Oulunslalon kunnankirjaston pääkirjastoon tulee kuluvana vuonna tiede-lehti. Ensi vuoden alusta on tilattu Tiede-lehden lisäksi myös Tieteen kuvalehti.
Vuonna 2004 tilattujen lehtien luettelon näet osoitteesta:
http://www.oulunsalo.fi/palvelut/kirjasto/lehtiluettelo.html
Äänikirjoja on sekä kasetteina (c-kasetit) ja cd-levyinä. Helmet- aineistoluettelosta voi lähettää listoja sähköpostiosoitteeseen. Katso osoite www.helmet.fi ja ja valitse alhaalta aihe. Kirjoita vasemmalle äänikirjat ja valitse oikealta pudotusvalikosta Espoo. Paina Hae. Napsauta äänikirjat. Valitse ylhäältä Rajaa, jos haluat kohdentaa pelkkiin kasettikirjoihin tai tiettyyn kirjastoon. Kysy lisää myös lähikirjastosta.
Kyllä cd-äänikirjoja on olemassa. Voit hakea niitä Aalto-kirjastojen tietokannasta (www.aaltokirjastot.fi) haluamillasi asiasanoilla. Voit valita asiasanaksi esimerkiksi kuunnelmat tai sadut, aineistolajiksi cd-levyn ja kirjallisuudenlajiksi kaunokirjallisuuden. Myös tekijän tai teoksen nimellä äänikirjoja voi hakea.
Tein kokeeksi haun satuäänikirjoista cd-levyllä, ja tuloksia tuli yhteensä 142. Kuunneltavaa automatkan ajaksi siis varmasti löytyy.
Kyseessä näyttäisi olevan von Heidenstamin runo ”Åkallan och löfte”. Koko runon sanat löytyvät esimerkiksi osoitteesta http://www.svensklyrik.se/poeter/verner-von-heidenstam/kallan-och-lofte.
Runoa ei ole luultavastikaan suomennettu. Osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa ei ole siihen sopivaa suomennosta, osoitteessa https://finna.fi olevasta Viola-tietokannasta ei löydy runosta suomennettua versiota laulun muodossa, eikä varsin hyvin runojen tietoja sisältävästä Piki-tietokannastakaan osunut silmiin ruotsinnosta muistuttavaa Haidenstamin runosuomennosta.
Ei ole aivan mahdotonta, että runon suomennos olisi ilmestynyt jossakin pienjulkaisussa tai lehdessä, jota ei...
Tuntomerkit sopivat Oili Tannisen Nunnu-kirjoihin: Nunnu (1965),
Nunnu lentää (1966) ja Nunnu putoaa (1969). Kuvakirjoista ilmestyi yhteisnide vuonna 2007, joten tarinoihin on helppo päästä käsiksi.
Saattaa olla, että kysyjän mielessä on myös Tannisen satukirja
Nappi ja Neppari (1964), jossa on kuvia mehupulloista. Sadussa seikkailevat nimihenkilöiden lisäksi professori Prilli ja rouva Piooni.
Teos löytyy ainakin Oulun kaupunginkirjastosta.
Alla on joitakin järjestötoimintaan ja johtamiseen liittyviä kirjoja. Voit tarkistaa löytyykö niitä Akaan tai sen lähiseutujen kirjastoista:
Ilvonen, Anne: Miten johdan? : yhdistystoiminnan johtamisopas (Helsinki, OK-opintokeskus, 2011)
Somerkivi, Pirjo: Johtajana järjestössä (Helsinki, Pirjo Somerkivi, 2011)
Salminen, Olavi E.: Palveleva johtajuus : miten johdan itseäni ja muita (Aikamedia 2011)
Litmanen, Pekka: Urheilujohtamisen ooppera (Magentum 2008)
Loimu, Kari: Yhdistystoiminnan käsikirja (Helsinki, WSOYPro, 2010)
Loimu, Kari: Johda yhdistyksesi menestykseen : puheenjohtajan käsikirja (Helsinki, WSOYpro, 2005)
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/akaan_kirjasto
Voit hakea lisää yhdistelemällä seuraavia asiasanoja: johtaminen,...
Tietokantojen mukaan Auguste Villiers de l'Isle-Adamin tuotannosta on suomennettu vain kertomus "Toivokidutus", joka sisältyy kokoelmaan 'Toinen "Hyvää yötä!" : hetki lepoa kunnes nukutte : viidentoista maan kertomuskirjallisuutta 40 kirjailijan edustamana' (toim. V. Hämeen-Anttila, Arvi A. Karisto, 1935).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa.
