Varausmaksua ei tarvitse maksaa paitsi siinä tapauksessa, jos varamaansa aineiston hakee kirjastosta. Varattua aineistoa säilytetään kirjastossa varattuna asiakkaalle kahdeksan päivän ajan, jonka jälkeen varaus peruuntuu automaattisesti.
Ainakin jos varatusta aineistosta on paljon kysyntää ja varauksia, voisi toki olla ystävällistä muiden varaajien kannalta, jos varauksen, jota ei tarvitsekaan, muistaisi myös peruuttaa.
Helsingin kaupunginkirjaston viestintäpäällikkö on Sari Lehikoinen. Hänen yhteystietonsa löytyvät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/kirjastot/kunnan-ja-kaupunginkirjastot/he….
Kiljusen herrasväki -elokuva löytyy videotallenteena vielä muutamasta kirjastosta eri puolilta Suomea. Elokuvasta voi tehdä kaukopalvelutilauksen omassa kirjastossaan. Kaukopalvelumaksu Vantaalla on seitsemän euroa.
Toimeentulotuki perustuu lakiin "Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412". Laissa on määritelty perustulon laskentakaava. Nelihenkisen perheen toimeentulotuki riippuu esimerkiksi lapsien iästä ja muista tapauskohtaisista tekijöistä.
Laki toimeentulotuesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412
Sosiaali- ja terveysministeriö: http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki
Kouluun lähtevän lapsen vanhempia askarruttavia kysymyksiä on käsitellyt laajasti Timo Parvela kirjassa "Kouluun! Ekaluokkalaisen vanhemmille" (WSOY 2011).
Käytännön vinkkejä ja puuhaa kotona olevalle lapselle löytyy esimerkiksi kirjasta "Mitä tehtäis koulun jälkeen? 365 vinkkiä 7-14-vuotiaille" (Gummerus 2001).
Turun kaupunginkirjastosta löytyy esimerkiksi Helge Heikkisen kirja 'Hopeaparvien perässä islannin vesillä – Suomen valtamerikalastuksen värikkäät vaiheet' (1981)
Kaustisen kunnankirjastossa näitä kirjoja ei ole, mutta monista kirjastoista eri puolilta Suomea kirjoja löytyy. Frank-monihaun kautta löydät kirjat ja kirjastot:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot
Voit pyytää kirjoja kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
HelMet-kirjastojen ensimmäinen muistutus myöhässä olevasta aineistosta lähetetään 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Se tulee sähköpostiosoitteeseen, jos sellainen on ilmoitettu kirjastolle. Muussa tapauksessa ilmoitus tulee postitse. Toinen muistutus lähetetään 28 vuorokauden kuluttua eräpäivästä, ja se tulee aina postitse.
Oikeaa kappaletta emme tainneet löytää, mutta Yö-yhtyeen kappaleessa Menköön menojaan sanotaan vähän sinne päin: "Menköön menojaan, kuukaudet vuodetkin". Koiraa tai Morrisonia siinä ei taida esiintyä. Kappale on levyltä Antaa soittaa vuodelta 1991.
Kappaleen voi kuunnella mm. täältä:
http://www.youtube.com/watch?v=1vgYT8GzFGo
Jos arvelet, että levy saattaisi sittenkin löytyä, sinun kannattaa ensin uusia laina. Lainan voi uusia kolme kertaa, mikäli siitä ei ole varausjonoa, eikä kortillasi ole maksuja yli 9,90 euroa. Jos levyä ei tosiaankaan löydy, käy lähimmässä HelMet-kirjastossa ja kysy DVD-levyn korvaushinta. Koska olet vastuussa lainaamastasi aineistosta, sinun pitää korvata DVD. Mikäli olet alle 15-vuotias, takaajasi on korvausvelvollinen.
Luulisin, että kyseessä on Oulun metropoliitta Panteleimonin kirja Murha kirkonkylässä. Sen on julkaissut Myllylahti 2011. Panteleimonilta on ilmestynyt 2013 Murha näyttämöllä, myös Myllylahden kustantama.
Pakinoitsija Ollilta (oikealta nimeltään Väinö Nuorteva) on julkaistu yli 20 pakinakokoelmaa. Luettelo hänen tuotannostaan löytyy Kirjasampo.fi-sivustolta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317597986853
Kaikki kokoelmat löytyvät Helmet-kirjastojen kirjavarastosta Pasilan kirjastosta. Näistä kokoelmista ei löytynyt pakinaa, jonka nimessä olisi mainittu maisteri Korpela tai jääkausi. Jos haluat, voit tulla selaamaan kokoelmia tarkemmin itse:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Ollin pakinoita julkaistiin myös monissa lehdissä. Nuorteva oli mm. Uuden Suomen pakinoija vuodesta 1922 vuoteen 1964. Uusi Suomi -lehti löytyy Pasilan kirjastosta mikrofilmeinä vuosilta 1.1.1919-29.11.1991. Sen...
