Ainakin seuraavat teokset löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista: Koivunen Pasi: Vapaaksi riippuvuuksista 1997, Hakula Kirsi: Pelihimon ilmeneminen raha-automaattien pelaajien kokemana 1991, Pölkki Mervi: Elämä pelaajan lähellä - ongelmapelaajien läheisten kokemuksia 1996, Elämän valttikortit - opas pelaamisen vähentäjille ja lopettajille 1995, Poteri Riitta: Asiakkaana ongelmapelaaja 1995. Kirjojen saatavuuden voitte tarkistaa aineistotietokannastamme (http://www.libplussa.fi
Anna-Leena Härkösen e-mail-osoitetta ei ole julkisesti tiedossa eikä häneltä löydy verkosta henkilökohtaista kotisivua. Tietoa hänestä kyllä löytyy verkosta. Otavan kotisivuilta osoitteesta http://www.otava.fi löytyy pieni tietoisku Anna-Leena Härkösestä, kun valitset ensin linkin kirjailijat ja sieltä kotimaisten kirjailijoiden kohdalta ns. pudotusvalikosta hänen nimensä. Mahdollisesti voit yrittää kysyä häneltä jotakin hänen kustantajansa Otavan kautta. Verkosta löytyy myös paljon sanahakupalveluita, joiden avulla voi hakea lisää tietoa Härkösestä. Kirjoita esim. Google-hakupalvelun hakukenttään hakusanat anna-leena härkönen ja saat vastaukseksi viitteitä, joista löytyy informaatiota Härkösestä. Google on osoitteessa http://www.google....
Suomeksi Ranskan elinkeinoelämästä löytyy ainakin Tilastokeskuksen Economic trends kausijulkaisusta 2002:6 ja 2004:3, jotka ovat luettavina Tikkurilan käsikirjastossa. Lisäksi aiheesta löytyy jonkin verran kirjasta Länsi-Eurooppa, 2002. Samoin kirjoista Maailma Nyt 2 ja Maailma tänään 8. Tarkista saatavuus osoitteesta www.helmet.fi .
Internetistä löytyy Ranskan elinkeinoelämästä ja palveluista esim. seuraavalla tavalla sivulta www.google.fi : kirjoita hakukenttään Ranska elinkeinoelämä OR talous. Tässä valmiina muutama sivusto:
http://www.kolumbus.fi/ranska/
http://www.kauppapolitiikka.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=2…
http://www.finpro.fi/fi-FI/Market+Information/Country+Information/EU+Co… .
Aihetta käsitellään tuoreessa artikkelisssa Lakimies-lehdessä. Lakimies 2006, nro 2, sivu 191-215, 333-334
Lehti löytyy mm. Pasilan kirjastosta.
Helmet tietokannasta löytyy myös seuraavat aiheeseen liittyvät kirjat:
Tepora, Jarno: Factoring. Liikemiesten kustannus. 1994;
Tutkielmia yrityksen otto- ja antolainauksesta : syventävät opinnot 1984 / toim. Heikki Halila ; toimitustyössä apuna: Janne Holopainen, Jyrki Jauhiainen, Ilkka Syrjänen
Kirjat voi varata osoitteessa: www.helmet.fi
Saamamme tiedon mukaan Inkeriläisten sivistyssäätiö on osa Suomen Inkeri-liitto ry:n toimintaa. Sen yhteystiedot löytyvät mm sivuilta http://www.inkeri.com/yhteystiedot.html
Sivuilta löytyy myös aika hyvä luettelo Inkeri-aiheisesta kirjallisuudesta, osassa on myös kustannus- ja julkaisutiedot.
