Täsmälleen tuolla tavoin alkavaa runoa ei löytynyt, mutta voisiko tama Nazim Hikmetin runo olla etsimäsi?:
Jonakin päivänä sanoo äitimme luonto:
”Sait itkeä, sait nauraa,
nyt se loppuu, lapseni.”
Alkaa taas loputon elämä
joka ei näe, ei puhu, ei ajattele.
Suomennos on Brita Polttilan, ja runo löytyy ainakin näistä kirjoista:
Maailman runosydän (koonneet Hannu Tarmio, Janne Tarmio), Päivänlasku (toimittanut) Hannu-Pekka Lappalainen, Elämää vuoden kaikki päivät (toimittanut Sievers).
Kyseessä taitaa olla Elina Karjalaisen ja Maijaliisa Dieckmannin kirjoittama ja Maija Rannan kuvittama Ensiaapinen. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1991 ja toinen painos otettiin seuraavana vuonna.
Kuvaus kirjasta ja lista sen sisältämistä aakkosloruista löytyy Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta. Netistä löytyy kuvahaulla helposti kuvia Ensiaapisesta. Kirja näyttää löytyvän myös oman alueesi kirjastoverkosta.
http://lastenkirjainstituutti.fi/
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
http://vaarakirjastot.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löysin pari Ed Woodia ja hänen tuotantoaan käsittelevää kirjaa: Liken 1995 julkaisema Rudolph Greyn Ed Wood on Ed Wood. Kirja on suomennettu.
Plexuksen 1986 kustantamassa kirjassa Incredibly strange films löytyy tietoja myös Woodista. Kirjojen saatavuustiedot saat pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta, minne pääset kirjaston etusivulta (WWW:lib.hel.fi) klikkaamalla kohtaa Kirjat ja muu aineisto ja toimimalla ohjeen mukaan.
Internetistä voisit katsoa osoitteita http://allmovie.com/cg/x.dll ja http://uk.imdb.com/Name?Wood+Jr.,+Edward+D.
Vuonohevonen on suhteellisen pienikokokoinen, mutta voimakasrakenteinen. Englanninkielisen wikipediasivun mukaan täysikasvuisen vuonohevosen paino liikkuu 400-500 kilon välimaastossa, saman arvion antaa ranskankielinen wikipedia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Fjord_horse
https://fr.wikipedia.org/wiki/Fjord_(cheval)
NordGen-organisaation sivuilla mainitaan myös vuonohevosen painoksi 400-500 kg. https://www.nordgen.org/en/native-breed/norwegian-fjord-horse/
Voit kysyä kauppakirjan kopiota isännöitsijältä, jolle se on pitänyt toimittaa kaupanteon yhteydessä. Katso esimerkiksi https://laki24.fi/asuntokaupan-ilmoittaminen-isannoitsijalle/
Varsinaista tietoturvaroskalaatikkoa ei Helmet-kirjastoissa ole. Sitä vastoin paperisilppuri löytyy seuraavista kirjastoista:
Nöykkiön kirjasto
Sellon kirjasto
Soukan kirjasto
Tapiolan kirjasto
Töölön kirjasto
Viherlaakson kirjasto
Kannattaa vielä soittaa näihin kirjastoihin, ennen kuin lähtee paikanpäälle.
Hei!
Opettajille maksetaan lomarahaa. Jos kyseessä on kuitenkin sivutoiminen tuntiopettaja, lomarahaa ei makseta. Se, käytetäänkö termiä lomaltapaluuraha vai lomaraha, vaihtelee työehtosopimuksittain. Opettajat noudattavat kunnallista opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES:iä. Opettajan lomarahan määräytymisestä löytyy lisätietoa täältä: https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/lomat/kunnallinen-opetushenkiloston-virka--ja-tyoehtosopimus-ovtes/#milloin-lomarahani-maksetaan
Kaikkia lakkoja Kekkonen ei saanut loppumaan. Päinvastoin hän oli kenties jopa syynä joihinkin lakkoihin. Kekkosen presidenttikausi alkoi suurlakolla 1956. Linkki Elävä Muisti sivustolle
Veturimiesten lakon Kekkonen sai lopetettua 1976. Kekkosen kommenteista kertoo Turun Sanomien Aimo annos -palsta 2004:"
Kysymys oli yksi pätkä tasavallan presidentti Urho Kekkosen radio- ja tv-puheesta, jonka hän piti 10.11.1976 rautatievirkailijoiden lakon johdosta. Pieni avainryhmä, 670 junansuorittajaa, vaati eläkeikänsä alentamista 63 vuodesta 58 vuoteen. Kekkonen paheksui lakkoa ja ilmoitti päättäväisesti: "Tasavallan presidenttinä en tule allekirjoittamaan mitään sellaista lakia tai asetusta, jossa lakossa olevan virkamiesryhmän eläkeikää...
Kaupungin päättäjien mahdollisesti muuttuneisiin asenteisiin on vaikea päästä käsiksi, aiheesta ei ole tehty tutkimuksia. Sinänsä venäläisten matkailusta, ostokäyttäytymisestä ja taloudellisista vaikutuksista löytyy lehtikirjoituksia ja tutkimuksia. Paras osoitus kaupungin päättäjien halusta helpottaa venäläisten tuloa Etelä-Karjalaan oli yritys saada Venäjän konsulaatti Lappeenrantaan 1995-96. Tästä kirjoitettiin myös lehdissä paljon.
Aiheesta on mahdollista hakea tietoa Korkeakoulukirjastojen yhteisrekisteristä Lindasta tai lehtiartikkeleita Aleksista tai Artosta esim. hakusanoilla venäläiset ja matkailu, ostokäyttäytyminen,kauppa, ostajat, yrittäjät, taloudelliset vaikutukset, taloudellinen tai alueellinen yhteistyö, rajakauppa....
Valittavasti Pietarsaaren kirjaston saatavuustietoja (onko teos varattu, lainassa, mikä on eräpäivä jne) ei vielä voi nähdä internetin kautta. Myöskään omia lainojaan ei sitä kautta voi uusia.
Monilla kirjastoilla tällainen mahdollisuus on jo käytössä ja luultavasti se on tulossa Pietarsaareenkin, olihan tämä 13 kirjaston yhteistietokanta, Fredrika (johon Pietarsaarikin kuuluu) ensimmäinen Suomen kirjastojen webbi-aineistotietokanta.
Osoitteesta : http://www.fredrika.net/sok.htm voit kyllä nähdä, mitä teoksia kirjastossa on olemassa ja omasta kirjastostasi saat varmasti tarkempia tietoja uusien ominaisuuksien aikataulusta.
Yleisistä kirjastoista löytyy kovin vähän materiaalia ryhmäanalyyttisestä ryhmäterapiasta, mutta ryhmäanalyyttistä ryhmäterapiaa koskevia kirjoja (S. H. Foulkesin kirjoja)löytyy yliopistokirjastoista. Voit tarkistaa kirjojen saatavuuden Linda-tietokannasta esim. yleisissä kirjastoissa. Internetistä löytyy tieto Journal of Group Analytic Psychotherapy -nimisen lehden olemassaolosta, mutta lehteä ei ole tilattu kirjastoihin, eikä sen artikkeleita löydy artikkelitietokannoistakaan. Group Analysis -lehti sen sijaan löytynee yliopistokirjastoista.
Yleisistä kirjastoista löytyy ryhmäpsykoterapiasta kertovia peruskirjoja mm. Ryhmäpsykoterapian perusteet ja Heimo Salmisen Ryhmäanalyysin perusteet. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteessa...
Pääkirjastossa sijaitsevasta Helsinki-kokoelmasta löytyy kysymäänne aineistoa runsaasti, mutta ei kuitenkaan kattavasti. Esim. seuraavat kuuluvat kokoelmaan:
-Helsingin kaupungin kunnallishallinto (vuodesta 1875 lähtien)
-Helsingin kaupunginvaltuuston painetut asiakirjat (vuodesta 1907 lähtien. Myöhemmin Helsingin kaupunginhallituksen mietinnöt ja Helsingin kaupunginvaltuuston päätökset erillisinä julkaisuina)
-Kaupunginhallituksen esityslistat (säilytetään 5 vuotta)
-Lautakuntien esityslistat (kuluva ja edellinen vuosi, paitsi Kulttuuri- ja kirjastolautakunta viisi vuotta)
-Hallintokuntien toimintakertomuksia satunnaisesti
-Kaupungin eri virastojen ja laitosten omia julkaisuja, vuosikertomuksia yms. (ei kattavasti)
Edellä mainittujen...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokannasta http://www.helmet.fi voit hakea teoksia klikkaamalla sanahaku-linkkiä ja kirjoittamalla hakulaatikkoon urheilu and filosofia. Aiheesta löytyy esimerkiksi seuraavat teokset:
- Puhakainen: Lapsen aika. Puheenvuoro lasten liikunnasta ja urheilusta. Like 2001.
- Urheilu katsoo peiliin. Jyväskylä 2000.
- Puhakainen: Valmentaja ja filosofi. Helsinki 1999.