Joel Lehtosen Putkinotkossa Könösen saha, mylly ja lotjatelakka sekä Könölinin sahan kartano, jonka jyväaitasta Juutas Käkriäisen kantaakseen ottamansa kahdeksankymmenkiloinen jauhosäkki on peräisin, sijaitsevat Kenkkuinniemen kannaksella. Putkinotkosta sahalle on matkaa neljä ja puoli kilometriä.
Internetixin materiaaleissa osoitteessa http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/lounmurt.html on tiivis johdatus lounaismurteisiin. Osoitteesta http://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita/… löytyy murrenäytteitä paikkakunnittain, myös Kustavista.
Jos murteet ja kielen vaihtelu kiinnostavat yleisemmin, Laila Lehikoisen ”Suomea ennen ja nyt” (Finn Lectura, 1994) on ihan hyvä perusesitys aiheesta. Kalevi Wiikin ”Sano se murteella” (Pilot-kustannus, 2006) voisi olla myös hyödyllinen katsoa. Suomen murteiden sanakirja osoitteessa http://kaino.kotus.fi/sms/ on erinomainen lähde, jos kiinnostaa tutkia, mitä jokin murresana tarkoittaa; tosin sanakirja on vielä keskeneräinen.
Murteista on kirjoitettu paljon, joten...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan adjektiivi viskoosinen taipuu yksikön partitiivimuodossa muodossa "viskoosista", eli vaihtoehto c on oikein. Alla linkki sanakirjaan:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=viskoosinen&SearchWord=viskoosinen&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1
Yleistä tietoa -oosinen – -öösinen, -oosi , -öösi -loppuisten adjektiivien taivutuksesta kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon artikkelista (1/1968):
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=51
Kysymyksestäsi ei selviä missä opiskelet (lukiossa? yliopistossa? kansanopistossa?) ja kuinka laajaa tutkielmaa olet valmistelemassa. Siksi on vaikea arvioida minkälaista aineistoa pidät "hyvänä" ja kuinka paljon työtä olet valmis tekemään tiedon hakemiseksi.
Jos aiheesta sotatalous hakee yleisten kirjastojen, vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston, tietokannasta, ei tulos ole kovin kummoinen. Lähinnä selviää se, että aihetta käsitellään sotahistoriassa. Esimerkiksi teossarjassa Jatkosodan historia (1994) osassa 6 on aiheena mm. mainitun sodan hallinto ja sotatalous.
Haku korkeakoulujen yhteistietokanta Lindassa (43 viitettä)tai artikkelihaku tuottaa jo paremman tuloksen. Jälleen esimerkkejä: Timo Vihavainen on kirjoittanut teokseen "Yksin...
Tässä joitain teoksia ja lehtiartikkeleita, joita löysin:
Hatanpää, Kari : Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (1995), Kotimaisia kertojia 2 (1998), Löytöretki lapsuuteen (1988), Karjalainen, Elina : Isän tyttö (1999), Karjalainen, Elina : Ihmisen ääni (1976)
Lehtiartikkeleita : Suomen kuvalehti 22/1997, Anna 41/1997.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy jonkin verran tietoa virolaisesta hääperinteestä ainakin Ilmari Vesterisen toimittamasta teoksesta Viron perinnekulttuuri. Kirja käsittelee kuitenkin pääasiassa vanhaa perinnettä, uudemmasta on tietoa vain puolisen sivua. Vanhoista hääperinteistä on tietoa myös Eesti Rahva Muuseumin internet-osoitteessa http://www.erm.ee/pysi/finpages/pulm.html
Parhaiten sinua auttaisikin varmasti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto, jonka yksi erityisala ovat Suomen ja sukukansojen perinteet. Kirjasto on Helsingissä osoitteessa Hallituskatu 1, puh. 131 231 tai suoraan etnologiselle osastolle 131 23274. Se on avoinna ma, ke 10-18, ti to pe 10-16.
Palauttaessasi kirjan siitä peritään myöhästymismaksua enimmäismäärä eli 30 mk. Erääntyneestä kirjasta on lähtenyt kaksikin huomautusta, mutta mikäli osoitetietosi eivät ole ajan tasalla, huomautukset ovat palautuneet takaisin kirjastoon.
Osoitteenmuutoksen voit tehdä internetin kautta (http://www.lib.hel.fi/pasila/osmuutos.html ), puhelimitse tai kirjastossa käydessäsi. Ota henkilöllisyystodistus mukaasi. Lainausoikeutesi saat takaisin palauttamalla myöhästyneen aineiston, joten uuden kirjastokortin joudut hankkimaan ainoastaan siinä tapauksessa, että edellinen on kadonnut tai vahingoittunut. Uusi aikuisten kortti maksaa 30 mk.
Helsingin kaupunginkirjaston käyttösäännöt löytyvät kirjastopalveluiden oppaasta ( http://www.lib.hel.fi/...
