Turun kaupunginkirjaston varausmaksu v. 2002 on 84 senttiä. Muistakin ensi vuoden maksuista löytyy sekä markka- että euromääräiset maksut kotisivumme hakemistosta "maksut" http://www.turku.fi/kirjasto/
Kannuksen muuttoliiketiedot:
Vuonna 2000 kuntien välisen muuttoliikkeen tulomuutto oli 167 ja lähtömuutto 241. Ulkomailta muutti 4 ja ulkomaille muutti 13 henkilöä.
Vuonna 2001 kuntien välisen muuttoliikkeen tulomuutto li 189 ja lähtömuutto 271. Ulkomailta muutti 9 ja ulkomaille muutti 11 henkilöä.
Vuoden 2002 tammi-syyskuussa kuntien välisen muuttoliikkeen tulomuutto oli 183 ja lähtömuutto 192. Ulkomailta muutti 3 ja ulkomaille muutti 2 henkilöä.
Lähde: Tilastokeskus. Aluetietokanta ALTIKA
Jarmo Saartin Opetusministeriölle vuonna 2000 laatiman selvityksen mukaan
kunnallisista kirjastoista 97 %:lla oli käytössään tietotekniikkaa, ja yli 95 %:lla Internet-yhteydet.
Lisätietoja : Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet".
Selvityksen tilastotietoja on julkaistu myös Tilastokeskuksen Tietoyhteiskunta-sivuilla osoitteessa: http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/julkinenkirjasto.html
Yleisten kirjastojen tilastotietokanta (http://tilastot.kirjastot.fi)
ja Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto eivät näytä sisältävän tietoja kirjastojen laitekannasta ja verkkoyhteyksistä.
Alla suora lainaus Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalvelun arkiston vastauksesta. Useimmiten ilmaisjakelulehden verkkosivujen osoitteet noudattavat muotoa http//www.tähänlehdennimi.fi verkkosivuilta löydät myös kyseisen lehden toimituksen yhteystiedot.
"Yhden osoitteen alle koottua luetteloa ilmaisjakelulehdistä tai paikallislehdistä ei löydy, mutta suppeampia luetteloita kyllä.
Suomen Gallup on sivustollaan listannut erityyppisiä aikakausjulkaisuja, myös ilmaisjakelulehtiä: http://mainostieto.mdc.fi/mediat.asp#ILMAISJAKELULEHDET Huom! Linkki "ilmaisjakelulehdet" ei toimi, mutta sanomalehtiluettelon jälkeen tulevat ilmaisjakelulehdet otsikolla Kaupunki- ja noutolehdet.
Sanomalehtien liiton sivulta löytyvät maakunnittain sellaiset...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä http://www.helmet.fi löytyy aihehakua käyttämällä hakusanoilla kineettinen taide useampia teoksia. Useimmissa on kyse kuvataiteesta, mutta joukossa on myös teos Ruutsalo, Eino: Kineettisiä runoja, kuvia ja maalauksia. Teosten saatavuustiedot saa esiin viitteen alleviivattua osaa klikkaamalla. Internetistä löytyy Google-haulla hakusanoilla kinetic poetry useita viitteitä, esim. http://mrl.nyu.edu/~perlin/poetry2/.
René(e) on ranskalainen lyhentymä Renatuksesta. Ranskassa Renée on tavallisimmin ollut naisennimi, tällöin muunnos Renatasta, muualla enimmäkseen miehennimi.
Renatus, latinan (kasteessa) uudelleen synytynyt, perimätiedon mukaan italialainen Sorrenton piispa 400-luvun alkupuolelta. Hänen muistopäivänsä on 12.11. tai 6.10., mutta Suomen almanakassa 1708 nimi oli 29.2. ja 1749 13.2.
Lähde Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY 2001.
Esimerkiksi Jari Paavonheimon uusin teos(2006) "Digitaalisen ja painetun rajalla: kirjoiuksia kirjasta, digitaalisuudesta ja kirjastosta" voisi olla sopivaa lähdemateriaalia. Samoin Hiidenkivi-lehdessä 2006;(90);13;6-8 julkaistu Jari Paavonheimon artikkeli "Kirjan monikasvoinen tulevaisuus".
Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta e-kirjalle asiasanoiksi löydät elektroniset julkaisut, sähköiset julkaisut ja sähkökirjat. E-kirjat tai verkkokirjat eivät ole asiasanoja, mutta niillä voit toki hakea vapaasanahaulla.
Lähdemateriaalia e-kirjoista löytyy runsaasti.
Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) yleisten kirjastojen eli HelMet-verkon kokoelmissa on teosta 11 kappaletta. Saatavuus:
http://www.helmet.fi/
Yliopiston kirjastoissa Helsingissä on myös kyseisestä kirjasta useita kappaleita:
https://finna.fi
Matkailusivustoissa on tietoa Italian sademääristä paikkakunnittain
http://matkailijan.info/ilmasto/eurooppa/italia/tilastot/
http://www.worldclimate.com/
Voit lähettää kysymyksesi myös Ilmatieteen laitokselle
http://www.ilmatieteenlaitos.fi/palaute/kysy.html
Muistatko mahdollisesti mistä kirjastosta lainasit kirjan? Se voisi auttaa löytämään oikean teoksen.
Asiakkaan lainaamista kirjoista ei ole saatavissa takautuvasti tietoa.
Vastaisuuden varalle voisi olla hyötyä, jos otat käyttöön HelMetin Omissa tiedoissa lainaushistoria-toiminnon
http://www.helmet.fi/search*fin/k
HelMetistä hakusanoilla, Viipuri kuvateokset, löytyi seuraavat kirjat. Mahtaisiko näistä jokin tuntua tutulta.
http://www.helmet.fi/search*fin?/Xviipuri+kuvateokset&searchscope=9&m=&…
Jos kyseessä on vanha teos, se saattaisi löytyä Pasilan kirjastovarastossa. Varastossa on avoimet ovet keskiviikkoisin klo 14-19: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/kirjavarasto/
Mutta kokoelma on käytettävissä myös Pasilan kirjaston...
Valitettavasti näistä kirjailijoista ei ole mainintaa Näytelmäkirjailijamatrikkelissa eikä suomalaisissa kirjailijaluetteloissa, ei myöskään Kansallisbiografiassa tai Kansallisbiografian lähteissä. Suomalaisen kirjallisuuden seuran matrikkelista löytyy Anna Jungista seuraavat tiedot: syntynyt 2.8.1876 Oulussa ja kuollut 19.7.1929 Helsingissä. Hän on kirjoittanut Kaksinpuhelua oulunkielellä 1921 ja Annlis och andra barn 1918.
Lauri Pohjolasta löytyy SKS:n Suomen kirjailijat pienoiselämäkerroista vain tiedot, että hän on julkaissut Jäijellähtö ja muita kuvvauksija vanhasta Oulusta, 1948. Lisäksi hän on julkaissut Kaltio lehdessä mm. Pyrstötähti 1957 ja Kulassiparooni 1948 sekä Elättivaras teoksessa Aakkosista alettiin Oulun kansakoulujen 75...
Kirjastoauto käy Merihaassa osoitteessa Hakaniemenranta 14 keskiviikkoisin klo 16.00-16.20. Kirjastoauton aikataulut löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/File/399649a1-a887-4d71-87ae-26d65a720bbb/Kirjast… .
Millenium-tietojärjestelmämme löysi nidetiedot, mutta yhtään nidettä ei toistaiseksi löydy HelMet-kirjastojen valikoimista.Nidettä on mahdollisesti tulossa HelMet-kirjastoihin, mutta tässä vaiheesa emme tiedä milloin.
Voitte myös tiedustella kirjakaupoista nidettä.Tässä niteen tarkat tiedot:
TEKIJÄ Sorri, Teo
TEOS Kappisaappaat / Teo Sorri
JULKTIEDOT [Oulu] : [Teo Sorri], 2008
ULKOASU 204 s. ; 22 cm
STAND NRO 978-951-97954-5-4 (sid.)
Hei!
Olen sama kirjastonhoitaja kuin edellisen kerran vastatessani.
Tutkin asiaa tarkemmin ja löysin ajantasaisen nettisivuston osoitteesta http://www.tampere.fi/ytoteto/kartta/map.php
Esimerkiksi Eniron karttasivulla Ukkopekankatu edelleen on.
Pahoittelen kovasti sitä, että jouduitte odottamaan näin kauan tietoa.
- TheSunin osalta katso linkin viitteet 3 ja 5. Nämä teikset voi tilata Selloon tai Tapiolaan, vaikka eivät kuulu juuri näiden kirjastojen kokoelmaan : http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/asun+esitt/asun+esitt/1%2C1%2C…
- Sibyl Vane ei löydy HelMet-kirjastoista. Voit tilata kaukopalvelun avulla kirjastoosi ainakin seuraavat: Woman of stone (1999), Love (2012), holy water and tv (2012)
- Elephants from Neptune ei löydy HelMet-kirjastoista. Kaukopalvelulla voi tilata ainakin seuraavat äänitteet: Elephants From Neptune (2012), Delay (ei tietoa julkaisuvuodesta)
- Odd Hugo ei löydy HelMet-kirjastoista - voi kokeilla kaukolainaamalla
- Marten Kuningas, vain seuraava löytyy HlMet-kirjastoista, Sellostakin (mutta on sieltä lainassa). Tilaa...