Lähteet:
https://finna.fi
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1107597__SVilliers%20de%20…
Kirjasto 10:ssä, Myllypuron mediakirjastossa sekä Sellon ja Tapiolan kirjastoissa on äänitallenteiden digitointilaite, jonka avulla c-kasettien digitointi cd-muotoon onnistuu. Aika laitteen käyttöön täytyy varata etukäteen.
HelMet-palvelusivustolta http://www.helmet.fi/fi-FI löytyy Kirjastot ja palvelut -välilehdeltä http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut pudotusvalikko, jonka avulla voi etsiä kirjastoja, joissa on tietty palvelu.
Yleensä vedenkeittimien vastukset on valmistettu ruostumattomasta teräksestä, joten kuparimyrkytyksen vaaraa ei ole. Toisissa malleissa vastukset on sijoitettu pohjan alle, joten ne eivät ole vesitilassa. Laitteen valmistajalta tai maahantuojalta kannattaa selvittää vastuksen materiaali.
Kristiina Lähteen kirjoja kustantaa Teos, jonka kautta voit lähettää terveisesi kirjailijalle. Yhteystietoja löytyy täältä: http://www.teos.fi/yhteystiedot/.
Kristiina Lähde kustantajan sivuilla: http://www.teos.fi/kirjailijat/kristiina-l%C3%A4hde.html.
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan julkistetusta teoksesta saa valmistaa muutamia kappaleita yksityiseen käyttöön. Siinä ei edellytetä, että kopioija omistaisi teoksen kappaleen, joten kirjastosta lainatun teoksen kopioiminen on myös sallittua. Sen sijaan sävellysteoksen kopioimista ei saa antaa ulkopuolisen suoritettavaksi, mikä on erona useisiin muihin aineistotyyppeihin. Yksityiskäytöllä on katsottu tarkoitettavan henkilöä ja hänen lähipiiriään.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex....
Kyseessä voisi olla Kajaanin yhteiskoulun toverikunnan lehti Kipinä, johon koulun oppilas Urho Kekkonen kirjoitti juttuja nimimerkeillä. Esaias Ranstakka, myöhemmin Kohennuskeppi, oli yksi Kekkosen monista salanimistä. Kekkonen itse mainitsee muistelmissaan, että ”ensimmäiset lehdet, joissa kirjoituksiani julkaistiin, lienevät olleet (--) koulun toverikunnan ja raittiusseuran lehdet Kipinä ja Mielikki.” Ajallisesti numero sopisi Kekkosen kouluvuosiin Kajaanin yhteiskoulussa.
Lähteet:
https://www.doria.fi/handle/10024/7353/browse
https://www.doria.fi/handle/10024/7353
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/632/
Kekkonen, Urho: Vuosisatani. 1. (Otava, 1981)
https://www.doria.fi/handle/10024/8435
Aila Juvosen Skidikantti-koulutuksiin liittyvä teos Skidikantti - lapsen tie objektista subjektiksi on julkaistu jo 1994. Skidikantti on koulutus, jossa harjoitellaan selviytymistä riskistilanteissa. Kirjan on julkaissut Lastensuojelun keskusliitto.
Uusia lasten kanssa työskentelyyn sopivia menetelmällisiä teoksia aiheesta ovat:
Mervi Juusola, Rajat kuntoon! - puolensa pitämisen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisen taito. Se on jämäkkyystaitojen treenikirja yläkouluikäisille.
Kaija Lajunen, Tunne- ja turvataitoja lapsille, tunne- ja turvataitokasvatuksen oppimateriaali. Kirjassa on toiminnallisia menetelmiä 5-11-vuotiaille lapsille.
Lisää aineistoa voi etsiä hakusanoilla lapset ja turvallisuus/itseluottamus/tunnetaidot/vaaratilanteet/...
Internetistä löytyy LOGOS Dictionary -niminen monikielinen sanakirja. Voit antaa sanan/fraasin englanniksi (esim. I love you) ja saat käännöksen 15 kielellä. Sanakirja löytyy osoitteesta http://www.logos.it/dictionary/owa/sp?lg=EN
Bulgakov kirjoitti 1920-luvulla sarjan omaelämäkerrallisia kertomuksia neuvostoliittolaisiin aikakauslehtiin. Näistä nuoren lääkärin muistelmista on sittemmin julkaistu valikoimia, mutta kaikkia näistä tarinoista ei ole suomennettu.
