Sukunimenä Orpana on tunnettu luovutetun Karjalan alueella Impilahdella, Jaakkimassa, Kirvussa, Kurkijoella, Käkisalmessa, Lumivaarassa, Pyhäjärvellä ja Räisälässä. Nimi Orpana on lähtöisin latinalaisperäisesta nimestä Urbanus, josta on käytetty mm. asuja Urpa, Urpaanus, Urpo, Paunus ja Panu. Vanhoissa lähteissä mainitaan esim. Wrban Skinnar 1552 eli Orban Skinnar 1551 Viipurissa, Vrbana Tuttujeff 1640 eli Orbann Tutinen 1641 eli Vrbanus Tutti 1642 Hiitolassa. Lähde: Mikkonen, Pirjo, Sukunimet. 2000
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan koikko on vaihtoehtoinen muoto sanalle koikka, joka tarkoittaa "(merimiesten riippuvaa) makuusijaa". Sanalle löytyy erilaisiin makuusijoihin viittaavia vastineita useasta lähisukukielestämme. Lönnrotin sanakirja mainitsee koikon myös koiruohon synonyymina.
Sukunimenä Koikon voinee yhdistää myös nimeen Koikkalainen. Tämä vanha nimi esiintyy jo keskiaikaisissa lähteissä, esimerkiksi Hollolassa 1477 Olef Koicko. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet ounastelee Koikkalaisesta, että nimi on alkuaan voinut olla liikanimi, johon sisältyy sana koikka. Lönnrotin sanakirjassa sen merkitys on "pitkäjalkainen, kumara olento".
Muistovärssyt kulkevat usein ilman tekijätietoja ja tällekään värssylle en onnistunut löytämään tekijää. Värssy löytyy kuitenkin monien hautaustoimistojen ja adressipalveluiden muistovärssylistoilta ja sitä usein näkee kuolinilmoituksissa. Ehkä jollakulla palvelumme seuraajista on parempaa tietoa värssyn alkuperästä tai tekijästä?
Kirjastosta löytyy hyviä oppaita kotisivujen tekemiseen, voisit kysellä esim. näitä:
Jesper Ek: Opi helposti kotisivujen suunnittelu. Espoo 1998.
Tero Linjama: WWW-kotisivun tekeminen. Jyväskylä, 1997.
Jos sinulla on käytössäsi jokin sivunteko-ohjelma, esim. Netscape Composer, PageMill, FrontPage, voit kysyä kirjaa kyseisestä ohjelmasta. Lisäksi tarvitset tietysti tietokoneen, Internet-yhteyden ja sopimuksen jonkin Internet-operaattorin kanssa, jonka koneelle saat tehdä kotisivusi.
Einojuhani Rautavaarasta löytyy runsaasti tietoa sekä kirjoissa että lehtiartikkeleissa. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (osoitteessa http://www.libplussa.fi/) löydät kirjoja ja myös osan lehtiartikkeleista yksinkertaisella asiasanahaulla (asiasanana "Rautavaara Einojuhani") .
Huomattavasti enemmän lehtiartikkeliviitteitä löytyy kuitenkin Aleksi -tietokannasta (tällä hetkellä 46 artikkelia ja 18 arvostelua). Pääkaupunkiseudun kirjastoissa pääsisit tutustumaan Aleksin artikkelihakuun, ja ainakin Helsingin pääkirjastosta saisit luettaviksesi suurimman osan kyseisistä
lehdistä.
Jos et kuitenkaan lainkaan asioi Suomen puolella, joutunet kysymään tukholmalaisista kirjastoista pääsyä Aleksi-tietokantaan, jota...
Suomen kansallisbibliografian mukaan kyseistä Gertrude Steinin teosta ei ole suomennettu. Voitte kuitenkin ottaa yhteytta Teatteri- ja tanssialan keskuskirjastoon (p:09-4313 6362). Siellä säilytetään näytelmiä, jotka on esitetty suomeksi, mutta joita ei ole suomeksi julkaistu.
Internetissä löytyy sivusto : Kohtaamisia silkkitiellä, jossa kerrotaan laajasti vaatetusmuodista ja silkin historiasta:
http://www.nba.fi/museums/KULTMUS/lehtine.htm
Tässä muutamia kirjoja, joista saattaisi olla hyötyä:
-Selin, Jaakko : Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista (1997)
-Franck, Marketta: Waatteen wiesti ja wiettelys eli pukeutumisen historiaa kivikaudelta nykyaikaan (1997)
-Contini, Mila : Muoti kautta aikojen (1967)
Pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä löytyy teokset:
Atkins, Robert C.: Tri Atkinsin kumouksellinen dieetti. 2001
Atkins, Robert C.: Tri Atkinsin uusin painonpudotusohjelma. 2000
Atkins, Robert C.: Tri Atkinsin uudet dieetit. 1980
Atkins, Robert C.: Tri Atkinsin dieettivallankumous. 1973
Yleisten kirjastojen osoitetiedot saa BTJ Kirjastopalvelu Oy:stä, sähköpostiosoite: btj.kirjastopalvelu@btj.fi. Osoitteet saa joko tarroina tai sähköisesssä muodossa. Palvelu on maksullinen.
Kaikkien kirjastojen yhteystiedot löytyvät ositteesta:
http://www.kirjastot.fi . Kirjastoissa on selattavana BTJ Kirjastopalvelun toimittama Kirjastokalenteri, josta osoitteet myös löytyvät.
Tilastoja yleisten kirjastojen määrästä löytyy opetusministeriön sivuilta (http://www.minedu.fi). Sivulla http://tilastot.kirjastot.fi/ löytyvät kaikkien yleisten kirjastojen määrät otsikon 'Organisaatio ja talous' alla. Ellei tämä linkki toimi sivun löytää kun opetusministeriön etusivulta klikkaa ensin 'Kulttuuri'-painiketta, sitten 'Yleiset kirjastot',...
