Muutamia 1920- ja 1930-luvun aurojen kuvia löytyy hakupalvelu Finnan kautta:
https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000nf3t
https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0038hc
https://www.finna.fi/Record/ilomantsi.M011-467796
Paras asiantuntemus lienee Suomen maatalousmuseo Sarkalla. He ovat mukana Kysy museolta -palvelussa, jonne kysymys kannattanee lähettää:
https://www.kysymuseolta.fi/sarka/
Suomen kielen hevos- ja ratsastussanaston ominaispiirteitä erityisesti slangissa ja puhekielessä tutkineen Virpi Siitosen mukaan "karvaooppelin" kaltaiset nimitykset liittyvät kiinteästi aikaan, jolloin hevonen syrjäytyi varsinaisen kulkuvälineen asemasta, ja autolla liikkuminen oli selvästi hienompaa kuin hevospelillä köröttely.
Suomalaisen autoilun alkuvaiheita kirjassaan Ajetaanpa automobiililla käsitellyt Pertti Kaarna ajoittaa hevosliikenteen väistymisen 30-luvun alkuun. Ensimmäiset Opelit tulivat maahamme vuonna 1908 ja siitä tuli nopeasti Suomen suosituin automerkki. Opelin voittokulku jatkui sotavuosiin ja niiden ankarasti säännösteltyyn autotuontiin saakka. Kun maahantuonti jälleen alkoi sodan jälkeen, tuontimaita olivat...
Vuonna 2020 Suomessa oli 51 vähintään 10 000 asukkaan taajamaa.
Tieto löytyy Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Tilaston taulukoihin pääset tästä linkistä: https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/?tablelis…
Tiedon saa poimittua taulukosta 11s8 -- Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2020: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…
Vuotta 2021 koskevat taajamatiedot julkaistaan 15.12.2022.
Riippi-nimen alkuperälle löytyy kaksi rinnakkaista selitystä. Yksi Riippa-, Riippi- ja eteläisten Riipi-nimien (Riipi, Riipinen) lähtökohta on germaaninen miehennimi (Ribbe, Ribe, Ripi, Ribo, Ribbold, Ricbernus jne.), joka on voinut nimilainana päästä varhaisen isännän etunimestä talonnimeen ja sitä kautta sukunimeksi. Osa nimiperheen nimistä on taas muovautunut meillä jo keskiajalla esiintyneestä skandinaavisesta nimestä Grip.
Sukunimellä Riippi on eri alkuperä kuin substantiivilla riippi (mm. 'nuorasta verkon tapaan solmittu pussi, joka riippuu hevosen päässä ja josta hevonen syö heiniä', 'heinänkantolaitteena käytetty verkkomainen pussi', 'laite, jolla eväitä kannettiin selässä'; 'heinänkantolaitteena käytetty koivun vitsa, jonka...
Kotimaisista kertojista Enni Mustoselta löytyy kartanoelämästä kertovia historiallisia romaanisarjoja useampiakin. Hänen sarjoissaan on ollut tyypillistä sekä palvelusväen että isäntäväen näkökulman esiintuominen. Hänen uusin sarjansa on Rouvankartanon tarinoita, johon on ilmestymässä toinen osa keväällä 2024. Mustoselta on aiemmin ilmestynyt Järjen ja tunteen tarinoita -sarja, jossa on myös kaksi näkökulmaa, mutta isäntäväki ei edusta kartanolaisia. Suosittelen kuitenkin sitäkin. Enni Mustonen eli Kirsti Manninen on ollut tekemässä myös televisiosarjaa Hovimäki, josta on tehty myös kuusiosainen kirjasarja, joka kertoo televisiosarjaa laajemmin Lindhofin aatelissuvusta ja Sepän torpparissuvusta, joiden vaiheet kietoutuvat tiiviisti...
Tulisiivet-sarjan The Lost Continent- kirjaa ei vielä ole suomennettu. Tällä hetkellä viimeisin sarjan suomennettu osa on numero 10, Kavala sydän (Darkness of dragons).On kuitenkin ilmeistä että tiedustelemasi kirja suomennetaan piakkoin, suosittelen seuraamaan kirjaston ja kustantajan (Gummerus) uutuusluetteloita.