Kohtalokkaat munat -kirjaan sisältyvän kertomuksen lisäksi Bulgakovin lääkärimuistelmia löytyy novellikokoelmasta Morfiini ja muita kertomuksia (Savukeidas, 2011).
Sirpa Kähkönen, Kukonpoika klinikalla 1916. - Lääkärilehti 5/2016
Oulun Vänmannin saari on nimetty henkilön mukaan. Kauppias Isaac Wänman (s. 1726) rakennutti torin edustan pienelle saarelle varastomakasiineja. Ajan mittaan saarta alettiin kutsua hänen nimellään.
Isac oli syntyjään Iisakki Antinpoika Väänänen. Hän ruotsinsi nimensä Wänmaniksi, koska porvarisammatissa se oli tuohon aikaan tapana. Nimien kirjoitusasu vaihteli muutenkin. Aiempien sukupolvien Väänäsiä oli Oulun seudulla merkitty kirkonkirjoihin mm. muodossa Wänäie ja Weneine. Vänman on Ruotsissa yhä käytössä oleva sukunimi.
Ruotsin kielen sana vän tarkoittaa ystävää, mutta sanan varhaisempia adjektiivisia merkityksiä ovat kaunis ja lempeä. Merenkulkuaiheisia merkityksiä ei eri sanakirjoista löytynyt.
Eeva Kauppinen: Vänmannit...
Käy lähikirjastossasi ja kerro, että korttisi on vanhenemassa tai vanhentunut. Tällöin tarkastetaan, että yhteystietosi ovat oikein kirjastojärjestelmässä. Tämän jälkeen kirjastokorttisi on käyttökunnossa tulevat kolme vuotta.
Sukunimenä Orpana on tunnettu luovutetun Karjalan alueella Impilahdella, Jaakkimassa, Kirvussa, Kurkijoella, Käkisalmessa, Lumivaarassa, Pyhäjärvellä ja Räisälässä. Nimi Orpana on lähtöisin latinalaisperäisesta nimestä Urbanus, josta on käytetty mm. asuja Urpa, Urpaanus, Urpo, Paunus ja Panu. Vanhoissa lähteissä mainitaan esim. Wrban Skinnar 1552 eli Orban Skinnar 1551 Viipurissa, Vrbana Tuttujeff 1640 eli Orbann Tutinen 1641 eli Vrbanus Tutti 1642 Hiitolassa. Lähde: Mikkonen, Pirjo, Sukunimet. 2000
Tasavallan presidentin verkkosivuilla on aiheesta näin:Kenet voi ottaa aveciksi?Kutsu on aina henkilökohtainen, myös puolisolle. Kutsussa tulee näkyä sekä pääkutsutun että puolison nimi, jotta pääsee sisäänJos olet saanut kutsun ja sinulla on puoliso, eikä hänen nimeään näy kutsussa, ota yhteyttä tasavallan presidentin kansliaanKutsuttu voi tarvittaessa ottaa mukaansa avustajan. Asia on sovittava kanslian kanssa erikseen, sillä myös avustaja tarvitsee kutsukortinhttps://www.presidentti.fi/niinisto/uutinen/ukk-itsenaisyyspaiva/
Vuoden 1955 lakiin kansanedustajanvaaleista (336/1955) tuli erilliset luvut vaalitoimituksesta sairaaloissa ja ulkomailla. Ennakolta äänestäminen otettiin käyttöön nimenomaan ulkomailla tapahtuvaa vaalitoimitusta varten. Näin äänestämisen ajankohta meillä siirtyi ensimmäistä kertaa varsinaisia vaalipäiviä edeltäviksi päiviksi. Äänestäminen oli mahdollista niissä Suomen edustustoissa, jotka asetuksella määrättiin, sekä suomalaisissa laivoissa.
Lähetystöissä ja muissa edustustoissa vaalitoimitus tuli aloittaa 13. päivänä ja lopettaa kolmantena päivänä ennen ensimmäistä vaalipäivää. Laivoissa vaalitoimitus tapahtui kahtena päivänä edellä mainitun ajan puitteissa laivan kapteenin määräämänä ajankohtana. Voidakseen käyttää...