Kyseessä saattaisi hyvinkin olla Michael Gordonin v. 1951 ohjaama lännenelokuva The Secret of Convict Lake, joka sai suomenkielisen nimen Vihreän järven salaisuus. Näyttelijäkaarti oli maineikas ; pääosissa olivat mm. Glenn Ford, Gene Tierney, Ethel Barrymore ja Johnny Greer. Elokuvassa esivaltaa paossa oleva rosvojoukko saapuu lumimyrskyssä pikkukylään, joka on tilapäisesti vain naisten asuttama miesten ollessa rosvojen takaa-ajossa. Lisäksi alueelle on vuosia aikaisemmin kätketty suuri summa varastettua rahaa.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei kyseistä elokuvaa ainakaan toistaiseksi ole julkaistu DVD:nä.
Lähteet : http://www.elonet.fi/moviesearch
http://akas.imdb.com/title/tt0044015/maindetails
Luultavasti kysymyksessä on kirja Portti naisten maahan, jonka on kirjoittanut Sheri S. Tepper. Tämä tieteiskirjallisuuteen kuuluva teos julkaistiin Suomessa v. 1990, Kariston Scifin parhaita -sarjassa. Kirjan englanninkielinen nimi on The gate to women's country.
Kysymäsi Emma Shapplinin nuotti on hankalasti löydettävissä. Sitä ei löydy kirjastojen monihaun kautta. Ei "googlettamalla" eikä suurimmista musiikkikaupoista, ei Amazon-nettikirjakaupasta eikä nuottikaupasta www.sheetmusicplus.com
Internetistä osoitteesta http://www.cissehammar.com/Lukupiiri.htm löytyy tietoa kirjallisuuspiirin perustamisesta ja monesta siinä huomioitavasta seikasta.
Mikäli kyse on HelMet -kirjastokortista niin voit ottaa yhteyttä mihin tahansa HelMet -kirjastoon. Yhteystiedot löytyvät seuraavasta osoitteesta: http://www.helmet.fi/
Mikäli kyse on jonkin muun kirjastojärjestelmän kortista, niin kannattaa ottaa yhteyttä johonkin kyseisen järjestelmän kirjastoon. Joka tapauksessa ilmoitus katoamisesta tulee tehdä välittömästi sillä kirjastokortin haltija on vastuussa kirjastokortilla lainatusta aineistosta aina siihen asti kunnes on ilmoittanut kortin katoamisesta.
Kadonnut kirja lienee Katri Savolaisen Palmikkopäinen tyttö, jonka ensimmäinen painos ilmestyi 1946 ja toinen Tammen Tyttöjen sarjassa 1959. Kustantajan esittelytekstin sanoin "kirja kertoo Anna-Marian, pienen palmikkopäisen tytön vaiheet nuoreksi, kauniiksi morsiameksi". Kirjan ensimmäinen luku on nimeltään Hyvästi, Pyhän Katariinan Tyttöopisto!; sen alussa Anna-Maria pakkaa tavaroitaan seitsemän kouluvuoden jälkeen lähteäkseen Pietarista kotiin Suomeen. Harjunpään "varmuuri" tavataan ainakin luvuissa Anna-Maria viedään 'kasvatettavaksi' (s. 52) ja Harjunpään painajaisuni (s. 56).
Kirjaa löytyy lainattavaksi useista kirjastoista: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=palmikkop%C3%A4inen+tytt%C3…
Tarkoitatkohan nyt verkkosivuja, joilta löytyisi linkkejä esim. vitseihin tai hauskoihin testeihin? Jos googlaamalla lähtee hakemaan vitsejä, ei välttämättä pääsekään eteenpäin. Hyviä verkkosivuja on esim. Makupalat (http://www.makupalat.fi/). Aukeavalta sivulta pääsee aiheeseen Vapaa-aika ja sieltä edelleen kohtaan Huumori. Valittavissa on sitten esim. joko kotimaista huumoria tai huumoria muualta. Käytettävä asiasana on siis huumori.
