Koska kysymykseen löytyy vastaus arkistostamme, kopion sen tähän: Nimestä Tiiu ei löydy paljoa tietoa. Se on tosiaan virolainen nimi, jonka alkuperäinen muoto saattaa olla Dorotea. Virossa Tiiun nimipäivää vietetään 1.11. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kotisivulla http://www.kotus.fi/index.phtml?s=452 annetaan ohjeita siitä, milloin nimipäivää voi viettää, jos nimeä ei ole almanakassa. Ohjeiden mukaan nimipäivää voi viettää samana päivänä kuin kantanimen muut muunnokset, eli voitte hyvin juhlia Tiian päivänä 6.2. Voitte myös valita virolaisen nimipäivän 1.11.
Käytit ohjelmaa aivan oikein, meillä vain ei tätä kappaletta cd:llä ole. Kaukolainana löytyy, jolloin tilaamme cd:n jostain muusta kirjastosta. Toimenpide vie aikaa jonkin aikaa ja maksaa 4 euroa.
Kirjaston asiakastietoja käytetään henkilötietolain mukaisesti http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523. Useimpien kirjastojen nettisivuillakin tietosuojasta mainitaan esim. käyttösääntöjen yhteydessä, ja jos asia askarruttaa, siitä kannattaa kysyä tarkemmin kirjastosta.
Tietosuojaa koskevia kysymyksiä voi tiedustella myös tietosuojavaltuutetulta
http://www.tietosuoja.fi/.
Kysy online –palvelu on kesälomalla, avautuu jälleen syksyllä.
Varsinaisissa luettelointitiedoissa ei ole mainintaa miniboxista, mutta jotkut kirjastot, kuten juuri Kirjasto 10, ovat laittaneet merkinnän boxista ns. nideluokan perään. Kokeilin HelMet-hakua kirjoittamalla hakukenttään sanan miniboxi ja hyvin näyttää toimivan. Kirjoita siis hakukenttään haluamasi esittäjä tai teos sekä miniboxi, niin eiköhän se näin löydy. Käytä ’uutta’ HelMet-hakua, sitä jonka hakukenttä on valmiina HelMetin etusivulla, perinteinen HelMet-haku ei tuota tulosta.
Pekka Hämäläisen kotisivuilta löytyy seuraavanlainen listaus (http://pekkahamalainen.com/kirjat):
Isä ja minä, Minerva Kustannus Oy 2010
Sinulla on vain yksi elämä, Minerva Kustannus Oy 2009
Elämä on epäreilua, Minerva Kustannus Oy 2008
Rennosti vastuullinen työssä ja elämässä, Minerva Kustannus Oy 2007
Ihmisen kokoinen työyhteisö, Tammi 2005
Myönteisyyden mahtava voima, Tammi 2004
Rohkeuden voima, Tammi 2004
Jaksamisesta innostumiseeen työssä ja elämässä, Tammi 2001
Hyvä parisuhde, Ajatus 2000
Naura poika, naura!, Tammi 1999
Yllättävä voima – lähempänä kuin arvaatkaan, Tammi 1998
Voittaja vai häviäjä – päätä itse!, Tammi 1996
Jos tapahtuisi ihme, Tammi 1994
Myönteisyyden mahtava voima, Tammi 1993
Rakkaani, työn sankari, Ajatus 1991
Perhe...
Sateen äänillä ja kellon kumahduksilla alkavan kappaleen nimi on sama kuin yhtyeenkin eli "Black Sabbath". Se on ensimmäinen kappale yhtyeen v. 1970 julkaistulla debyytti-LP:llä, jonka senkin nimi on Black Sabbath.
Albumista on saatavilla useita painoksia, joista tuoreemmasta päästä on cd-versio vuodelta 2004(Sanctuary, SMRCD031).
Kappale "Black Sabbath" on julkaistu myös muutamilla yhtyeen kokoelma-cd:llä, mm. Greatest hits (Sanctuary, 2009, 2705880).
Näitä levyjä on saatavissa kirjaston kautta.
Seuraavien seurojen sivuilla on linkkejä sukututkimuksen verkkosivuille:
- Suomen Sukututkimusseura: https://www.genealogia.fi/
- Sukuseurojen keskusliitto: https://www.suvut.fi/
- Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
- Evl.fi - kirkon tietoa sukututkimuksesta, https://evl.fi/tietoa-kirkosta/kirkko-ja-yhteiskunta/sukututkimus
Erityisesti digitaalisia aineistoja esittelee Digitaalisen sukututkimuksen opas, https://www.genealogia.fi/digitaalisen-sukututkimuksen-opas/
Hyviä aloituspaikkoja löytyy erityisesti Sukututkimusseuran sivuilta
-Sukututkijan lähteet, https://www.genealogia.fi/sukututkijan-lahteet
-Sukuhaku, https://sukuhaku.genealogia.fi/
-Arkistolaitoksen sukututkimus, http://wiki.narc.fi/...
Lisäyksenä eiliseen yhteydenottoon Kähö -nimestä: Viljo Nissilä on myös maininnut Kähö -sukunimen kirjassaan "Suomen Karjalan nimistö". Myös Nissilän mukaan nimi liittyy nimenkantajan puhumis- ja liikkumistapojen ym. ominaisuuksien perusteella saatuihin nimiin. Kähö (vrt. käheä, kähistä).
NELJÄS lienee
https://de.wikipedia.org/wiki/Kommet,_ihr_Hirten
ENSIMMÄINEN on todennäköisesti osamukaelma Lutherin Vom Himmel hoch, da kam ich her (eli Enkeli taivaan) -virrestä
http://www.liederlexikon.de/lieder/vom_himmel_hoch_da_komm_ich_her/?sea… himmel hoch
Från himlens höjd jag/Enkeli taivaan -virsi on Ruotsin kirkon virsikirjassa numero 125, Ett barn är fött på denna dag numero 126.
