Kuopion kaupunginkirjaston lehtisalissa Kauppalehteä ja Taloussanomia paperiversioina säilytetään vain kuluva vuosi. Mikrotallenteina kyseisiä lehtiä vuosilta 2001 ja 2004 ei kirjastossamme ole, mutta voitte saada ne kaukolainana luettavaksi, ei kuitenkaan kotilainaksi. Mikrofilmit voitte lukea lehtisalin sukututkimushuoneessa mikrofilminlukulaitteen avulla ja tarvittaessa ottaa siellä kopioita (A3-kopion hinta 0,40e/kpl).
Kaukopalvelupyynnön voitte tehdä kirjaston tietopalvelussa (puh. 017-182319) tai netissä osoitteessa:
http://ncs.kuopio.fi/elomake/lomakkeet.php?lomake_id=312
Sieltä näette myös kaukopalvelumaksut.
http://www.kustantajat.fi/kirjasaatio/palkinnot/finlandiaehdokkaat2008/…
Suomen kirjasäätiön nettisivustoilta käy ilmi Puhdistus-romaanin ulkomaille myydyistä käännösoikeuksista.
Sivustoilta voi lukea seuraavaa:
Viro, kustantaja Varrak
Norja, Oktober
Tanska, Rosinante
Hollanti, Ambo Anthos
Saksa, Kiepenheuer & Witsch
Ranska, Editions Stock
Espanja, 451 Editores
Israel, Kinneret-Zmora
Venäjä, Limbus Press
Jossain vaiheessa Sofi Oksasen kirja on tulossa vironkielisenä käännöksenä.
Asia ei ole ongelmaton, ja vastaus riippuu paljolti siitä, kuinka kokoelmatermi määritellään. Yliopistokirjastojen ja Varastokirjaston yhteistyönä toiminut Kokoelmakarttahanke on aihetta pohtinut. Se on päätynyt määrittelemään kokoelman näin:
Kokoelma on kokonaisuus, joka voi tarkoittaa
- kirjaston kaikkea tietoaineistoa
- kirjaston omistamaa kokoelmaa
- kirjaston lisensioimaa tietoaineistoa
- tiettyä osaa kirjaston omistamasta ja/tai lisensioimasta tietoaineistosta > osakokoelmat
Samassa yhteydessä ongelmaksi katsotaan kuitenkin se, että "kokoelman käsitettä ei ole standardoitu; esim. verkkoaineiston nopea kasvu painetun rinnalla on entisestään hämärtänyt kokoelman käsitettä".
Lisää tietoa aiheesta ja Kokoelmakarttahankkeesta:
http://...
Kirjaston asiakastietoja käytetään henkilötietolain mukaisesti http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523. Useimpien kirjastojen nettisivuillakin tietosuojasta mainitaan esim. käyttösääntöjen yhteydessä, ja jos asia askarruttaa, siitä kannattaa kysyä tarkemmin kirjastosta.
Tietosuojaa koskevia kysymyksiä voi tiedustella myös tietosuojavaltuutetulta
http://www.tietosuoja.fi/.
Tein yliopistokirjastojen yhteiseen Linda-tietokantaan haun sanoilla kuntarakenne OR palvelurakenne AND uudistukset. Sillä löytyi 101 viitettä, joista kaikki eivät välttämättä käsittele Paras-hanketta. Myös sanaa Paras-hanke voi käyttää hakusanana. Hakua voi tarkentaa myös sanalla maaseutu.
Kuntaliitolla on julkaisusarja Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia: http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/arttu/tutkimusraportit/Sivut/def…
Tarkistin myös toivomasi Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuskeskuksen julkaisuluettelon, ja sieltäkin saattaisi löytyä jotain sopivaa:
http://www.koskeverkko.fi/public/default.aspx?contentid=15441
Sitran julkaisuhausta ei löytynyt alussa mainitsemillani hakusanoilla mitään. Tässä kuitenkin linkki...
Voi olla, että kyse on vain ihan inhimillisestä erehdyksestä eli ettei virkailija ole muistanut poistaa maksuja. Joskus sellaista tapahtuu, mutta on todella huono tuuri, että se on käynyt sinun kohdallasi kahdesti. Pahoittelut, että niin on päässyt tapahtumaan!
Kannattaa mennä kotikirjastoosi maksukuitin kanssa ja kertoa asia, niin maksut varmasti poistetaan.
Chileen sijoittuvaa kaunokirjallisuutta ovat esim. Pelle Miljoonan Villarica, Roberto Bolanon Chileläinen yösoitto, Alberto Fuguetin Elämäni elokuvat, Marcela Serranon Näkemiin, pikku naiset ja Isabelle Allenden teokset, sekä esim. Antoinen B. Danielin Inkat. Peruun sijoittuvia ovat monet Mario Vargas Llosan teokset.