Jos haluat löytää Helmet-verkkokirjastosta kirjoja, joissa kerrotaan vitsejä, voit painaa painiketta Muut hakutavat ja valita sitten aukeavasta hakuvalikosta kohdan Asiasana ja kirjoittaa tyhjään kohtaan huumori. Näin aukeaa pitkä lista aineistoa, jota voi vielä rajata palkista Rajaa/järjestä hakua esim....
Kirjaston kalustamisessa pyritään toki viihtyisyyteen, haluamme kirjaston olevan kiinnostava paikka, jossa asiakkaiden on miellyttävä opiskella, tutustua kokoelmiin ja viettää vapaa-aikaa. Siksi kirjastoista puhutaan monesti kuntalaisten olohuoneena. Samalla tavoittelemme kuitenkin ajatonta, käyttöä kestävää ja laadukasta yleisilmettä, kalustuksen kun tulee kestää asiakkaidemme vilkasta käyttöä useiden, jopa kymmenien vuosien ajan. Myös liikkumisen esteettömyysvaatimukset vaikuttavat kirjaston kalustamiseen.
Tilastojen mukaan vastauksia kirjoittaneita kirjastonhoitajia on vuosittain noin 200-300.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun tilastoja pääsee lukemaan toimintakertomuksista, https://www.kirjastot.fi/kysy-kirjastonhoitajalta-toimintakertomukset
Suomen kirjastoissa melko yleinen kaunokirjallisuuden ryhmittelytapa on käytössä Seinäjoen kaupunginkirjastossakin: osa romaaneista hyllytetään lajityypin perusteella omiksi kokonaisuuksikseen. Ryhmittelemällä esimerkiksi dekkarit omiin hyllyihinsä pyritään auttamaan asiakasta löytämään itselleen mieluisaa luettavaa.
Syömishäiriöt ovat olleet esillä viime vuosina etenkin nuorten kirjoissa, kuten esim. seuraavissa Hannele Huovi: Madonna (Tammi,2000), Kira Poutanen:Ihana meri (Otava, 2001) ja Laura Hakalan toimittama Siskonmakkarat: miltä syömishäiriö tuntuu ( Tammi, 2009). Syöpä on aiheena mm. romaaneissa Jarkko Tontti: Luokkakokous ( Otava, 2007) ja Gunnar Mattson: Prinsessa (WSOY, 1990) sekä muistelmissa Kristiina Helenius: Mikä maa, mikä syöpä (Tammi, 2008), Marja Aarnipuro: Rintasyöpävuosi (Teos, 2011), Satu Hassi: Tukka hattuhyllyllä (WSOY, 2002) ja Niina Repo: Arpi (WSOY, 2008). Alzheimerin taudista kertovat Saara Kesävuoren romaani Hyvä isä (Tammi, 2008) ja Hannu Mäkelän Muisto (Otava, 2001) ja Parkinsonin taudista Jussi Kivimäen muistelmat...
Eila Hämelinin ja Sisko Peltoniemen kirja Edelläkävijät : vuosisata vapaakirkollista lähetystyötä (Päivä, 1990) mainitsee Jorma Manneron syntyneen Darjeelingissa Intiassa 14.7.1919. Hänen vanhempansa, englantilainen William Mann ja suomalainen Mia Lipponen olivat lähetystyössä Himalajalla, mutta muuttivat pian Jorman syntymän jälkeen Suomeen Terijoelle.
Leena Landerista on lyhyesti seuraavissa teoksissa:
Tarkka, Pekka. Suomalaisia nykykirjailijoita
Miten kirjani ovat syntyneet. Osa 4
Kotimaisia nykykertojia
Kasvaako sisiliskoista saunassa krokotiileja?.
Leena Landeria turkulaisena käsitellään teoksessa Virmavirta, Jarmo. Suomen Turku
Tietokannasta Sanojen aika löytyy sekä henkilötietoja, tietoa tuotannosta että tekstinäytteitä, katso http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/
Leena Landerista on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta monta kertaa. Voit katsoa aiemmat vastauksen osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto
