Saattaa/saattoi tällainen herra ollakin olemassa, mutta valitettavasti artikkelia hänestä ei löytynyt.
Artikkelitietokanta Aleksin (http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Artikkeli_ja_lehtitiet…) kautta voi hakea lehtiartikkeliviitteitä, mm. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä, mutta tiedot artikkeleista löytyvät vasta vuodesta 1995. Kuukausiliite on alkanut ilmestyä jo vuonna 1983, joten vuosien 1983-1994 artikkeleiden löytämiseen kirjastosta ei löydy välineitä.
Aleksin avulla löytyi Kuukausiliitteestä kolme maratoneja käsitellyttä artikkelia (kaksi vuodelta 1998 ja yksi vuodelta 2002), mutta mikään niistä ei ollut oikea.
Kaikki Kuukausiliitteet löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastosta. Jos haluat, voit tulla...
Tähän on vaikeata antaa täsmällistä vastausta, sillä eri auto- ja junatyyppien energiankulutus on erilainen. Lisäksi auton tapauksessa saattaa vaikuttaa eri polttoaineiden energiasisältö. 1000 kg kuormasta ei tarvitse välittää, koska se on molemmissa sama. Nopeuden vaikutusta ei laskelmassa ole otettu huomioon, oletetaan, että se on molemmilla kulkuvälineillä sama. Junissakin saattaa olla dieselvetureita.
Jos huomioidaan sähkön tuotannossa syntyneet häviöt, niin se vaikuttaa taas asiaan. Mutta yleensä juna kulkee tasaisemmin eikä pysähtele, joten kiihdytyksiin ja jarrutuksiin kuluvaa energiaa ei kulu niin paljon. Juna osaa myös jarruttaa sähkömoottoreillaan, jolloin se työntää energiaa takaisin sähköverkkoon.
Oletetaan, että kuormaa...
(Suojatun) elokuvan julkinen esittäminen on tekijänoikeuslain mukaan aina luvanvaraista. Televisiosta tulevan elokuvan näyttäminen kirjastossa yleisölle on sekin julkista esittämistä ja siten luvanvaraista. Lupa katsoa ei siis ole sama asia kuin lupa esittää julkisesti. Televisioyhtiö on hankkinut tämän oikeuden, mutta se ei siirry kirjastolle.
Kirjaston kokoelmassa olevan elokuvan saa esittää, jos oston yhteydessä on saatu myös julkisen esittämisen oikeus. Jotkut välittäjät tarjoavat tämän oikeuden nykyään kaikille elokuvilleen, mutta varsinkin vanhemmassa kokoelmassa pääsääntönä oli, että kirjastoille myytiin elokuvia vain lainausoikeuksin. Tämä esitysoikeus on selvitettävä elokuvakohtaisesti ennen esittämistä.
Heikki Poroila 29.1.2013
Gunsmoke (Ruudinsavua) oli amerikkalainen lännensarja, jota esitettiin radiossa vuosina 1952-61 ja televisiossa 1955-75. Sarjan päättymisen jälkeen tuotettiin vielä tv-elokuvia: Gunsmoke: Return to Dodge (1987), Gunsmoke: The Last Apache (1990), Gunsmoke: To the Last Man (1992), Gunsmoke IV: The Long Ride (1993) ja Gunsmoke: One Man's Justice (1994). Televisiosarjaa tehtiin peräti 635 jakson verran.
Sarjaa ja elokuvia on julkaistu dvd:llä, mutta kirjastoista niitä ei ole saatavana. Joitakin sarjan kausia ja elokuvia on saatavilla esim. Amazon.uk:n ja eBayn kautta.
Gunsmoke Internet Movie Databasessa: http://www.imdb.com/title/tt0047736/
Gunsmoke Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Gunsmoke
Kansankirjasto muuttui kaupunginkirjastoksi vuonna 1910. Aiheesta löytyy tietoa suhteellisen tuoreessa historiikissa: Hirn, Sven: Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi (1998).