Matkakertomuksia näiltä alueilta ovat mm. Kyllikki Villan Myrskyssä, Pertti Dunckerin Merivuokko Tyynellämerellä, Matti Salon Andeilta Amazoniaan. Chilen yhteiskuntaa käsittelee mm. Jukka Koskelaisen teos Anteeksi häiriö, mutta tämä on vallankumous.
Nuotissa Laivat : lauluja Neuvostoliitosta 2 on kappale Zemlja tsvetov suomeksi Kukkiva maa. (Löytyy Vaasan kaupunginkirjastosta.)
Yleisradion Fono-äänitetietokannasta löytyy levy EVEREST : Pesni na stihi Igorja Shaferana / Lauluja Igor Shaferanin teksteihin. Sillä on kappale Zemlja tsvetov (käännös: Kukkasmaa). Esittäjä: Nadezhda (yhtye). Tekijät: Martynov, Jevgeni (sävellys). Shaferan, Igor [1932-1994] (sanoitus).
Voisiko kyseessä olla tämä kappale?
Mistään kirjastosta ei ikävä kyllä kyseistä äänitettä löydy. Mikäli haluat ostaa levyn, kannattaa kääntyä Ruslania-kirjakaupan puoleen, he myyvät myös musiikkia ja ehkä heidän kauttaan tämäkin levy jostain löytyisi. Yhteystiedot: http://www.ruslania.com/context-584.html.
Tässa muutamia ehdokkaita:
Aikuisten romaaneja:
Rebecca Wellsin Jumalaiset Jaja-siskot ja sen jatko-osa
Virpi Hämeen-Anttila, Marionetit (juuri tähän aiheeseen)
Annamari Marttinen, Veljeni vartija
Susanna Alakoski, Sikalat (ehkä enemmän lapsi-vanhempisuhteet, mutta myös sisaruudesta)
Ian McEwan, Sovitus
Essi Tammimaa, Paljain käsin
Sisko Istanmäki, Sisarteni elämät ja Viimeiset mitalit
Susan Sellers, Vanessa & Virginia
Ulla-Maija Paavilainen, Sokerisiskot
Anja Snellman, Pääoma
Roope Lipasti, Perunkirjoitus
Kreetta Onkeli, Ilonen talo (kaksi siskosta)
Myös Pirjo Rissasen monissa kirjoissa käsitellään sisaruussuhteita
Lasten ja nuorten kirjoja:
Astrid Lindgrenin kirjat esim. Veljeni leijonamieli, Melukylän lapset…
Teija Rekola, Eetu ja...
Kirjastomme kokoelmatietokannasta ja valikoimaluetteloista löytyi seuraavanlaisia romaaneja:
Malesia:
THIEN, Madeleine (synt. Kanadassa, vanhemmat muuttaneet Malesiasta)
Varmuus. WSOY, 2007. Romaanin miljöönä ovat tämän päivän Vancouver ja toisen maailmansodan aikainen Brittiläinen Pohjois-Borneo, nykyinen Malesia.Tytär kertoo isänsä tarinan.
Vietnam:
PHAM, Thi Hoai (s. 1960)
Kristallilähettiläs. Kääntöpiiri, 1993. Romaani on yhteiskuntakuvaus, jossa pääosassa on nuori nainen.
Intia:
DESAI, Anita (s. 1937)
Hämärän leikkejä. Kääntöpiiri, 1991. Novelleja, aiheena mm. naisen asema.
DESAI, Kiran (s. 1971)
Menetyksen perintö. Otava, 2007. Perhe- ja kehitysromaani, jonka yksi päähenkilö on orvoksi jäänyt tyttärentytär, joka muuttaa isoisänsä...
Molemmat kysyjän mainitsemat nuotinnusohjelmat ovat ammattilaisten käyttämiä, suhteellisen hintavia ohjelmistoja, jollaisten oikeuksia kirjastot eivät ole koskaan saaneet lainauskäyttöön. Olisin äärimmäisen hämmästynyt, jos sellainen jostain kirjastosta löytyisi. Molemmista ohjelmista voi ladata kokeiluversion.
Maksuttomiakin ohjelmia löytyy, esimerkiksi MuseScore (http://musescore.org) ja NoteFlight (http://www.noteflight.com). Muitakin on verkossa, googlaamalla niitä löytää esimerkiksi hakusanoilla "free software notation".
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneet ovat palvelinjärjestelmässä. Kaikki ohjelmat on asennettu keskitetysti. Asiakkaat eivät pysty asentamaan niihin mitään ohjelmia.
Halutessasi voit käyttää kirjaston langatonta verkkoa, kun asennat kyseisen ohjelman omalle koneellesi. Ohjelma löytyy esimerkiksi seuraavalta nettisivulta http://spss.fi.softonic.com .
