjoitustyylin sanoisit edustavan Helsingin kielioloja 1850-luvulla? Miten perustelisit edustavuuden? Mitä tarkkaan ottaen tarkoitat kielioloilla?
Lähettämästäsi kysymyksestä ei käy ilmi, mitä tutkimusmenetelmää aiot käyttää. Jos olet aikeissa laskea sanontojen tai sanojen...
HelMet-luettelosta löytyy kaksi ruotsinkielistä teosta, jotka liittyvät Hildegard Bingeniläisen kasvilääketieteeseen:
Schweiger, Anita – Kammerer, Susanne:
Hildegard av Bingens örtabok : förebygg och hela. Stockholm, 1998 (ISBN 91-7085-197-2)
Hildegards kök : råd och recept för ett liv i hälsa enligt Hildegard von Bingen (sammanställning Ellen Breindl). Göteborg, 2000
(ISBN 91-7085-207-3)
Kaukolainana voit tilata seuraavan julkaisun. Teos on tilattavissa Ruotsista.
Hertzka, Gottfried – Vatheur, Ingeborg: Så botar Gud: den heliga Hildegards medicin som ny naturläkemetod. Visby 1993.
(ISBN 91-7400-212-0).
Kaukopalvelulomake ja tarkemmat tiedot kaukolainauksesta ja kaukopalvelumaksuista löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta. Alla...
Sinun pitää käydä jossain HelMet-kirjastossa ja ottaa henkilötodistus mukaan. Jos olet alle 15-vuotias, siirryt tämän jälkeen käyttäjäryhmään "nuoret" (15-17-vuotiaat). Korttisi on tämän jälkeen voimassa siihen saakka, kun täytät 18-vuotta. Jos olet täyttänyt 18-vuotta, korttisi on tämän jälkeen voimassa rajattoman ajan.
Sinun ei tarvitse palauttaa lainaamiasi kirjoja tai uusia lainoja ennen eräpäiväkuitissa mainittua päivää.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Kysymys on aika haastava, mutta yritetään! Jos lähtöehtona on tanssittavuus (baletin näkökulmasta), on perinteinen kirkkomusiikki syytä jättää rauhaan. Sen sijaan sekä Bachilta että Sibeliukselta löytyy rytmillisesti selkeää musiikkia, joka sopii kamariorkesterilla esitettäväksi. Tässä joitakin ehdotuksia.
Bachin orkesterisarjassa (alkusoitossa) BWV1067 h-molli on suosittu osa Badinerie, jossa huilulla on hyvin kuuluva solistinen rooli. Osa on lyhyt ja aika ripeätahtisesti tasajakoisesti etenevä valoisa sävellys. Bachin orkesterisarjoissa (joita on neljä) on muitakin kamariorkesterin soittamia osia, jotka voisi hyvin kuvitella balettiharjoitusten taustalle. Tunnetuin niistä - "Bachin Air" - ei kuitenkaan ole ehkä tanssittavaksi sopivin....
Etsitty kirja saattaisi olla Tony Hutchingsin Meneviä esineitä (Artko, 1977).
Richard Scarryn tuotannosta lähimmäs menee Iloinen ilmakirja (Tammi, 1973). Tässä tosin yhdellä aukeamalla on yleensä useita kuvia, mutta muut tuntomerkit täsmäävät.
Katariina Lillqvistin animaatioelokuva Kamarihaikara vuodelta 1993 perustuu Franz Kafkan novelliin "Der Storch im Zimmer", joka on suomeksi saanut otsikon "Kun tulin illalla kotiin". Novelli julkaistiin suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1969 Aarno Peromiehen suomentamana kokoelmassa "Keisarin viesti" (toim. Kai Laitinen, Otava, 1969).
Itse asiassa "Der Storch im Zimmer" on katkelma pidemmästä tekstistä, joka sisältyy Kafkan muistikirjaan vuosilta 1916 - 18 ("Oktavheft C"). Kyseinen katkelma on ilmeisesti vuodelta 1917. Alkuperäiset tekstit voi lukea alla olevista linkeistä.