Institutet för finlandsvensk samhällsforskning kerää tietoja suomenruotsalaisista, suosittelen kääntymistä sen puoleen. Yhteystiedot löytyvät heidän sivuiltaan, http://www.samforsk.abo.fi/ .
Lehdessä Suvannon seutu, numerossa 7/1992 on artikkeli Metsäpirtille vaakuna. Siinä on mustavalkoinen kuva vaakunasta, mutta tekstissä on kerrottu tarkemmin väreistä ja niiden symboliikasta. Voimme lähettää kopion artikkelista, jos saamme yhteystietosi.
Tavaroiden ja palveluiden määrittelyjä täytyy hakea yleisistä liiketaloustieteen kirjoista. Ehkä seuraavasta voisi olla apua, vaikka se käsitteleekin terveys- ja sosiaalipalveluita:
Palvelujen kuvaaminen ja tuotteistaminen. 13 s. Helsingin kaupunki, 2002.
Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkiluokitus: http://www.prh.fi/fi/tavaramerkit/tavaramerkkiluokat.html
Office for Harmonization in the Internal Marketin tavaroiden ja palveluiden kansainvälinen luokitus: http://oami.eu.int/en/mark/marque/euronice/headfi.htm Tavaroiden ja palveluiden määritelmää ei kummassakaan ole.
Suomenkieliset sirkustoimintaa käsittelevät kirjat näyttävät olevan pääasiassa Markku Aulangon käsialaa. Taiteen perusopetuksen kannalta asiaa käsitellään julkaisussa nimeltä "Sirkus kouluun. Virikkeitä lasten ja nuorten sirkustoimintaan" (1992). Taiteiden opetusoppiin liittyviä kirjoja löydät kirjastossa luokasta 38.297, muita sirkusaiheisia kirjoja luokasta 79.91.
En löytänyt runoa Jevtusenkon runokokoelmista.
Runoa on kuitenkin esittänyt esimerkiksi Koiton laulu-kuoro. Kuoron 1976 ilmestyneeltä levyltä Koiton laulu kappale löytyy. Levyn saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi.
Kyllä niitä on järjestetty. Suosittelen ottaa yhteyttä Suomen kirjastoseuraan, joka seuraa alan konferensseja ympäri maailman. http://www.fla.fi/
puh. 09-6221 340.
Kirjastot.fi sivuille on koottu linkkejä virtuaalikirjastoista http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=312 sekä jonkin verran tietoa kirjastoalan konferensseista http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=504 .
Oulunslalon kunnankirjaston pääkirjastoon tulee kuluvana vuonna tiede-lehti. Ensi vuoden alusta on tilattu Tiede-lehden lisäksi myös Tieteen kuvalehti.
Vuonna 2004 tilattujen lehtien luettelon näet osoitteesta:
http://www.oulunsalo.fi/palvelut/kirjasto/lehtiluettelo.html
Äänikirjoja on sekä kasetteina (c-kasetit) ja cd-levyinä. Helmet- aineistoluettelosta voi lähettää listoja sähköpostiosoitteeseen. Katso osoite www.helmet.fi ja ja valitse alhaalta aihe. Kirjoita vasemmalle äänikirjat ja valitse oikealta pudotusvalikosta Espoo. Paina Hae. Napsauta äänikirjat. Valitse ylhäältä Rajaa, jos haluat kohdentaa pelkkiin kasettikirjoihin tai tiettyyn kirjastoon. Kysy lisää myös lähikirjastosta.
Kyllä cd-äänikirjoja on olemassa. Voit hakea niitä Aalto-kirjastojen tietokannasta (www.aaltokirjastot.fi) haluamillasi asiasanoilla. Voit valita asiasanaksi esimerkiksi kuunnelmat tai sadut, aineistolajiksi cd-levyn ja kirjallisuudenlajiksi kaunokirjallisuuden. Myös tekijän tai teoksen nimellä äänikirjoja voi hakea.
Tein kokeeksi haun satuäänikirjoista cd-levyllä, ja tuloksia tuli yhteensä 142. Kuunneltavaa automatkan ajaksi siis varmasti löytyy.
Kyseessä näyttäisi olevan von Heidenstamin runo ”Åkallan och löfte”. Koko runon sanat löytyvät esimerkiksi osoitteesta http://www.svensklyrik.se/poeter/verner-von-heidenstam/kallan-och-lofte.
Runoa ei ole luultavastikaan suomennettu. Osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa ei ole siihen sopivaa suomennosta, osoitteessa https://finna.fi olevasta Viola-tietokannasta ei löydy runosta suomennettua versiota laulun muodossa, eikä varsin hyvin runojen tietoja sisältävästä Piki-tietokannastakaan osunut silmiin ruotsinnosta muistuttavaa Haidenstamin runosuomennosta.
Ei ole aivan mahdotonta, että runon suomennos olisi ilmestynyt jossakin pienjulkaisussa tai lehdessä, jota ei...
Tuntomerkit sopivat Oili Tannisen Nunnu-kirjoihin: Nunnu (1965),
Nunnu lentää (1966) ja Nunnu putoaa (1969). Kuvakirjoista ilmestyi yhteisnide vuonna 2007, joten tarinoihin on helppo päästä käsiksi.
Saattaa olla, että kysyjän mielessä on myös Tannisen satukirja
Nappi ja Neppari (1964), jossa on kuvia mehupulloista. Sadussa seikkailevat nimihenkilöiden lisäksi professori Prilli ja rouva Piooni.
Teos löytyy ainakin Oulun kaupunginkirjastosta.
