Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokannan asiasanat ovat suomenkielisiä myös haettaessa muunkielistä aineistoa. Olenkohan oikeassa, jos käännän aiheesi osaamisen johtamiseksi? Tätä aihetta käsittelevat kirjat saa Helmet-hausta (www.helmet.fi) menemällä sanahakuun ja kirjoittamalla tyhjään ruutuun sanat johtaminen osaaminen ja valitsemalla kieleksi englannin. Tuloksena on kymmenen kirjaa, joista uusimmat ovat
- Sydänmaanlakka, Pentti, An intelligent organization : integrating performance, competence and knowledge management (2002)
- The innovating organization / edited by Andrew M. Pettigrew and Evelyn M. Fenton (2000)
- Dixon, Nancy M., Common knowledge : how companies thrive by sharing what they know (2000)
Suomen...
Tarkoitatko Helen Dunmoren kirjaa Ingo, Meren kansa? Kirja on kolmiosaisen sarjan ensimmäinen osa. Varmaankin kustantaja (Gummerus) julkaisee ne suomeksi kaikki. Voit kysyä asiasta tarkemmin Gummeruksen palautelomakkeella:
http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&InitID=36;186
Kysymäsi Lääkeainekemian perusteet -kirjan 3. painos (2003) on saatavilla Turussa Åbo Akademin pääkirjastossa sekä Turun yliopiston pääkirjastossa. Saman kirjan vanhempi painos vuodelta 1996 on lisäksi Turun ammattikorkeakoulun kirjastossa (Lemminkäisenkatu 1), sekä mm. myös Turun yliopiston pääkirjastossa.
Turun kaupunginkirjasto ei tilaa aineistoa kaukolainaksi, mikäli aineisto kuuluu jonkin muun turkulaisen kirjaston kokoelmiin, ohessa ote kotisivuiltamme:
Kaukopalvelussa on rajoituksia
Kaukolainaksi ei tilata materiaalia, jota kuuluu myös Turussa sijaitsevien kirjastojen kokoelmiin.
Ennen tilauksen jättämistä kannattaa tarkistaa, onko teos lainattavissa jossakin seuraavista kirjastoista;
Turun yliopiston kirjasto
Åbo Akademin kirjasto...
Käännösrunojen tietoja kannattaa yrittää etsiä Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä "Linkki maailman runouteen" -runotietokannasta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/linkki_maailman_runouteen.htm
Tietokanta sisältää lähes 20 000 käännösrunon viitetiedot. Tietokanta ei sisällä tietoja kaikesta suomen kielelle käännetystä runoudesta, mutta esim. juuri venäjänkielisten käännösrunojen tietoja se sisältää melko kattavasti. Tietokannasta voi tehdä hakuja runon alkukielen ja kirjoittajan kotimaan perusteella.
Kyllä, Taru Sormusten Herrasta osat 1, 2 ja 3 ovat kaikki lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista cd-levyinä ja Heikki Määttäsen erinomaisesti lukemina. Voit etsiä pääkaupunkiseudun tietokannasta: www.helmet.fi sijoituskirjastoja ja esimerkiksi tehdä varauksia lähikirjastoosi.
Hei!
Kyse ei ole Pohjanpään Sankarihaudasta, sen pystyin tarkistamaan. Runo on Heikki Asunnan kirjoittama, todennäköisesti löytyy kokoelmasta Leirinuotio (en kykene nyt tarkistamaan asiaa).
Googlella sain tulokseksi blogisivun http://jukola.blogspot.com/search?q=asunta%2C+heikki (vaikuttaa melko luotettavalta).
Voit hakea Vaasan kaupunginkirjaston aineistoa Venny-verkkokirjastossa
http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=find2&ulang=fin
Kun sinulla ei ole tarkkaa tietoa kirjan tai tekijän nimestä, voit käyttää asiasanahakua. Kirjastossa kaikki aineisto asiasanoitetaan hakua silmälläpitäen. Asiasanalista on verkossa osoitteessa http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
Tässä hakutehtävässä voit laittaa asiasana-laatikkoon sanan rekrytointi. Voit rajata hakua ruksimalla lisärajaus-laatikoita (esim. haetaan vain kirjoja). Voit valita myös minkä kielisiä kirjoja haluat.