Suomen kielen opetuspaketteja venäjää puhuvalle ovat ainakin seuraavat: RAZINOV, P.A., "Finski jazyk dlja natsinajustsih - kurs intensivnogo samoobutsenija / Suomea aloitteleville - intensiivinen itseopiskelukurssi", Petrozavodsk, 1991 (oppikirja + 2 kasettia) sekä
SOOM, Irina, "Utsim finski v Finskom tsentre", Sankt-Peterburg, 1995 (oppikirja + kasetti). Molempia on useissa Suomen kirjastoissa.
Rauman kirjaston luettelo ei ole vielä verkossa, mutta jos kursseja ei Raumalla ole, kirjastoa voi pyytää hankkimaan niitä kaukolainaksi muualta.
Vanity Fair tulee ainakin Espoon Viherlaakson kirjastoon. Hämeenlinnan ja Himangan kirjastoissa on tietokannan mukaan vain v. -97 ja-98 kappaleita. Kaikki kirjastot eivät luetteloi lehtiänsä aineistotietokantoihin, joten (mahdollisesti) lähempänä sijaitsevien kirjastojen tietoja ei ole saatavilla. Ota yhteys lähikirjastoosi ja pyydä lehti/artikkelikopio kaukolainaksi heidän kauttaan. Suurin osa kirjastoista lainaa vanhempia lehtien numeroitaan, saatat siis joutua odottelemaan haluamaasi numeroa jonkin aikaa.
Kasvava aikuinen TV:sarjan verkosivut ovat osoitteessa:
http://www.yle.fi/tv1ope/kasvava
Sarjasta ei ole valmisteilla videota mm. tekijänoikeudellisista syistä.
Kasvava aikuinen kirjaa on saatavilla useissa pääkaupunkitiedon kirjastoissa.
Ajantasaiset saatavuustiedot voi tarkistaa osoitteesta
http://www.libplussa.fi
Näista voisi olla apua:
-Koivistoinen: Mä voitan kaikki (Kertoo vastikään vammautuneesta pojasta ja vammaisuuden kanssa "sinuiksi tulemisesta"),
-Vilkuna: Rulla (Kertoo pyöratuolissa olevasta pojasta jonka isä on urheiluhullu)
-Asko Martinheimon Mustajärven oudot linnut kertoo näkövammaisesta Jesse-pojasta, joka joutuu mukaan salapoliisiseikkailuun. Kirja on salapoliisityyppinen nuortenkirja.
-Kaija Pakkasen Vimperin pihan Ilona kertoo sokeasta tytöstä, joka osaa
ottaa vammansa jopa huumorilla pihan lasten kanssa: hän on hyvä leikkimään
sokkoa jne.
Turun kaupunginkirjaston varausmaksu v. 2002 on 84 senttiä. Muistakin ensi vuoden maksuista löytyy sekä markka- että euromääräiset maksut kotisivumme hakemistosta "maksut" http://www.turku.fi/kirjasto/
Teimme pyytämääsi varausten ilmoitustapaan muutoksen. Itsekin muutoksen voi tehdä seuraavasti: mene Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastoon http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1&sesid=1001761405&ulang=… ja valitse vasemman reunan valikosta "omat tiedot". Anna oma käyttäjätunnuksesi kirjastokortistasi ja salasanasi ja kirjaudu sisään. Tämän jälkeen valitse vasemman reunan valikosta "ilmoitustapa". Tällä sivulla voit muuttaa ilmoitustavan haluamaksesi.
Kannuksen muuttoliiketiedot:
Vuonna 2000 kuntien välisen muuttoliikkeen tulomuutto oli 167 ja lähtömuutto 241. Ulkomailta muutti 4 ja ulkomaille muutti 13 henkilöä.
Vuonna 2001 kuntien välisen muuttoliikkeen tulomuutto li 189 ja lähtömuutto 271. Ulkomailta muutti 9 ja ulkomaille muutti 11 henkilöä.
Vuoden 2002 tammi-syyskuussa kuntien välisen muuttoliikkeen tulomuutto oli 183 ja lähtömuutto 192. Ulkomailta muutti 3 ja ulkomaille muutti 2 henkilöä.