Lähteet:
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/147369
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_27981
http://www.franzkafka.de/franzkafka/fundstueck_archiv/...
Tarkoitatte varmaan kirjaa Hakulinen, Lassi: Laatokan sini. Kirjan kaikki kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa mutta teen siitä teille varauksen. Noudatteko teoksen Inkeroisista vai pääkirjastosta mielummin?
Hei Hämeenlinnan kirjastosta,
Kävin läpi kokoelmamme ompelukirjoja noilta vuosikymmeniltä. En tiedä, löysinkö etsimääsi, mutta ehdotan sinulle seuraavia teoksia:
Käthe Fischer: Ompelukirja (1989). Tässä kirjassa on aikuisten sivusaumattomien housujen ohje ja kaava. Koot ovat S, M ja L. Ohje on sivulla 34. Kirjassa on myös muita ohjeita, mm. hameen, toppien ja puseroiden kaavat sekä osio "Ompelua ilman kaavoja."
Kerstin Lokrantz: Vaatteita vaivatta, osa 1 (1972). Kirjassa on monenlaisten vaatteiden yksinkertaisia ohjeita, mm. s. 145 on "tavalliset housut", jotka voi ommella ilman sivusaumaa. Housut on lastenkokoa 115 cm ja kaava on piirretty millimetripaperille. Sivulla 68 on judohousujen kaava samaa lastenkokoa ja ne ovat myös ilman...
Ennen todellakin ilmestyi kirja, johon oli koottu kansalaisten verotustietoja. Enää ei sellaista kirjaa julkaista. Tilastotietoa verotuksesta saa Tilastokeskuksen (http://stat.fi) sekä Veroviraston (http://www.vero.fi) sivuilta. Tarkempia tietoja on kysyttävä paikallisesta verotoimistosta.
1980-luvun verokalentereita on pääkaupunkiseudun kirjastoissa käsikirjastokäytössä. Voit etsiä Plussa-tietokannasta nimekkeellä Verokalenteri.
Pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi löydät useita äänitteitä Monty Python -ryhmältä, mm. cd-levyt Monty Python's Life of Brian, Monty Python's Contractual Obligation Album, The Monty Python instant record collection ja Monty Python and the Holy Grail. Haussa voit rajata aineistoksi pelkät äänitteet. Palvelusta selviävät myös saatavuustiedot.
Koska vastausta kysymykseen ei löytynyt tavallisimmista tietokannoista (FENNICA, MANDA) eikä käytettävissä olleista painetuista bibliografioista, olen tiedustellut lastennäytelmää nimelta Kaiku Suomen nuorisokirjallisuuden instituutista, http://www.sni@sci.fi ja kirjastoalan keskustelulistalta. Ilmoitan myöhemmin vastauksesta. Ellei asia selviä näiden tahojen kautta, neuvon kääntymään seuraavien järjestöjen puoleen: Suomen näytelmäkirjailijaliitotto, http://www.sunklo.fi , Suomen Harrastajateatteriliitto, http://www.kolumbus.fi/harteatt/ , Työväen Näyttämöiden Liitto, puh 09-406432, Ink-company, puh 09-440163, fax 09-440120.
Fanni-nimi on tullut Fannysta, joka on Francisca-nimen englanninkielinen lyhenne. Francisca on muunnos miehennimestä Francis, joka on peräisin ranskalaista tarkoittavasta nimestä Franciscus. Fanni voi olla myös karjalankielisen Teofano-nimen lyhenne tai sitä on voitu käyttää myös Stefania-nimen lyhenteenä. Stefania on naisen nimen muunnos miehennimestä Stefan. Nimi on lyhenne kreikan nimestä Stéphanos, joka merkitsee kruunattua.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fanny_(nimi)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Stefan
Patjas – Kortesuo: Uusi etunimikirja (Karisto, 2015)
