Louise Rennisonin Georgia Nicolsonin salatut elämät -sarjan seitsemäs osa "Häähumua ja hyytelöpolvia" on juuri ilmestynyt. Voit varata teoksen soittamalla melle (Hämeenlinnan pääkirjasto, tietopalvelu 03 6212598) tai tehdä varauksen verkkokirjastossa http://hameenlinna.kirjas.to/.
Vanhimmat Kantonen- ja Kantola-nimet vaihtelevat Kantanen- ja Kantala-muotojen kanssa, mikä johtuu siitä, että alkujaan ”kanto” = ”kanta”. Enimmät Kantala-nimiset talot sijaitsevat niemen tyvessä eli kannassa tai ovat kantatiloja, joista muita tiloja on erotettu. Sanalla ”kanta” on myös merkitykset ”niemi” ja ”kapea kaistale vesien, soiden tai peltojen välissä”.
Pälkäneen kylä Koljonkanta on tunnettu myös nimellä Kanto ja Pälkäneen Kantokylä oli vuosina 1448 ja 1462 Kantokijle ja Kantokylä, mutta 1463 Kanda kylä by ja Kandakylä.
Sukunimellä Kantonen ei ole selvää levikkialuetta. Se on levinnyt lähes pariinkymmeneen pitäjään Pohjanmaalle, Lounais-Suomeen, Hämeeseen ja aina Enonkoskelle asti. Vuoden 1906 nimenmuutokset ovat tuoneet Kantosen...
Margit Sandemon kirjasarja "Jääkansan tarina", joka koostuu 47:stä kirjasta, löytyy muut osat paitsi osat 21 ja 22 Lohjan kirjastosta, Virkkalan toimipisteestä. Kirjasarjaa voi lainata ja sen voi noutaa itse valitsemastaan toimipisteestä. Puuttuvat osat voi saada kaukolainaksi. Voit ottaa yhteyttä lähimpään kirjastopisteeseen ja sopia asiasta.
Koko sarjan osanimet löytyy osoitteesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kansan_tarina
Meidän tietokannastamme voi tarkistaa saatavuuden:
http://lohja.kirjas.to
Yo-espanjaa löytyy todellakin niukasti.
Linnkkinä lista abi-espanjan kielen kirjaoista ja laaja espananjan kielen oppiaineiston hakutulos:
http://www.helmet.fi/requestmulti~S17*fin/view/search~S17*fin?/Xespanja…
http://www.helmet.fi/search~S17*fin?/Xespanjan+kieli&searchscope=17&m=&…
Et kerro, minkä kirjaston lainoja haluaisit uusia, mutta useimmissa kirjastoissa lainojen uusiminen onnistuu, jos uusittavaan ei ole varauksia. Uusimisten määrä on yleensä rajattu. Jos kortilla on tietyn summan ylittävä määrä maksuja, esim. myöhässä palautetuista lainoista, lainojen uusiminen ei ole mahdollista ennen maksujen maksamista.
Ota yhteyttä sen kunnan kirjastoon, josta olet kirjasi lainannutkin, niin saat tarkempia ohjeita. Kirjaston tietokannasta löytyvät myös ohjeet lainojen uusintaan.
Helsingin kaupunginkirjaston tilastojen mukaan lainatuimmat runokokoelmat tämän vuoden syyskuuhun mennessä ovat seuraavat:
Kotimaiset:
Liian lyhyt hame : kertomuksia keittiöstä : laululyriikkaa / Sofi Oksanen.
Peippo vei / Heli Laaksonen.
Elämäni, kuolemani ja kohtaloni : kootut runot / Edith Södergran ; suomentaneet Pentti Saaritsa.
Sinä kuulet sen soiton / Jenni Haukio.
Öisin olemme samanlaisia : runoja / Anja Snellman.
Ulkomaiset:
Kootut teokset 1954-2004 / Tomas Tranströmer ; suomentanut Caj Westerberg.
Valitut runot / Anna Ahmatova ; toimittanut ja suomentanut Marja-Leena Mikkola.
Täällä / Wisława Szymborska ; suomentanut Martti Puukko.
En minä aina ole sama : runoutta / Fernando Pessoa ; valikoinut ja suomentanut Pentti Saaritsa....
Aale Lindgrenin levyä "Arioso" löytyy Suomen kirjastoista sekä LP- että CD-muodossa. LP-levyn tunnus on FGLP-1048 ja CD:n vastaavasti FGCD-1048.