Kyseessä on ilmeisesti M Mapes Dodgen nuortenkirja "Hopealuistimet". Teos julkaistiin suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1922 ja sittemmin uudelleen vuosina 1956, 1959, 1967 ja 1982.
Kirjasammosta voi lukea kirjan juoniselostuksen. Sivu aukeaa alla olevasta linkistä. Netistä löytyy myös kuvia kirjan kannesta.
Kirja näyttää kuuluvan varsin monien Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Lähteet:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue4aafb1b-b485-40ca-baf0-f8…
http://www.sadunkirjat.fi/lasten-kirjat/183-mmapes-dodge-hopealuistimet…
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
HelMet-kirjastoista löytyy yksi ainoa soitinversio tästä suositusta Georg Malmsténin laulusta. Se on sovitus kahdelle harmonikalle ja soitinyhtyeelle Veikko Ahvenaisen CD-levyllä Nikkelimarkka. Se löytyy tällä hetkellä - tai siis seuraavan kerran perjantaina 15.5.2015 - Sellon kirjastosta hyllystä. Tee varaus netissä ja käy hakemassa se, jos vielä on aikaa. Tässä on suora linkki tuohon tietueeseen varaamista varten: http://luettelo.helmet.fi/record=b1938888~S9*fin. Jos et ole vielä HelMet-asiakas, soita heti perjantaina Sellon kirjaston musiikkiosastolle (09 816 57615) ja pyydä heitä ottamaan levy sinua varten sivuun ja mene sitten paikan päälle, hanki siellä kortti ja lainaa. Toivottavasti tämä vielä mahtui "nopean aikataulun"...
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa on melko hiljattain kysytty, ketkä suomalaisurheilijat ovat kirjoittaneet kirjan. Tuolloin aiheesta lähetettiin kysely myös valtakunnalliselle kirjastonhoitajien sähköpostilistalle. Kirjan julkaisseita urheilijoita ei löytynyt montaa, ja jos listasta poimitaan olympiaurheilijat, se lyhenee muutamaan kirjailijaan. Osan teoksista on julkaissut pienkustantaja.
Suomalaisista olympiaurheilijoista keihäänheittäjä Heli Krügerin ja seiväshyppääjä Eeles Landströmin teokset on kustantanut Otava. Heli Krügerin romaanit ovat ”Olen koskettanut taivasta” (2005) ja ”Pidä minusta kiinni” (2007). Eeles Landströmin romaani ”Kohti päämäärää : romaani nuoresta urheilijasta” (1966) ilmestyi Otavalta, mutta...
L+ arvosanaan tarvitaan varmasti täydet tiedot sekä jotain ylimääräistä harrastuneisuuden osoitusta tai erinomaista aiempaa koulumenestystä aineessa.
Hieman samaan tapaan kuin Ylioppilastutkintolautakunnan ohjeissa jaetaan hylätty arvosana neljään luokkaan(i+, i, i- ja i=) riippuen siitä miten lähellä hyväksyttyä arvosanaa se on. Kaikista kokelaan hyväksytyistä kokeista, mukaan lukien valinnaisia aineita, lasketaan arvosanojen perusteella saadut kompensaatiopisteet yhteen, jolloin 12 kompensaatiopistettä kompensoi i+:n, 14 pistettä i:n, 16 pistettä i-:n ja 18 pistettä i=:n.
Kysyin Ylioppilaslautakunnalta, josko heillä olisi arvosanatilastoja 1960-luvulta, mutta kevätkiireiden takia vastaus viipyy...
Internetistä löytyy osoitteesta http://www.gsansom.demon.co.uk/vfaero/oneoff/vf11.htm tieto, että ensimmäinen
Pääskysen prototyyppi eli de Havilland DH.108 Swallow TG283 lensi ensimmäistä kertaa 15. 5. 1946. Toinen prototyyppi TG306 lensi ensimmäistä kertaa kesäkuussa 1946. Kolmas Pääskynen VW120 lensi ensimmäistä kertaa 24. 7. 1947. Tämä kolmas koneista oli ensimmäinen kone, joka Britanniassa ylitti äänen nopeuden. Tämä tapahtui Internet-sivun mukaan 9. 9. 1948. Vuonna 1950 viimeisinkin näistä koneista tuhoutui.