- Puhakainen: Kesytetyt kehot. Tampere Univeristy Press 1997
- Puhakainen: Kohti ihmisen valmentamista. Tampereen yliopisto 1995
Kirjojen saatavuustiedot näet aineistotietokannasta.
Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta http://finna.fi löytyy lisäksi esimerkiksi teokset:
- Tamburrini: The "hand of God". Essays in the philosophy...
Puhuessaan "raapaisusta unohduksen kasvoihin" Faulkner tarkoitti kirjailijan työtä. Kirjailija haluaa jättää itsestään/elämästään merkin jälkipolville.
"Really the writer doesn't want success. . . . He knows he has a short span of life, that the day will come when he must pass through the wall of oblivion, and he wants to leave a scratch on that wall — Kilroy was here — that someone a hundred, or a thousand years later will see." (William Faulkner)
Kirjailija ei oikeastaan halua menestystä. Hän tietää, että hänen elinaikansa on lyhyt, ja että aika, jolloin hänen täytyy kulkea "unohduksen seinän" läpi, tulee pian. Kirjailija haluaa "raapaista" tätä seinää ja jättää siihen itsestään merkin, jotta joku satojen tai tuhansienkin vuosien...
Tilastokeskus tekee vuosittain "Suomalaisten matkailu" -tutkimuksen, joka
julkaistaan Tilastokeskuksen "Liikenne ja matkailu" -sarjassa. Tietoja löytää myös internetissä olevasta maksuttomasta StatFin- (itsepalvelu) tietokannasta (http://statfin.stat.fi/StatWeb/start.asp?LA=fi&lp=home).
Tutkimuksen puhelinhaastattelut tehdään 15-74-vuotiaalle väestölle. Ikävä kyllä emme kerää erikseen tietoa 12-13-vuotiaista, jotka epäilemättä suurelta osalta matkailevat aikuisten seurassa.
Tilastokeskuksen uusin käytettävissä oleva vapaa-ajantutkimus on vuodelta 1991. Vuonna 2002 kerätyn vapaa-ajan tutkimuksen tuloksia alkaa ilmestyä vuonna 2004.
"Vapaa-aika numeroina 1991" julkaistiin neljänä eri tilastojulkaisuna (Tilastokeskus, Kulttuuri ja...
Porvoon kirjastosta löytyy seuraavaa aineistoa pesukoneen historiasta:
Kaiken maailman keksinnöt 1990 (s.80)
TEK: tekniikan tietokeskus osa 3 (s. 152-153)
Kivikirveestä tietotekniikkaan 1989 (s. 217-218)
Uusi nainen 2001 (no.3), s.10-11
Tietoa ankoista voit etsiä esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 asiasanalla ankka tai luokalla 67.44 (kotieläintalouden näkökulmasta). Jos et halua tulokseesi kaunokirjallista aineistoa, voit rajata haun koskemaan ainoastaan tietokirjallisuutta.
Viitteitä ankoista kirjoitettuihin artikkeleihin löydät kotimaisten artikkeleiden viitetietokannoista Aleksista tai Artosta, joita voit käyttää kirjastossa. Etsi asiasanalla ankka. Tulokseksi pitäisi tulla tietoa Aku Ankan ohella myös tavallisista ankoista.
Artikkelitietokanta Aleksin mukaan ihan äskettäin ei Anna-Leena Härkösestä ole lehdissä kirjoitettu. Helsingin Sanomissa (29.2.2004) oli artikkeli, jossa häntä ja muutamaa muuta kirjailijaa haastateltiin (kirjailija L. Onervasta). Edelliset artikkelit hänestä olivat Anna-lehdessä (2003, n:o 44, s. 12-16) ja Kaks' plus -lehdessä (2001, n:o 9, s. 8-11).
Hyvä tietolähde on Helsingin kaupunginkirjaston sanojen aika -tietokanta, jossa Anna-Leena Härkösestä ja monesta muusta suomalaisesta nykykirjailijasta on paljon tietoa: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Tähän mennessä on suomennettuna julkaistu 50 osaa tätä sarjaa. Englanniksi kirjoja on kyllä ilmestynyt enemmän, joten ehkäpä niitä tulevaisuudessa käännetään suomeksi lisää. Kustantaja kirjoilla on ollut Otava. Tällä palautelomakkeella kustantajalta voi kysyä lisätietoja:
http://www.otava.fi/palaute/?n=1
Alla pari varsin kattavaa sivustoa, jotka käsittelevät Mildred Wirt Besonia, (Carolyn Keene). Valitettavasti sivut ovat englanninkielisiä.
http://www.nancydrewsleuth.com/mildredwirtbenson.html
http://childrensbooks.about.com/cs/authorsillustrato/a/nancydrew.htm
