Tänään tuli tieto Helsingin sanomain Säätiöstä, päivälehden arkistosta:
"Tiedossamme on, että nimimerkin Diego kirjoituksia julkaistiin Helsingin Sanomissa reilut parikymmentä ajalla 5.4.1919 - 31.10.1926. Valitettavasti tiedossamme ei ole, kuka nimimerkkiä Diego käytti."
Eve Hietamies on syntynyt 14.10.1964 Lappeenrannessa ja toimii nykyään sekä kirjailijana että toimittajana. Hänestä löytyy tietoa Internetin kautta esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Eve_Hietamies) ja hänen kirjojaan kustantavan Otavan sivuilta (http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/a-i/hietamies_eve/fi_FI/hiet…). Eve Hietamiehestä on myös artikkeli kirjassa Kotimaisia nykykertojia 1-2 (BTJ Kirjastopalvelu 2003). Lisäksi hakemalla esim. Googlella sanoilla "Eve Hietamies" löytyy linkkejä hänestä tehtyihin haastatteluihin.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet sanotaan Karikoski -nimen esiintyvän Suomen länsiosissa. Osa nimistä on peräisin suoraan paikannimistä, osa on otettu.
Kirjassa mainitaan lisäksi, että vuonna 1906 mm. Holmström- ja Johnson-nimiset ovat ottaneet nimekseen Karikoski.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo
Sukunimeta
Otava, 2000
Vieras on suomennettu. Tarkista saatavuus tästä linkistä
http://www.helmet.fi/record=b1896246~S9*fin
Vieras-kirjalle on mahdollisesti jatkoa tulossa, mutta mitään aikaa ei ole vielä ilmoitettu.
Meyerin suunnitelmissa oli kirjoittaa Midnight sun -nimellä kirja, joka olisi kertonut Uusikuu-kirjan tapahtumat Edwardin näkökulmasta, mutta projekti keskeytyi, kun romaanin luonnos vuoti vastoin kirjailijan tahtoa Internetiin. Tämänkin kirjan kohtalo on epäselvä.
Mitään varmaa tietoa Meyerin seuraavasta kaunokirjallisesta teoksesta ei ole, mutta huhtikuussa 2011 julkaistaan Twilight-sarjasta kertova virallinen tietokirja The Twilight Saga: The Official Illustrated Guide, joka valottaa sarjan taustoja.
Suomalaiset luettelointisäännöt : monografioiden kuvailu (BTJ Kirjastopalvelu, 2006) neuvoo painovirheiden varalta luetteloijaa seuraavasti:
"Julkaisussa olevat epätarkkuudet ja painovirheet jäljennetään sellaisinaan. Niiden jälkeen voidaan merkitä hakasulkeissa ”sic”. Hakasulkeita edeltää ja seuraa tyhjämerkki( [sic] ). Vaihtoehtoisesti oikea kirjoitustapa voidaan lisätä hakasulkeissa, jolloin korjausta edeltää lyhenne ”i.e.” (id est, se on, tarkoittaa) tai sen vastine muulla kielellä ja/tai kirjoitusjärjestelmällä.
esim. Looser [sic] takes all
Looser [i.e. Loser] takes all
Poisjääneet kirjaimet tai numerot voidaan lisätä väärin kirjoitettuun sanaan hakasulkeissa (tässä tapauksessa ei tarvita edeltävää ja seuraavaa tyhjämerkkiä).
esim....
Voit päivittää tietosi seuraavan kerran, kun käyt kirjastossa. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu alle 15-vuotiaan kirjastokortilla. Yli 15-vuotias on vastuussa itse lainoistaan. Tämä muutos merkitään kortiin. Myös maksuihin tulee joitain muutoksia, maksuista lisää Helsingin kaupunginkirjaston sivulta, http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/ .
Virtain pääkirjastosta löytyy tällainen kirja: Automotive technical data book: Volume 1: Alfa Romeo to Mitsubishi: tune-up data for petrol-engined cars and light commercial vehicles from 1987 to 1996 (McGeoch, Julian, Randall, Martynn). Siinä on myös kysymäsi malli.
http://virrat.kirjas.to/
http://www.virrat.fi/palvelut/?c=kirjasto
Elektra on elektronisessa muodossa olevien dokumenttien julkaisupalvelu, jonka tuottamiseen osallistuvat Kansalliskirjasto ja Kopiosto. Elektra-kokoelmalla on oma käyttöliittymänsä http://elektra.helsinki.fi, mutta Elektran aineisto löytyy myös Arto-tietokannan kautta. Aineisto on käytettävissä Suomen yleisissä kirjastoissa, ja myös Lappeenrannan maakuntakirjastosta on pääsy Elektraan. Artoon pääset kirjaston sivuilta http://www.lappeenranta.fi/kirjasto linkistä Neuvonta ja tietopalvelu.