Kun olet käynnistänyt haun ja saanut löytyneet teokset listan, näet saatavuus kohdasta, onko kirja tällä hetkellä paikalla Vaasan kaupunginkirjastossa. Jos klikkaat kohtaa "...
Hei!
Sarjan neljäs osa Inheritance ilmestyy englanniksi 7.11.2011. Suomennoksen ilmestymisestä ei ole kustantaja Tammen sivuilla vielä mitään tietoa. Suomentamiseen menee aika paljon aikaa. Aika usein kirja ilmestyy suomeksi vasta 1-2 vuotta alkuperäisteoksen ilmestymisen jälkeen. Toivotaan että neljäs osa saadaan suomeksi ensi vuonna.
Järvenpään kirjastossa on neljä kappaletta kysymääsi kirjaa. Tällä hetkellä kaikki ovat lainassa ja varauksiakin on. Tilanteen näet Kirkes-kirjastojen aineistotietokannan kautta:
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=find2&sesid=1322134672&u…
Hämeenlinnan kaupunginkirjastolla on kotikirjastopalvelu. Kirjaston sivulla kerrotaan, että kotikirjastopalveluun on oikeutettu perusturvan asiakas, joka ei pysty asioimaan kirjastossa omin neuvoin ja jolla ei ole läheistä ihmistä auttamassa. Tarkempia tietoja palvelusta saat suoraan Hämeenlinnnan kaupunginkirjastosta. Alla on linkki, josta voit myös lukea lisätietoa kotikirjastopalvelusta. Toisessa linkissä on Hämeenlinnnan kaupunginkirjaston yhteystiedot.
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/kotikirjastopalvelu
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/auki
Kyseistä William Blaken runoa ”A Poison Tree” ei ilmeisesti ole suomennettu. Sitä ei löydy Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi eikä muistakaan tutkimistani lähteistä. On pieni mahdollisuus, että suomennos olisi ilmestynyt jossakin sellaisessa teoksessa, jota ei ole listattu mihinkään tietokantaan, mutta todennäköisesti suomennosta ei ole.
Alpo Tommolan cd-levyllä Sydämeni laulut (vuodelta 1994) on kappale nimeltä Kotiseutu Kouvola. Laulu on Vilho Oksan säveltämä ja Viljo Halmeenmäen sanoittama.
Levy löytyy Kouvolan kaupunginkirjaston kokoelmista. Valitettavasti levykotelossa ei ole laulujen sanoja, joten emme päässeet tarkistamaan, onko tämä etsimäsi kappale. Levyn saa lainaan Kouvolan kirjastosta, tai voit kysyä sitä kaukolainaan omasta lähikirjastostasi.
Lämpöpatterit jaetaan toimintaperiaatteensa mukaan kahteen eri tyyppiin, konvektoreihin ja radiaattoreihin. Konvektoripattereissa lämmön siirtyminen huoneilmaan tapahtuu sekä lämpösäteilyn että konvektion kautta. Konvektio tarkoittaa sitä, että ilma lämpiää kiertäessään patterin pintojen kautta. Patterin ympärillä on näin ollen jatkuva ilmavirtaus. Ilman mukana liikkuvat myös erilaiset pienhiukkaset, jotka kertyvät virtauskohtiin ja näkyvät ajan myötä tummina tahroina.
Lähteet:
Pientalon lämmitys -oppimateriaali Edu.fi -sivuilla: http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/pientalon_lammitys/patterit.htm, http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/pientalon_lammitys/radiaattorit.htm
Home Energy Magazinen verkkoartikkeli pienhiukkasten aiheuttamista...