Tästä kirjasta on ilmestynyt vain yksi painos. Se on vuodelta 2005.
Saman tekijän toimittamana on ilmestynyt myös kirja Työpaikan lait ja työsuhdeopas, jonka uusin, uusittu painos on vuodelta 2014.
Muita uusimpia työelämän lakiasioita käsitteleviä kirjoja ovat ainakin allamainitut:
- Työpaikan lait 2015
- Työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun lakikirja 2015
- Palkkahallinnon säädökset / (toim.) Antti Kondelin, Mirjami Laitinen, Tomi Peltomäki (2015)
- Yhdenvertaisuus työelämässä / Katja Leppänen (2015)
- Työpaikan lakikirja 2015 / toimittaja: Raimo Luhtanen (2015)
Työelämän tasa-arvosuunnitelmia käsittellään esimerkiksi näissä:
- Työpaikan henkilöstösuunnitelmat / Hanna Skurnik-Järvinen (2014)
- Sukupuolten tasa-arvon hyvät...
Kirjasto- ja informaatioalalla työskentelevillä voi olla hyvinkin vaihteleva koulutustausta. Sinulla on jo ammatillinen perustutkinto, johon varmasti löytyy täydennyskoulutusta, sen mukaan millaista työtä haet. Eri kirjastoilla on omat vaatimuksensa haettavan viran tai toimen mukaan. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston nettisivuilla kuvaillaan henkilöstöä näin:
http://kirjasto.tampere.fi/tietoa-meista/henkilokunta/
Opetusministeriön sivuilla kerrotaan kirjastoalan pätevyysvaatimuksista ja opiskelupaikoista:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kirjastot fi –sivustolta löytyy myös tietoa alalle kouluttautumisesta:
http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastoala/opiskelu/
Aiheesta löytyy useita Kysy...
Ikävä kyllä yrityksistä huolimatta tähän suruvärssyyn ei löytynyt tekijää selaamistani värssykirjoista eikä runokirjoista. Netistä löytyi tämä värssy myös osana toista värssyä, joka alkaa "Tupa tyhjänä tyhjyyttä huokaa",mikä värssy taas on jossain aloitettu sanoilla Ei kuulu askeleet rakkaimman,tupa tyhjänä tyhjyyttä huokaa".
Valitettavasti Simo Häläinen-nimisestä henkilöstä ei löytynyt minkäänlaista informaatiota. Onko nimi varmasti oikea?
Jos tarkoitit kirjailija Simo Hämäläistä, hänestä löytyy lyhyet henkilötiedot ja teosluettelo Internet-osoitteesta http://www.jns.fi/kirjailijat/hamalain.html. Osoitteessa http://www.helsinginsanomat.fi/klik/alkuluku/kotimaiset/nauravienihmist… on luettavissa ensimmäinen luku Hämäläisen kirjasta Nauravien ihmisten kylä (1997). http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971107/erik/971107er03.ht… vie Helsingin sanomien verkkoliitteen juttuun, jossa haastatellaan Hämäläistä tietoverkon käytöstä.
Simo Hämäläistä käsitellään myös seuraavissa kirjoissa:
Kotimaisia nykykertojia 1997 ja Tarkka, Pekka: Suomalaisia...
Tällä hetkellä eräpäivätiedot yms. voi pääkaupunkiseudulla tarkistaa vain paikan päällä Vantaan, Espoon, Helsingin ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen itsepalvelupäätteillä. Ensimmäisen tunnusluvun saa kirjaston henkilökunnalta (paikan päällä). Tulevaisuudessa on kylläkin mahdollista asioida suoraan www-sivujen kautta. Odotellaan...
Kirjailija Raisa Lardotista ei löydy kovin paljon aineistoa. Espoon kirjailijat -internetsivuilta löytyy vain syntymävuosi ja luettelo tuotannosta. Sivusto on osoitteessa http://www.espoo.fi./kirjasto/kirjailijat/ Teoksessa Kotimaisia nykykertojia 3 on parin sivun artikkeli Lardotista. Kirja on useimmissa Espoon kirjastoissa joko lukusali- tai lainakappaleena. Artikkelitietokanta Aleksin kautta löytyy muutamia artikkeliviitteitä hänestä. Kiinnostavimmat ovat ehkä haastattelut Kotilääkäri-lehdessä (1997, n:o 9) ja Kotiliedessä (1991, n:o 18).
Banaanimestari on suomalainen ja suomenkielinen laulu. Sen sävelsi ja sanoitti Petter Ohls. Laulukirjassa se julkaistiin v. 1974.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=banaanimestari+ohls&type=AllFie…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Petter_Ohls