Kysymäsi jalkapalloaiheinen laulu on Jukka Virtasen sanoitus ja Jaakko Salon sävellys "Meillä potkii hyvin". Laulajana on Danny. Levy on vuodelta 1970, Dannyn Scandialle tekemän singlen Yhä virta venhettä kuljettaa b-puoli.
Tämä heittäytyjähän oli surkea pelaaja Seulanen. Joukkueella menee muuten hyvin, mutta toiveena on, että "Seulanen vaan vanhemmiten hidastua vois / ettei ihan aina ehtis pallon alta pois".
Tämä löytyy esittelysivuilta:
"Diplomi 1 on tarkoitettu erityisesti 1.–2. luokkien oppilaille. Diplomin saat, kun luet kymmenen (10) kirjaa tältä listalta. Vähintään yhden (1) pitää olla runokirja. Samasta kirjasarjasta voi valita vain yhden (1) kirjan. Jos kirjasta on olemassa äänikirja, voit kuunnella myös sen. Voit lukea kirjan millä tahansa kielellä. Apua voit kysyä opettajalta tai kirjastosta. Jos haluat lukudiplomin kevään 2014 kevätjuhlassa, lue kirjat huhtikuun 2014 loppuun mennessä. Kun olet suorittanut lukudiplomin 1, voit halutessasi suorittaa bonusdiplomin lukemalla samalta listalta kymmenen eri kirjaa."
Kyllä ne voi lukea kuten mainitset, mutta suosittelemme monipuolista lukemista.
Käytössä oli periaatteessa
Kirkko-Käsikirja, jossa säädetään miten jumalanpalvelus Suomen Suuriruhtinaanmaan ewankelis-lutherilaisissa seurakunnissa on pidettävä : hyväksytty Suomen toisessa yleisessä kirkolliskokouksessa w. 1886
Koska tämä kirja ilmestyi painosta vasta vuonna 1888, on jossain määrin epäselvää, kuinka yleisesti kirjan sisältö on todella ollut pappien ulottuvilla.
Virallisen kirjan puutteessa on mahdollisesti käytetty kirjan ehdotusta
Kirkko-Käsikirja, jossa säädetään miten jumalanpalvelus Suomen suuriruhtinaanmaan evangelis-lutherilaisissa seurakunnissa on pidettävä : esitys, jonka teki kirkolliskokouksen v. 1876 valitsema toimikunta. - Turku : Wilén, 1884.
Näiden kahden kirjan vihkiliturgia oli jokseenkin...
Nivara, niverä, nivari ja niveri ovat kaikki niva-sanan johdannaisia ja tarkoittavat "kierosyistä puuta, visaa, pahkaa". Niivermäen niiverin voisi otaksua muokkautuneen tämän sanaryhmän niveri-muodosta.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 1. Suomalais-ugrilainen seura, 1955
Aila Juvosen Skidikantti-koulutuksiin liittyvä teos Skidikantti - lapsen tie objektista subjektiksi on julkaistu jo 1994. Skidikantti on koulutus, jossa harjoitellaan selviytymistä riskistilanteissa. Kirjan on julkaissut Lastensuojelun keskusliitto.
Uusia lasten kanssa työskentelyyn sopivia menetelmällisiä teoksia aiheesta ovat:
Mervi Juusola, Rajat kuntoon! - puolensa pitämisen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisen taito. Se on jämäkkyystaitojen treenikirja yläkouluikäisille.
Kaija Lajunen, Tunne- ja turvataitoja lapsille, tunne- ja turvataitokasvatuksen oppimateriaali. Kirjassa on toiminnallisia menetelmiä 5-11-vuotiaille lapsille.
Lisää aineistoa voi etsiä hakusanoilla lapset ja turvallisuus/itseluottamus/tunnetaidot/vaaratilanteet/...
Yksinomaan Vieras mies tuli taloon -teoksesta löysin ainoastaan Turun yliopistossa vuonna 1997 tehdyn gradun ja sekin koskee teoksen saksankielisiä käännöksiä (Visuri, Marja: Kulttuurieroja Mika Waltarin pienoisromaanin Vieras mies tuli taloon saksankielisissä käännöksissä). Naistutkimuksen kannalta teosta on käsitellyt Tarja Minkkinen artikkelissaan Nimetön nainen ja tosi mies Mika Waltarin teoksessa Vieras mies tuli taloon. Artikkeli löytyy kokoelmasta Päähenkilönä nainen : esseitä naiskirjallisuuden tutkimuksesta (toim. Sinikka Tuohimaa ja Tarja Minkkinen).
Teos on esitelty myös Markku Envallin kirjassa Suuri illusionisti ja Waltarin omissa muistelmissa (Kirjailijan muistelmia / toim. Ritva Haavikko) on myös kirjasta ja sen saamasta...