Helysolki tai helusolki on Etelä-Pohjanmaalle tyypillinen pyöreähkö tai soikea naisen rintasolki. Se on valmistettu ohuesta hopealevystä. Siinä on usein kruunulla koristettu kaarikehä. Soljesta riippuu pieniä helyjä. Solki kiinnitetään palkimella, kansallispuvun solki usein neulalla. Osa soljista on kullattu.
Lähde: http://www.kansallispuvut.fi/sanasto.htm
Kihlajaislahjat ovat perua ajalta, jolloin morsian ostettiin isältään. 1800-luvulla lahjat annettiin kihlatulle, ei enää isälle. Morsian taas saattoi tehdä lahjaksi sulhasen perheelle vaatteita ja tietysti uuteen kotiinsa kapiot.
Kihlalahjoista Suomessa 1800-luvulla löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
- Kirsi Vainio-Korhonen ja Anu Lahtinen : Lemmen ilot ja sydämen salat :...
Rytmitajua voidaan pitää yhtenä musikaalisuuden osatekijänä. Usein siihen liitetään myös kyky liikkua musiikin rytmin mukaan, mutta ei aina. Esim. tältä sivulta lisätietoa rytmitajusta:
http://www.viiri.net/tanssmus/rytmi.htm
Toisaalta muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan rytmitaju ja kielen ymmärtäminen liittyvät toisiinsa. Tässä linkki uutiseen:
http://yle.fi/ylex/uutiset/tutkimus_rytmitaju_ja_kielen_ymmartaminen_li…
Rytmitaju on kuitenkin taito siinä missä muutkin, siinä voi kehittyä ja sitä voi harjoitella.
Tanssikoulu lienee hyvä paikka maksullisesti harjoitella rytmitajua ja tanssitaitoa yleensäkin. Alla myös linkki Sibelius-Akatemian kansanmusiikin etno.net-sivustolle, jolta löytyy kehorytmiharjoituksia, joiden sanotaan...
Verkossa olevia sanakirjoja voit hakea esimerkiksi Linkkikirjastosta http://linkkikirjasto.lib.hel.fi kohdasta Pikalinkit ja sieltä Aihe
sanakirjat. Listalta numero 11 Mofile Place ja numero 17 Svensk-finskt lexikon näyttäisivät sopivilta.
Nurmi-Tuomas (joskus myös Turve-Tuomas) on suomalaisessa kansanperinteessä esiintyvä kiertoilmaus kuolemalle: kun ihminen joutuu Nurmi-Tuomaalle, hän kuolee. Nurmi-Tuomaan nukkuminen käen kukkuessa kytkeytynee tunnetuimpaan monista käkeen liitetyistä enteistä: kevään ensikäen kukunnan säkeiden lukumäärästä ihmiset voivat laskea jäljellä olevat elinvuotensa.
Lähteet:
Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja
Juha Haikola & Jarkko Rutila, Käki
Oulun Vänmannin saari on nimetty henkilön mukaan. Kauppias Isaac Wänman (s. 1726) rakennutti torin edustan pienelle saarelle varastomakasiineja. Ajan mittaan saarta alettiin kutsua hänen nimellään.
Isac oli syntyjään Iisakki Antinpoika Väänänen. Hän ruotsinsi nimensä Wänmaniksi, koska porvarisammatissa se oli tuohon aikaan tapana. Nimien kirjoitusasu vaihteli muutenkin. Aiempien sukupolvien Väänäsiä oli Oulun seudulla merkitty kirkonkirjoihin mm. muodossa Wänäie ja Weneine. Vänman on Ruotsissa yhä käytössä oleva sukunimi.
Ruotsin kielen sana vän tarkoittaa ystävää, mutta sanan varhaisempia adjektiivisia merkityksiä ovat kaunis ja lempeä. Merenkulkuaiheisia merkityksiä ei eri sanakirjoista löytynyt.
Eeva Kauppinen: Vänmannit...
