Kysymääsi elokuvaa ei löydy Piki-kirjastojen eikä muidenkaan yleisten kirjastojen kokoelmista. Tietoja itse elokuvasta (The sailor who fell from grace with the sea) löydät Kysy kirjastonhoitaja -palvelun vastausten arkistosta, kun haet sanoilla "merimies jonka aallot hylkäsivät".
Lämpötilan määritelmä kertoo, että lämpötila on suoraan verrannollinen hiukkasten keskimääräiseen liike-energiaan. Savu koostuu hiukkasista, joten silläkin on lämpötila. Savun sisällä voi olla ja usein onkin lämpötilaeroja.
Lisää asiasta voitte lukea esimerkiksi teoksesta Hatakka et. al: Physica 2 (Lämpö).
Teoksen etsimiseen Suomen kirjastojen kokoelmista kätevä apuväline on Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py/index. Se kattaa lähes kaikki Suomen kirjastot, ja hakuja pystyy tekemään esimerkiksi yliopistokirjastojen tietokantoihin tai maakuntakirjastojen valikoimiin.
Hei
tietoa Suomen maksamista sotakorvauksista Neuvostoliitolle löytyy, mutta ei suomalaisille maksetuista. Kehotan kääntymään kansallisarkiston puoleen.http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/
HelMet-kirjastojen e-kirjajärjestelmässä on ollut viime päivinä ongelmia, joiden vuoksi sinne kirjautuminen ei onnistu. Kirjastojärjestelmäyksikkömme on hoitanut asiaa, ja sitä selvitetään parhaillaan. En valitettavasti pysty sanomaan, milloin asia korjautuisi, mutta luonnollisesti järjestelmä pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti toimintaan. Pahoittelen asiasta aiheutunutta haittaa.
Kysymäsi jalkapalloaiheinen laulu on Jukka Virtasen sanoitus ja Jaakko Salon sävellys "Meillä potkii hyvin". Laulajana on Danny. Levy on vuodelta 1970, Dannyn Scandialle tekemän singlen Yhä virta venhettä kuljettaa b-puoli.
Tämä heittäytyjähän oli surkea pelaaja Seulanen. Joukkueella menee muuten hyvin, mutta toiveena on, että "Seulanen vaan vanhemmiten hidastua vois / ettei ihan aina ehtis pallon alta pois".
Yhtään suomalaista järjestöä, joka olisi erikoistunut avustamaan ainoastaan vähäosaisia vanhuksia, ei löytynyt. Joillakin järjestöillä lahjoituksen voi kohdistaa esim. seniorityöhön. Tällainen on esimerkiksi HelsinkiMissio-järjestö:
https://lahjoita.helsinkimissio.fi/?gclid=CLjWzLzomsICFYaQcgodkQgAvA
Alla on luetteloita ja tietoa hyväntekeväisyysjärjestöistä:
http://www.hyväntekeväisyys.fi/index.php/hyvantekevaisyysjarjestoja
http://www.xsv.fi/tee/
http://www.lahjoitus.org/
Sana on todella tulkittu saksalaisperäiseksi tai laajemmin germaaniseksi lainasanaksi, esimerkiksi
muinaisskandinaavi (noin vuodet 800-1550) ljóðr, lýðr 'kansa, väki'
muinaisalasaksa (noin 800-1200) liud 'kansa'
muinaisyläsaksa (noin 740-1000) liuti 'ihmiset', 'väki'
keskiyläsaksa (noin 1000-1450) liute 'ihmiset', 'väki'
nykysaksa Leute 'ihmiset', 'väki'
Samaa juurta olevia sanoja löytyy muistakin indoeurooppalaisista kielistä, esimerkiksi
slaavilaisissa kielissä nykyvenäjä люди/ljudi 'ihmiset'
balttilaisiissa kielissä liettuan liaudis 'kansa'
Suomessa tunnettu sana liuta 'suuri joukko' on samaa alkua.
Liutu-nimistä sukua on perinteisesti asunut Joutsan ja Puumalan suunnassa.
Saksalaisväestöä meillä on ainakin rannikkokaupungeissa asunut...
Internetistä aiheesta ei valitettavasti näytä löytyvän juuri mitään.
Kirjallisuutta aiheesta on kyllä olemassa. Hyviä lähdeteoksia ovat esimerkiksi
Wacklin, Sara: Sata muistelmaa Pohjanmaalta ja
Hautala, Kustaa: Oulun kaupungin historia III (1809-1856).
Näitä pitäisi löytyä ainakin suuremmista kirjastoista.
Oulun kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta löytyy vielä esim.
Ginman, Eila Brita: Oulun palo ja jälleenrakennus 1820-luvulla,
johon voi tutustua paikan päällä.
Lisäksi Oulun kaupunginkirjastossa on aiheesta muutama lehtileike.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tietokannasta Plussasta ja yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy mainitsemillasi kielillä kovin vähän tietoa tästä aiheesta.