Du kan söka böcker i Plussa mediedatabas som visar också beståndsinformationen på boken. Addressen är http://www.libplussa.fi/#se . Man kan välja avancerad sökning enligt medietyp böcker, ämnesord indianer och avgränsa med ord Nordamerika. Du kan också söka med hjälp av klass 476.7 som innehåller etnografiska verk om indianerna. Så här får du böcker med olika språk.
Tammerfors stadsbibliotekets sida http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/intiaani.htm kan man hitta indianböcker på finska både fakta och fiction.
Eero Ojasen ja Sirkku Linnean Suomalaiset taruolennot -kirjassa esitellään mm. menninkäiset (s. 30-35) Kirjan mukaan menninkäiset ovat pienikokoisia ja jollakin tavoin myös ihmisen kaltaisia olentoja. Ne ovat myös tarinoissa sekoittuneet monien muiden pikkuolentojen, esim. maahisten, kanssa. Alkujaan ne illmeisesti liittyivät kuolleiden henkiin eli vainajiin, ja olivat melko pelottavia olioita. Vähitellen niistä tuli osa metsän väkeä. Ne myös lakkasivat olemasta pelottavia, ja olivat sen sijaan jöröjä mutta ystävällisiä. Lisää menninkäisistä voi lukea myös esim. Sami J. Anteroisen kirjasta Menninkäiset.
Sofi Oksasen romaania Puhdistus on tällä hetkellä (2021) käännetty kolmellekymmenelleseitsemälle kielelle.
http://www.sofioksanen.fi/sofi-oksasen-puhdistus-suomen-kaikkien-aikojen-toiseksi-kaannetyin-kirja/
Suomalaisen kirjallisuuden käännöstiedot löytyvät Suomen kansallibibliografia Fennicasta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä käännöstietokannasta.
Suomen kirjallisuuden käännöstietokanta
Fennica
Suomen naapurimaat ovat Suomea lähinnä olevat itsenäiset valtiot.
Naapurissamme ovat (kaikki eivät ole ihan vieressä, mutta lähellä) pohjoismaat eli Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti.
Baltian maat eli Viro, Latvia ja Liettua sekä Itämeren rantavaltiot Venäjä, Puola ja Saksa.
Jos haluaa tietää maat, jotka ovat Suomen kaltaisia, voisi perehtyä vaikkapa World Population review - sivustoon. Siellä on listattu mm. 10 parasta maata asua (Suomi on sijalla 11 eli hyvin kärjessä)
Heikki Paunosen Helsingin slangin sanakirjan mukaan naisen sukupuolielimen nimityksenä alun perin kenttäpakkia tarkoittanut römpsä on tullut käyttöön vasta 1990-luvulla.
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Kovin huonosti löytyy Evansista internetistä tietoa, mutta jotain sentään:
Januarymagazinen sivuilta löytyy haastattelu.
http://www.januarymagazine.com/evans.html
Kannattaa katsoa vielä Evansin kirjojen kansilehdiltä, josko sieltä löytyy
jotain tietoa.
Voit kokeilla seuraavaa reittiä: Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi/ löytyy Monikulttuurinen kirjasto MCL ja sieltä taas Maailma-info, mistä taas maakohtainen luettelo ja Latvia. Latvian alta löytyy erilaisia linkkejä, myös ystävyysseura Rozentalsin yhteystiedot. Rozentals-seuran Latvia-linkeistä Latnetiin annettuna hakusanoilla Andris Berzins löytyi 231 viitettä. Seuran Latvia-linkeistä löytyy myös Riga in your pocket, jonka alta taas Officials ja sieltä Riga City Council ja täältä, kylläkin latviaksi, myös Andris Berzins. Jatka hakua näistä linkeistä tai ota yhteyttä Rozentals-seuraan.
Nelosen kotisivulta pääsee jouhevasti erilaisiin suomalaisiin keskusteluryhmiin; terveyteen ja sairauksiin liittyvää keskustelua löytyy osoitteesta http://www.fourtalk.net/nexttalk.phtml?nid=keskustelu.terveys. Sfnetin kautta(news:sfnet.keskustelu.terveys)päätyy käsittääkseni tähän samaan keskusteluryhmään. Myös erilaisilla postituslistoilla ja chat-kanavilla keskustellaan terveyteen liittyvistä asioista. Osoitteesta http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1310 löydät linkkejä niin uutisryhmistä, postituslistoista kuin chat-kanavistakin.