Lähde: Tilastokeskus. Aluetietokanta ALTIKA
Jarmo Saartin Opetusministeriölle vuonna 2000 laatiman selvityksen mukaan
kunnallisista kirjastoista 97 %:lla oli käytössään tietotekniikkaa, ja yli 95 %:lla Internet-yhteydet.
Lisätietoja : Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet".
Selvityksen tilastotietoja on julkaistu myös Tilastokeskuksen Tietoyhteiskunta-sivuilla osoitteessa: http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/julkinenkirjasto.html
Yleisten kirjastojen tilastotietokanta (http://tilastot.kirjastot.fi)
ja Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto eivät näytä sisältävän tietoja kirjastojen laitekannasta ja verkkoyhteyksistä.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä http://www.helmet.fi löytyy aihehakua käyttämällä hakusanoilla kineettinen taide useampia teoksia. Useimmissa on kyse kuvataiteesta, mutta joukossa on myös teos Ruutsalo, Eino: Kineettisiä runoja, kuvia ja maalauksia. Teosten saatavuustiedot saa esiin viitteen alleviivattua osaa klikkaamalla. Internetistä löytyy Google-haulla hakusanoilla kinetic poetry useita viitteitä, esim. http://mrl.nyu.edu/~perlin/poetry2/.
René(e) on ranskalainen lyhentymä Renatuksesta. Ranskassa Renée on tavallisimmin ollut naisennimi, tällöin muunnos Renatasta, muualla enimmäkseen miehennimi.
Renatus, latinan (kasteessa) uudelleen synytynyt, perimätiedon mukaan italialainen Sorrenton piispa 400-luvun alkupuolelta. Hänen muistopäivänsä on 12.11. tai 6.10., mutta Suomen almanakassa 1708 nimi oli 29.2. ja 1749 13.2.
Lähde Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY 2001.
Esimerkiksi Jari Paavonheimon uusin teos(2006) "Digitaalisen ja painetun rajalla: kirjoiuksia kirjasta, digitaalisuudesta ja kirjastosta" voisi olla sopivaa lähdemateriaalia. Samoin Hiidenkivi-lehdessä 2006;(90);13;6-8 julkaistu Jari Paavonheimon artikkeli "Kirjan monikasvoinen tulevaisuus".
Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta e-kirjalle asiasanoiksi löydät elektroniset julkaisut, sähköiset julkaisut ja sähkökirjat. E-kirjat tai verkkokirjat eivät ole asiasanoja, mutta niillä voit toki hakea vapaasanahaulla.
Lähdemateriaalia e-kirjoista löytyy runsaasti.
Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) yleisten kirjastojen eli HelMet-verkon kokoelmissa on teosta 11 kappaletta. Saatavuus:
http://www.helmet.fi/
Yliopiston kirjastoissa Helsingissä on myös kyseisestä kirjasta useita kappaleita:
https://finna.fi
Matkailusivustoissa on tietoa Italian sademääristä paikkakunnittain
http://matkailijan.info/ilmasto/eurooppa/italia/tilastot/
http://www.worldclimate.com/
Voit lähettää kysymyksesi myös Ilmatieteen laitokselle
http://www.ilmatieteenlaitos.fi/palaute/kysy.html
Muistatko mahdollisesti mistä kirjastosta lainasit kirjan? Se voisi auttaa löytämään oikean teoksen.
Asiakkaan lainaamista kirjoista ei ole saatavissa takautuvasti tietoa.
Vastaisuuden varalle voisi olla hyötyä, jos otat käyttöön HelMetin Omissa tiedoissa lainaushistoria-toiminnon
http://www.helmet.fi/search*fin/k
HelMetistä hakusanoilla, Viipuri kuvateokset, löytyi seuraavat kirjat. Mahtaisiko näistä jokin tuntua tutulta.
http://www.helmet.fi/search*fin?/Xviipuri+kuvateokset&searchscope=9&m=&…
Jos kyseessä on vanha teos, se saattaisi löytyä Pasilan kirjastovarastossa. Varastossa on avoimet ovet keskiviikkoisin klo 14-19: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/kirjavarasto/
Mutta kokoelma on käytettävissä myös Pasilan kirjaston...
