Tästä kirjasta on ilmestynyt vain yksi painos. Se on vuodelta 2005.
Saman tekijän toimittamana on ilmestynyt myös kirja Työpaikan lait ja työsuhdeopas, jonka uusin, uusittu painos on vuodelta 2014.
Muita uusimpia työelämän lakiasioita käsitteleviä kirjoja ovat ainakin allamainitut:
- Työpaikan lait 2015
- Työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun lakikirja 2015
- Palkkahallinnon säädökset / (toim.) Antti Kondelin, Mirjami Laitinen, Tomi Peltomäki (2015)
- Yhdenvertaisuus työelämässä / Katja Leppänen (2015)
- Työpaikan lakikirja 2015 / toimittaja: Raimo Luhtanen (2015)
Työelämän tasa-arvosuunnitelmia käsittellään esimerkiksi näissä:
- Työpaikan henkilöstösuunnitelmat / Hanna Skurnik-Järvinen (2014)
- Sukupuolten tasa-arvon hyvät...
Voit kysyä tietoja Isojoelta/Isojoelle muuttaneista esimerkiksi Vaasan maakunta-arkistosta. Osana Etelä-Pohjanmaata Isojoki kuuluu Vaasan maakunta-arkiston piiriin, joten he pystyvät todennäköisesti auttamaan sinua löytämään etsimiäsi tietoja. Löydät Vaasan maakunta-arkiston yhteystiedot täältä: http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/#vaasa
Maakunta-arkistoista on mahdollista tilata kaukolainoja toiselle paikkakunnalle, kuten toiseen maakunta-arkistoon tai yleiseen kirjastoon. Huomioithan, että kaukolainat ovat maksullisia. Voit lukea lisää maakunta-arkistojen kaukolainakäytännöistä täältä: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/kaukolainaus
Turun kaupunginkirjastolla säilytetään pääasiassa Varsinais-Suomen alueella julkaistuja lehtiä. Tästä...
Kotimaisia artikkelitietokantoja ovat Cd-Kati, Aleksi ja Arto, joita pääset selaamaan kaupunginkirjastossa. Kirjastosta löytyy Kirjallisuusarvosteluja-lehti, johon on poimittu sanomalehtien kirja-arvosteluja. Tietoja ja ohjeita artikkelitietokannoista löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta osoitteesta http://www.lib.hel.fi kohdasta Kirjastopalveluiden opas.Kattavia sanomalehtiartikkelitietokantoja ei ole olemassa.
Kollega löysi lorun. Se nimeltään Numeroloru ja julkaistu vuonna 1956 lastenrunoja ja satuja sisältävässä kirjassa Aarteiden kirja 2: kerro äiti. Runon on kirjoittanut alunperin norjalainen Zinken Hopp, suomentajaa ei mainita. Aivan muistamallasi tavalla se ei mene, mutta lienee silti sama:
1 on kirahvi, jalkana pylväs
2 on joutsen, niin valkea, ylväs
3 on rotta, joka vaaroja vainuu...
TIetoa kirjasta ja sen sisällöstä kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9510041793
Kirjasarja Aarteiden kirja on monista kirjastoista vielä lainattavissa. Se on mm. Riihimäen pääkirjaston varastossa.
Laulu on nimeltään "Itä-Uudenmaan laulu", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki. Se alkaa: "Itäisen Uudenmaan rannat, pellot ja kalaisat veet ne kerran mulle kalleina on mieleen piirtyneet".
Tenori Jyrki Anttila on levyttänyt laulun Satakunnan sotilassoittokunnan kanssa. Tämä levytys löytyy cd-levyltä "Maakuntalaulumme" (Satakunnnan Sotilassoittokunta, 2006). Cd-levyllä "Itä-Uudenmaan laulu = Sången till Östra Nyland" (Itä-Uudenmaan liitto, 2000) on tästä laulusta neljä erilaista esitystä: pelimanniyhtyeen instrumentaaliversio, Jukka Kuoppamäki (laulu) ja pelimanniyhtye, Loviisan viihdekuoro ja pelimanniyhtye ja Barbara Helsingius (laulu ruotsiksi) ja pelimanniyhtye. Barbara Helsingius on myös tehnyt laulun...
Säkert den bästa boken om Brändös historia är Laura Kolbes bok Brändö - drömmen om en bättre framtid. Den har kommit ut år 1990. För tillfället finns den på hyllan i Helsingfors huvudbibliotek (Böle) och i Richardsgatans bibliotek.
Kasvava aikuinen TV:sarjan verkosivut ovat osoitteessa:
http://www.yle.fi/tv1ope/kasvava
Sarjasta ei ole valmisteilla videota mm. tekijänoikeudellisista syistä.
Kasvava aikuinen kirjaa on saatavilla useissa pääkaupunkitiedon kirjastoissa.
Ajantasaiset saatavuustiedot voi tarkistaa osoitteesta
http://www.libplussa.fi
Vanhojenpäivän perinteestä löytyi seuraavista kirjoista:
Alsta, Tuulikki: Lukion perinnejuhlat. 1991.
Soila, Juhani: Penkinpainajais- ja pukujuhlaperinne lukiossa. 1986.