Tervasaaresta löytyy vähän tietoa monesta eri lähteestä, mutta mitään koottua Tervasaaren historiikkiä en löytänyt. Museoviraston kirjastossa ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen arkistossa (Kunnalliskertomukset) kannattaa itse käydä selaamassa kirjoja.
Tervasaaren nimi on vanhoissa kartoissa ollut 1640-luvulla Tiäruholmen, Tiärholmen 1721, Tjärholmen 1781 ja Tjärholm 1845. Nimi johtuu saarella olleesta tervahovista eli tervan vientiä harjoittavien kauppiaiden varastoaitoista. Suomenkielinen nimi on ollut käytössä 1800-luvun lopulta lähtien. Nykyiset nimiasut vahvistettu vuonna 1909.(Lähde: Helsingin kadunnimet)
Tervasaaren vaiheista kerrotaan Helsingin kaupungin historiassa(osa I), Eino E. Suolahden kirjoittamassa kappaleessa...
Teimme pyytämääsi varausten ilmoitustapaan muutoksen. Itsekin muutoksen voi tehdä seuraavasti: mene Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastoon http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1&sesid=1001761405&ulang=… ja valitse vasemman reunan valikosta "omat tiedot". Anna oma käyttäjätunnuksesi kirjastokortistasi ja salasanasi ja kirjaudu sisään. Tämän jälkeen valitse vasemman reunan valikosta "ilmoitustapa". Tällä sivulla voit muuttaa ilmoitustavan haluamaksesi.
Luettelon Anni Polvan tuotannosta saat Suomen kansallisbibliografia Fennicasta. Fennica on käytettävissä vapaasti internetissä osoitteessa http://finna.fi
Klikkaa etusivulta Haku-painiketta. Valitse hakutyypiksi tekijä, kirjoita hakusanoiksi Polva, Anni ja klikkaa Hae-painiketta. Viitteiden määrä on 319, jota klikkaamalla pääset luetteloon.
Kysymys on ns. taitetusta indeksistä. Esitys perustuu työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 12 marraskuuta 2001 ja sitä täydentävään 5 päivänä syyskuuta 2002 tehtyyn sopimukseen yksityisalojen työeläkkeiden kehittämisestä.
Eduskunnassa asiasta on päätetty hallituksen esityksen HE 242/2002 pohjalta. Muutos tulee voimaan 1.1.2005
Nykyinen TEL:n 9 kuuluu seuraavasti:
9 § (18.12.1995/1482)
Eläketurva sidotaan maan palkka- ja hintatason muutokseen siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Tätä varten sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa joka kalenterivuodeksi indeksiluvut. Niitä määrättäessä palkkatason muutoksesta vähennetään määrä, joka vastaa 12 b §:ssä tarkoitetun työntekijäin eläkemaksuprosentin muutosta edeltävän kalenterivuoden alussa...
Kirjallisuutta Rauman kaupungista ja Raumasta yleensä löytyy jonkin verran, esimerkiksi
Heino, Ulla, Rauma : Idylliä ja tehokkuutta 1875-2000, Rauman kaupunki, 2002 (Pori : Kehitys).
Minun Raumani, (Veikkola, Vesa, Forssell, Johnny-Kai, Rauman kaupunki), Rauman kaupunki, 1992 (Vaasa : Vaasa oy).
Erityisesti kunnallisasioista löytyy tietoa kaupungin vuosikertomuksista, uusin on Rauman kaupungin vuosikertomus 2004, Rauma : Rauman kaupunki, 2005. Rauman kuntaliitoksesta löytyy tietoa teoksesta Haveri, Arto, Muutosprosessit ja johtajuus : kuinka kunnat yhdistyvät?Helsinki : Suomen kuntaliitto, 2000.
Lisäksi muuta tietoa sekä matkailutietoa Raumasta on luettavissa seuraavassa materiaalissa,
Suomalaisia puukaupunkeja: Rauma, [... valokuvat:...