Varuskuntien historiasta on kyllä jonkin verran aineistoa, mutta lähinnä suomeksi ja ruotsiksi. Suosittelisinkin kääntymään Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston puoleen:
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Osoite; Maurink. 1, PL 266, 00171 Helsinki
Puhelin: Lainaus ja kaukopalvelu 09-18126351, kirj.joht.DI Matti Hongisto 18126350
Avoinna: Ma-pe 8.30-16
Käyttöoikeus: Käyttöoikeus Suomen kansalaisilla
Rauno Pankolan Australian safari lienee etsimäsi teos. Espoon kirjastoista sen pitäisi löytyä ainakin Tapiolan ja Laajalahden varastoista. Niiden lisäksi Helsingin ja Vantaan pääkirjastojen varastoista ja Vantaan Koivukylästä..
Lassi Nummen runokokoelmassa Kaksoiskuva (Otava 1982) on ss. 8-12 runo (tai runosikermä) nimeltään Tämä vähäinen asia. Runo alkaa näin:
Keskipäivän kirkkaudessa / käännän katseeni.
Sydänyön pimeydessä / ojennan käteni...
Pitkässä runossa on mm. tällaisia säkeitä:
Ihosta se alkaa: / emme ole aivan nuoria enää.
...
Älä siis nouse, / älä aivan vielä.
Pidä kätesi / linnun untuvilla. Pian se levittää siipensä.
Runo löytyy myös mm. antologioista Runon maa : suomalaisten toiverunot ja Tämän runon haluaisin kuulla, osa 2.
Helsingin kaupunki on ostanut Wärtsilä oy:ltä osakehuoneiston, joka sijaitsi Marjatan talossa. "Kiinteistöjen ostot. Wärtsilä-yhtymä Oy:ltä päätettiin 1.90 2 mmk:n kauppahinnasta ostaa Bostads Ab. Wilhelmsberg -nimisen yhtiön osakkeet n:o 267—270, jotka oikeuttavat yhtiön omistamassa talossa Vilhovuorenkuja 20 olevan huoneiston n:o 141 hallintaan. Tuloa tuottavien pääomamenojen pääluokkaan kuuluvista em. määrärahoista myönnettiin kiinteistölautakunnan käytettäväksi 1 913 412 mk kauppahinnan ja leimaveron suorittamista varten (22. 2. 173 §)." https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kunnalliskertomukset/pdf/1956_01/1956_01_12.pdf
Koko talon rakennuttajasta ei löytynyt tietoa. Suunnittelijoiksi mainitaan ...
Voit lukea etänä kotimaisia aikakauslehtiä (myös Iltalehti) ePress.-palvelun kautta. Tarvitset vain kirjastokortin (= kortin numeron) ja siihen liittyvän pin-koodin. Linkki palveluun on .https://www.helmet.fi/fi-FI/Epressiin_kirjautumisen_vaihtoehdot(250243)
Etänä voit lukea myös ulkomaisia aikakaus- ja sanomalehtiä PressReader-palvelun kautta. Myös tässä palvelussa tarvitset kirjastokortin numeron ja pin-koodi. Linkki palveluun:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Epressiin_kirjautumisen_vaihtoehdot(250243)
Tesvision lopettamisen jälkeen 1965 oli Suomessa 70-luvun käänteessä kaksi antenniverkossa toimivaa kanavaa, Yle TV1 ja Yle TV2. Helsingin alueella kuitenkin aloitti toimintansa 70-luvun alkupuolella kaapeliverkossa Helsingin Kaapelitelevisio Oy (HKTV, myöhemmin HTV), 80-luvun alulla yhtiö muutti nimensä HTV:ksi
80-luvun puolivälissä toiminnan aloitti antenniverkossa Kolmoskanava, josta oli jaettu omistus Yle:n, MTV Oy:n ja Nokia Oy:n kesken. Tämä oli ensimmäinen kaupallinen kanava Tesvision lopetuksen jälkeen. 90-luvun alussa Paikallis-tv-kanavat Oy (PTV, nykyisen Nelosen edeltäjä) aloitti toimintansa kaapeliverkossa.
Satelliittitelevisio alkoi nähdä laajempaa käyttöä vasta 80-luvun vaihteessa, lähinnä kuitenkin Pohjois-...
Hei, sellaisia lauluja ovat ainakin Leevi and the Leavingsin "Poika nimeltä Päivi"Portion Boysin "Päivit tua menee"Tuuttimörkö X Kube: "Mis Päivi on? Päivi? Missä sä oot?"Kake Randelin: "Päivi hei" Lähteet:Spotify - Web Player: Music for everyone
Tulisiivet-sarjan The Lost Continent- kirjaa ei vielä ole suomennettu. Tällä hetkellä viimeisin sarjan suomennettu osa on numero 10, Kavala sydän (Darkness of dragons).On kuitenkin ilmeistä että tiedustelemasi kirja suomennetaan piakkoin, suosittelen seuraamaan kirjaston ja kustantajan (Gummerus) uutuusluetteloita.