Suomen tieteellisten kirjastojen Linda-aineistotietokannan mukaan Ralph G. Harryn teos Modern Cosmeotology (4. painos vuodelta 1955) kuuluu Varastokirjaston kokoelmiin. Varastokirjastosta saat teoksen käyttöösi tekemällä lähikirjastossasi kaukolainapyynnön. Harryn teos The principles and practice of modern cosmetics. Volume one : Modern cosmeticology (vuodelta 1962, painosta ei mainittu) kuuluu Teknillisen korkeakoulun kirjaston kokoelmaan.(Neuvonta, tiedustelut
p. 09-451 4111). Alfred Goodman Gilmanin, Louis S. Goodmanin ja Alfred Gilmanin toimittama, vuonna 1980 julkaistu Goodman and Gilman's The pharmacological basis of therapeutics kuuluu Helsingin yliopiston terveystieteiden keskuskirjaston kokoelmiin. Kirjaston yhteystiedot :...
Aiheesi on melko laaja, sillä erilaisia taruolentoja tai sellaiseksi ajateltavissa olevia hahmoja on runsaasti. Ainakin seuraavanlaisia kirjoja voit kysellä kirjastoista:
Cotterell, Arthur: Maailman myytit ja tarut
Philip, Neil: Suuri myyttikirja
Ranta, Elina: Haltijoitten mailla, maahisten majoissa - maan, metsän, veden ja vuoren väki
Burnham, Sophy: Enkelien kirja
Hjelt, Marjut: Keijukaiset - totta ja tarinaa toisesta maailmasta
Ballinger, Erich: Hirviötieto
Kirjojen lisäksi löytyy myös artikkeleita. Esim. yksisarvisista on kirjoitettu seuraavanlainen juttu:
Bengtsson, Niklas: Sarvenvälkettä - yksisarviset satu- ja fantasiakirjallisuudessa, Tyyris Tyllerö 1999, numero 2, sivut 2-11 ja 49. Tosin tässä aihe liittyy...
Helsingin kaupunginkirjastossa ei peritä myöhästymismaksua alle 15-vuotiaan kortilla lainatusta aineistosta. Poikkeuksena kuitenkin videot ja cd-romit. Tarkempia ohjeita näet Kirjastopalvelun oppaasta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku/
Katso kohta MAKSUT http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/q110.htm
Täällä Pohjantähden alla -teoksen kolmannesta osasta käy ilmi että Vilho Koskela astui palvelukseen Tampereen rykmentissä, Lahden Hennalassa. Teoksessa kerrotaan myös Vilhon päässeen lomalle keväällä ennen aliupseerikouluun menoa. Hän kotiutui keväällä ja joutui heti toukotöihin. Palvelukseenastumisvuosi ei tekstistä käy suoraan ilmi, mutta oletetaan että kyseessä on 1934.
Varusmiesten palvelukseenastumisaikoja yhdenmukaistettiin 1934 alussa. Palvelukseen astuttiin pääsääntöisesti tammi-, touko- ja syyskuussa. Vilho osuisi aliupseerikoulun aloitusajan perusteella tammikuun 1934 saapumiserään. Peruskoulutuskausi kesti runsaat 4 kuukautta. Toukokuussa olisi alkanut aliupseerikoulu, sekin kestoltaan noin 4 kuukautta. Tätä seurasi 29 viikon...
Voi tietysti ajatella, että on jollakin tavalla helpompaa hoitaa esimerkiksi kania, marsua tai hamsteria kuin vaikkapa kasvattaa johonkin suureen ja voimakkaaseen rotuun kuuluvaa koiraa. Helppoa lemmikkiä ei kuitenkaan oikeastaan ole eikä voikaan olla. Kun otat lemmikkieläimen, sinun pitää ensinnäkin sitoutua siihen, että pidät huolta siitä koko sen elinajan. Olipa kyseessä mikä tahansa eläin, sinun on myös huolehdittava sen hyvinvoinnista kaiken aikaa. Sinun on varmistettava, että sillä on aina riittävästi ruokaa ja juomaa, siisti, puhdas asuinpaikka, tarpeeksi lajityypillisiä toimintamahdollisuuksia ja virikkeitä, sopivasti seuraa jne.
Jos siis pääkriteeri lemmikkiä valitessa on helppous, ei varmaankaan kannata ottaa lemmikkiä...
Sienet tarvitsevat happea soluhengitykseen, jonka avulla ne hajottavat suurempia molekyylejä omaan käyttöönsä sopivampaan muotoon. Kyse on siis aineenvaihdunnasta, jossa vapautuu energiaa sienen käyttöön. Sienillä on kyky saada energiaa myös käymisen avulla, ja sen vuoksi jotkut sienilajit pystyvät elämään täysin hapettomissa oloissa. Happea hyödyntävä soluhengitys on kuitenkin tehokkaampi energiantuottotapa.
Lähde:
Sienten biologia (Gaudeamus, 2. uud. laitos 2018)