Saarikoski, Helena: Kouluajan kivoin päivä. 1994.
Äidinkielenopettajainliiton vuosikirja 32 ( Virtanen, Leea: Koulun piilo-opetukset : koulun perinne tutkimuksen kohteena). - Tätä en voinut tarkistaa, sisältääkö aiheesta.
Suuri perinnekirja : suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt. 1999.
Kirjat löytyvät Joensuun kaupunginkirjastosta.
Tällaisia artikkeleita löytyi:
Grünthal, Kaja
Vanhojenpäivänä kuri palaa tanssien
Julkaisussa: Tanssi 17 (1996) : 1, s. 13-14
Jarva, Ullariitta
Kerran elämässä! : vanhat juhlivat arvokkaasti ja kalliisti...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistosta (puh. 131 23 240, nettiosoite http://www.finlit.fi/kra/index.html ) saadun tiedon mukaan perinnetietoa ei ole talletettu siitä, että nimenomaan lusikka olisi pantu lattian väliin. Eri puolilta Suomea on kyllä talletettu perimätietoa, jonka mukaan metalliesine ylipäätään, veitsi tai sangen yleisesti raha, pantiin talon rakennusvaiheessa lattian väliin, kurkihirteen tai kynnyksen alle. Tämä toi taloon hyvää onnea ja varjeli pahalta ja taudeilta.
Munkkiniemen kirjastossa ei ole omaa musiikkiosastoa.
http://www.lib.hel.fi/ sivulta löytyy tietoa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden musiikkiosastoista.
Algot Untola, alkuperäiseltä nimeltä Algot Tietäväinen, käytti salaniminään mm. Irmari Rantamala, Maiju Lassila ja J.I. Vatanen.
Seuraavat teokset keskittyvät pelkästään Algot Untolan elämään ja hänen kirjalliseen tuotantoonssa:
Lindsten, Leo: Maiju Lassila: legenda jo eläessään (WSOY 1977).
Erho, Elsa: Maiju Lassila: kirjallisuushistorialinen tutkimus (Turun yliopisto 1957)
Seuraavissa teoksissa on myös tietoa Algot Untolasta:
Meri, Veijo: Goethen Tammi: lyhyttä proosaa ( Otava 1978)
Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: suomalaisten kirjailijain elämnkertoja (WSOY 1954).
Yrityksen perustamiseen opastavia kirjoja löytyy useita. Saat niitä esille HelMet-tietokannasta www.helmet.fi valitsemalla aihehaun ja kirjoittamala hakutermiksi yrityssuunnittelu.
Kirjoittamalla aihehaussa hakutermiksi isännöitsijät saat luettelon kirjoista, jotka käsittelevät isännöintiin, kiinteistönhoitoon ym.liittyviä asioita. (Esim. Isännöitsijätoimiston laatukäsikirja, 2002.)
Klikkaamalla luetteloissa olevia alleviivattuja kirjojen nimiä näet, mistä HelMet-kirjastoista niitä löytyy.
Kysymäsi kurpitsamarmeladin resepti löytyy kirjasta: Kerstin Henriksson: Säilö kesä purkkiin, Tammi 1973. Kirja löytyy mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ja Varastokirjaston kokoelmista.
Komiteanmiestinnöt on julkaissut entinen Valtion painatuskeskus, nykyinen Edita eli heidän julkaisumyynnistään niitä voi tiedustella ostettavaksi. Muussa tapauksessa ei auta kuin kopioida itselle kappale. Esim. meillä on kattava kokoelma mietintöjä ja meillä käy yliopiston kopiokortti.
Kirjan nimi on Noitavaellus. Kirjan kirjoittaja, uusseelantilainen Margaret Mahy sai muuten koko tuotannostaan H.C. Andersen-palkinnon vuonna 2006. Tästä teoksesta on käyty nettikeskustelua esim. osoitteessa http://www.vihrealohikaarme.com/skeskustelu886.html
Matti Grönroosin Internet-sivuilla on selvitys nelostiestä ja myös sen osien rakentamisesta moottoritieksi:
http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Vt4.htm .
Suomen moottoriteiden historiaa löytyy myös Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Moottoritie
Kyseessä on Matti Jurvan säveltämä ja sanoittama polkka ”Lauluke”, jonka Jurva on itse levyttänyt Dallapé-orkesterin kanssa 1934. Suomen kansallisdiskografia Violasta ei laululle löytynyt nuotteja tai sanoitusta, mutta kappale löytyy äänilevyltä ”Matti Jurva 2” (syst nro kr10923322). Levyn voi lainata vinyylinä Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolta.
Sarah Mlynowskilta on suomeksi julkaistu kolme kirjaa: Rintsikoita ja luudanvarsia (2005), Konnia ja kielareita (2006), Loitsuja ja lemmenlommoja (2007).
Mlynowskin suomentamattomat teokset löydät Internetistä sivulta http://www.fantasticfiction.co.uk/m/sarah-mlynowski/ .
Rachel on 14 vuotta ja Miri 12 vuotta. Tieto löytyy esim. tältä nettisivulta: http://www.amazon.ca/Bras-Broomsticks-Sarah-Mlynowski/dp/1400099463