Jos omasta kirjastosta sitä ei löydy, sen voi pyytää kaukolainaksi.
Joseph Persico, joka on myös kirjoittanut 1. maailmansodan viimeisestä päivästä teoksen "Eleventh Month, Eleventh Day, Eleventh Hour: Armistice Day, 1918 World War I and Its Violent Climax" (2005) on listannut erillisessä artikkelissaan viimeisen päivän tappioita. Tässä listauksessa ei ole eritelty kaatuneita, haavoittuneita ja kadonneita erikseen, vaan ne on kaikki laskettu tappioiden kokonaislukuun:
Yhdysvallat n. 3500 miestä
Iso-Britannia n. 2400 miestä
Ranska n. 1170 miestä
Saksa n. 4120 miestä
Kaikkiaan viimeisen sotapäivän tappioiksi voidaan laskea siis yli 11 000 miestä, joista kuitenkin suuri osa on ollut haavoittuneita. Toki näistäkin luvuista saa ainakin suuntaviivoja myös pelkästään kaatuneiden lukumäärien suhteeseen eri maiden...
Kyllä vain. Vaikka avotulen teko ei kuulu jokamiehenoikeuksiin vaan edellyttää maanomistajan lupaa, pakkotilassa eli hengen tai terveyden suojelemiseksi tulen voi tehdä rikoslain (4 luku 5 §) nojalla. Tällaisia tilanteita voivat olla esim. jäihin putoaminen tai eksyminen.
Lähde: Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella. Lainsäädäntöä ja hyviä käytäntöjä. Ympäristöministeriö 2012. (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38797/SY30_2012_Jokami…)
Toivottavasti tästä listasta löytyy jokin sopiva kirja:
1) Tove Jansson: Kesäkirja tai Kunniallinen petkuttaja
Tove Jansson on tänä vuonna ajankohtainen juhlavuotensa ansiosta, vaikka kirjat onkin alun perin julkaistu 70- ja 80-luvuilla. Kesäkirjasta on tänä vuonna otettu uusi painos. Nämä kuuluvat Tove Janssonin aikuisten kirjojen tuotantoon, molemmat ovat hyviä kirjoja, vaikkakin erilaiset
2) Anne Tyler: Jää hyvästi
3) Grégoire Delacourt: Onnen koukkuja
4) Jokin Anna Gavaldan kirja
Uusin käännös ”Lempi ei ole leikin asia” on tältä vuodelta, mutta siinä on varauksia. Muita vaihtoehtoja ovat esim. Karkumatka vuodelta 2010 (kevyehkö) tai Kimpassa vuodelta 2004.
5) Ulla-Lena Lundberg: Jää
Finlandia-palkinnon voittaja vuodelta 2012
6)...
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneet ovat palvelinjärjestelmässä. Kaikki ohjelmat on asennettu keskitetysti. Asiakkaat eivät pysty asentamaan niihin mitään ohjelmia.
Halutessasi voit käyttää kirjaston langatonta verkkoa, kun asennat kyseisen ohjelman omalle koneellesi. Ohjelma löytyy esimerkiksi seuraavalta nettisivulta http://spss.fi.softonic.com .
Kaskuja Järvenpäästä (toimittanut Väinö Kyrölä, julkaissut Järvenpää-seura, 1981) -kirjassa on kaskuja mm. Jean Sibeliuksesta. Niitä löytyy myös kirjasta Henkilökaskujen & anekdoottien kirja: 2966 hauskaa ja yleissivistävää kaskua ja anekdoottia kaikkien aikojen silmäntekevistä (koonneet Hannu Tarmio, Janne Tarmio, Kauko Saarentaus, 1990)
Sana on todella tulkittu saksalaisperäiseksi tai laajemmin germaaniseksi lainasanaksi, esimerkiksi
muinaisskandinaavi (noin vuodet 800-1550) ljóðr, lýðr 'kansa, väki'
muinaisalasaksa (noin 800-1200) liud 'kansa'
muinaisyläsaksa (noin 740-1000) liuti 'ihmiset', 'väki'
keskiyläsaksa (noin 1000-1450) liute 'ihmiset', 'väki'
nykysaksa Leute 'ihmiset', 'väki'
Samaa juurta olevia sanoja löytyy muistakin indoeurooppalaisista kielistä, esimerkiksi
slaavilaisissa kielissä nykyvenäjä люди/ljudi 'ihmiset'
balttilaisiissa kielissä liettuan liaudis 'kansa'
Suomessa tunnettu sana liuta 'suuri joukko' on samaa alkua.