Ne veisataan eri sävelellä.
TOINEN laulu on Ruotsin kirkon virsikirjassa numerolla 121. Tekijäksi ilmoitetaan (kysymysmerkin kanssa) A. Burckhardt. Sveitsiläisen Abel Burckhardtin tiedetään kirjoittaneen vuonna 1845 yhden joulurunon (http://www.basler-bauten.ch/index.php?option=com_content&view=article&i… ). Sen yhteyttä nykyiseen ruotsalaiseen...
Nykysuomen etymologisen sanakirjan (Kaisa Häkkinen, 2004)) mukaan kieltää-verbi on tosiaan johdos ikivanhasta kieli-sanasta. Sillä on vastineita kaikissa suomen kielen lähisukukielissä. Kirjan mukaan verbin alkuperäinen merkitys on ehkä ollut 'puhua, toimia kielen avulla', ja vasta myöhemmin se on erikoistunut tarkoittamaan vain tietynlaista puhumista, eli myöntämisen vastakohtaa.
Suomen sukukielissä kieli kieltää siis samalla tavoin kuin suomen kielessäkin. Muista kielistä ei vastaavaa ilmiötä ainakaan pikaisesti tarkastelemalla löytynyt.
Ruiskukka on inspiroinut monia kotimaisia runoilijoita Joel Lehtosesta Juha Mannerkorpeen ja Sirkka Seljasta Anna-Maija Raittilaan. Tunnetuin ruiskukkaruno lienee kuitenkin P. Mustapään Jäähyväiset Arkadialle -kokoelman Ruiskukkia. Sen ensimmäisessä säkeistössä päästään vastaani tulleista ruiskukkarunoista lähimmäs kysymyksessä muisteltua katkelmaa. "Ruiskukkia, ruiskukkia" ei siinäkään ole, mutta "kukkia, ruiskukkia" sentään:
Ja kuitenkin, kun hiivimme / me läpi laihon, riivimme / me kypäräämme kukkia, / niin, kukkia, ruiskukkia / muistaen kotomaan.
Vuonna 1946 yhden Suomen markan arvo oli 0,183 Englannin puntaa ja 0,735 Yhdysvaltain dollaria (pyöristettynä lähimpään tuhannesosaan).
Lähde:
Jaakko Autio: Valuuttakurssit Suomessa 1864-1991. Katsaus ja tilastosarjat. 1992. 36 + 245 s. ISBN 951-686-309-4. Luettavissa verkossa: https://helda.helsinki.fi/bof/handle/123456789/7920.
Mainitsitte lisätiedoissa, että majuri Karl Heldt toimi Suomen jääkäripataljoonan kokoamisen yhteydessä. Hän ei ilmeisesti ollut kuitenkaan suomalainen jääkäri, koska hänen nimeään ei löydy kirjasta Suomen jääkäreiden elämänkerrasto. Kirjassa Suomen jääkärit - elämä ja toiminta sanoin ja kuvin, hänet kyllä mainitaan, muttei esittellä sen tarkemmin.
Tietoja ei siis meidän kauttamme löydy, mutta kannattaa ottaa yhteyttä Suomen sukututkimusseuraan. Yhteystietoja ja linkkejä löytyy osoitteesta http://www.genealogia.fi . Tietoja kannattaa etsiä myös Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta (Maurink.1 00170 Helsinki, 09 - 18126351).
Kirjaston tietopalvelu ei voi antaa yksityishenkilöiden nimiä, mutta muita yhteystietoja kyllä. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyösosastoon (yhteystiedot: http://global.finland.fi/) tai Punaiseen ristiin (http://www.redcross.fi/) tai Suomen Lähetysseuraan (http://www.mission.fi/). Näiden kaikkien järjestöjen kautta lähetetään lääkäreitä kehitysmaihin.
Tietoa löytyy paljonkin, esim. näistä kirjoista ja internet-osoitteista:
Heitä luetaan! ss. 46-50. // Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. ss. 111-115. // Rivien välistä. ss. 81-87. // Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän. ss. 33-37. // Lukemisia nuorille. ss. 80-82. // Luovaa iloa. ss. 24-29.
http://www.nuorisokirjailijat.fi/lehtinentuija.shtml
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/lehtinen.html
Etätietopalvelun toimintaperiaatteet eivät poikkea kirjaston tietopalvelun yleisperiaatteista, minkä mukaan kaikkia asiakkaita palvellaan tasapuolisesti. Mitään tiedontarpeita ei sinänsä rajata ulkopuolelle, emmekä yleensäkään kysy sitä mihin tietoa tarvitaan.
Mutta kirjaston tietopalvelu ei tee asiakkaan puolesta kaikkea. Tervettä järkeä käytetään, ja aina on syytä pohtia mikä on järkevin ja mielekkäin tapa vastata esitettyyn tiedonhakupyyntöön. Koululaisen puolesta ei tehdä esitelmää, eikä liioin käytetä kaikkea työaikaa tietokilpailuvastausten etsimiseen.
Sen sijaan tietopalvelun ja neuvonnan virkailijat opastavat, avustavat, antavat käyttöön erilaisia tiedonlähteitä, auttavat ihmisiä pääsemään oikean tiedon jäljille. Useimmiten...
On olemassa kirjastoaiheinen äänite nimeltään Hyllyjen välissä hiljaa. Sitä on saatavana useista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä sekä cd-levynä että kasettina. Uskon siitä löytyvän esitelmään sopivan tekstin.