Liutu-nimistä sukua on perinteisesti asunut Joutsan ja Puumalan suunnassa.
Saksalaisväestöä meillä on ainakin rannikkokaupungeissa asunut...
Kyseessä voisi olla Kajaanin yhteiskoulun toverikunnan lehti Kipinä, johon koulun oppilas Urho Kekkonen kirjoitti juttuja nimimerkeillä. Esaias Ranstakka, myöhemmin Kohennuskeppi, oli yksi Kekkosen monista salanimistä. Kekkonen itse mainitsee muistelmissaan, että ”ensimmäiset lehdet, joissa kirjoituksiani julkaistiin, lienevät olleet (--) koulun toverikunnan ja raittiusseuran lehdet Kipinä ja Mielikki.” Ajallisesti numero sopisi Kekkosen kouluvuosiin Kajaanin yhteiskoulussa.
Lähteet:
https://www.doria.fi/handle/10024/7353/browse
https://www.doria.fi/handle/10024/7353
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/632/
Kekkonen, Urho: Vuosisatani. 1. (Otava, 1981)
https://www.doria.fi/handle/10024/8435
Olisiko kyseessä seuraava kirja: Ottiell Jürissaar: Kevääntytöt. Kirja on suomennettu viron kielestä vuonna 1993 ja se löytyy Helsingin pääkirjastosta.
Wikipediassa on aiheesta hyvä artikkeli, jossa on yksityiskohtaisia nopeustietoja. Sen mukaan 1990-luvun ensimmäiset puhelinmodeemit tarjosivat yleensä nopeuden 33,6 kb/s. ISDN-tekniikka tarjosi 128 kb/s ja 1997 käyttöön saatu ADSL oli ensimmäinen megatavun eli 1000 kb/s saavuttanut tekniikka.
Se, miten nopeasti joku internet-sivu latautuu, riippui ja riippuu sekä ladattavan sivun ylläpitäjän tarjoamasta nopeudesta että oman laitteiston vauhdista. Tämän takia oman yhteyden huippunopeus (kuten kysyjän 110 Mb/s) ei takaa, että mikä tahansa verkkopalvelu toimii tällä nopeudella. Yleensä vain suurempien kaupallisten yrittäjien palvelimet yltävät yhtä suuriin nopeuksiin kuin nykyään on kuluttajille tarjolla esimerkiksi Suomessa. Todellinen...
Tässä joitakin kollegojen ehdotuksia kirjoista, joissa on vaativa henkilö. Varsinaista diagnostisoitua persoonallisuushäiriötä heillä ei kuitenkaan liene.
- Rosa Liksomin Everstinnassa aviomies on kontrolloiva ja väkivaltainen.
- Pirkko Saision Pienin yhteinen jaettava ja Vastavalo: isä on vaativa.
- Laura Lindstedtin Sakset-romaanissa adoptioäiti on odotuksissaan lasta ja itseään kohtaan perfektionistinen, eikä saa normaalia tunnekontaktia syntymään.
- Erja Mollberg : Vakuuslapset (tässä kirjassa hän kuvaa vaativaa isäänsä ja miten tämä vaikutti perhe-elämään)
- Lena Andersson : Omavaltaista menettelyä (päähenkilö rakastuu naimisissa olevaan mieheen, jolla on vaativa luonne
ja joka käyttää naista hyväkseen)
- Edward St.Aubyn :...
Emme onnistuneet löytämään tätä laulua. Yle Arkiston Fono-tietokannan kautta löytyy listausta hänen laulamistaan kappaleista. Löytyisikö niistä etsimäsi? Alla linkki luetteloon:
http://www.fono.fi/TekijaHakutulos.aspx?esittaja=muje+juha&Page=1
Ritva-tietokannasta ei löytynyt tietoa kuvauspaikoista, https://rtva.kavi.fi/program/details/program/7732300. Löysin televisiosarjan vanhat sivut, joista ei kylläkään löytynyt muuta tietoa kuin että koekuvaus oli Vantaalla, http://vintti.yle.fi/yle.fi/laura/tietopalsta_laura.htm. Ohjelman tekijöiden tietoja löytyy sivuilta, mutta asiasta voisi saada tietoa Yleltä. Kyselyt Ylelle lähetetään palautelomakkeen kautta, https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-yhteystiedot
