Hei,
Halvempi kuntamuoto kauppala oli nimenomaan noiden kaupunkien rasitteiden takia (kuten velvollisuus maistraatin, raastuvanoikeuden ja kunnallisen poliisilaitoksen ylläpitoon). Tehokkuus taas liittynee siihen, että vuoden 1948 kunnallislaki mahdollisti kunnanjohtajan viran perustamisen myös maalaiskuntiin, missä kunnallishallinnon tehtävien lisääntyminen aiheutti painetta ammattimaisemmalle asioidenhoidolle. Tämän mainitsee Martti Sinisalmikin
”maalaiskuntain tehtävien laajentuminen ja moninaistuminen on tehnyt tarpeelliseksi saada etenkin suurempiin kuntiin pysyväinen ammattitaitoinen viranhaltija, jolla on riittävän itsenäinen asema” (s. 110 Martti Sinisalmi: Suomen kaupunkien keskushallinto 1927-1998).
Tässä...
Koska toivoit aiheesta aineistoa vain suomeksi, et voi valitettavasti hyödyntää Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta aukeavaa monikulttuurisen kirjaston (MCL) Maailma Infoa. Sieltä löytyy ajankohtaista ja monipuolista tietoa eri maista, mm. Kiinasta.
Kai-Veikko Vuoriston Talousalueiden Kaukoitä (1997), Juha Remeksen Tunne Aasia (1997)ja Linda Jakobsonin Miljoona Totuutta (1997) löytyvät pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) haettassa asiasanoilla Kiina ja talous.
Jos haetaan sanoilla Kiina ja yhteiskunta# saadaan yhteensä 29 viitettä, mm. Wong: Punaisen Kiinan pitkä blues ja Repo: Olympian Kiina. Ajankohtaisia artikkeleita löytyy lähikirjastosi artikkelitietokantojen (Aleksi /...
Voit selata Suomenlinna-aiheisia kirjoja pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista Plussa-tietokannassa (http://www.lib.hel.fi) kohdassa kirjat ja muu aineisto käyttämällä asiasanaa Suomenlinna. Jos tällä haulla löytynyt materiaali (60 viitettä) ei tyydytä tiedontarvettasi, voit lähimmässä kirjastossa tutustua Linda-tietokannan (Suomen tieteelliset kirjastot) tuloksiin. Jos etsit tarkkoja tietoja yksittäisistä rakennuksista, lienee parasta ottaa yhteyttä Suomen rakenustaiteen museon kirjastoon http://www.kaapeli.fi/~srmkirj/srm1.htm, Kasarminkatu 24, puh. 661918.
Helsingin Sanomien Nyt-viikkoliitteen perusteella ainoa viime heinäkuussa televisiossa esitetty italialainen elokuva oli Leonardo Pieraccionin 1996 ohjaama Kuin pyörremyrsky. Nyt-liitteen mukaan "flamencotanssijatar muuttaa toscanalaisen kirjanpitäjän arjen".
Plussa-tietokannan mukaan elokuvaa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Aidi Vallik on virolainen kirjailija. Hänen teoksistaan on suomennettu vain Ei mikään kiltti tyttö. Virke-lehdessä n:o 4/2002 on Jani Antamon artikkeli tästä kirjasta. Samassa yhteydessä käsitellään muitakin Otavan Voltti-kirjoja.
Sara Hildenin taidemuseossa oli Wolfgang Laibin näyttely 16.9.-3.12.2000. Sen näyttelyluettelo on Tampereen kaupunginkirjastossa sekä suomen- että saksankielellä: Wolfgang Laib: läpikäytävä - ylikäytävä ja Wolfgang Laib: durchgang - ûbergang. Internetistä löytyy pari hyvää sivua: englanninkielinen http://cms.ifa.de/en/exhibitions/exhibitions-abroad/bk/laib/ ja vastaava saksaksi http://cms.ifa.de/ausstellungen/ausstellungen-im-ausland/bk/laib/
Kirjastosta toiseen toimitetaan materiaali vain siinä tapauksessa, että tekee 50c maksavan varauksen.
Hyllyssä olevan materiaalin saa ilmaiseksi vain noutamalla sen siitä kirjastosta, jossa se on hyllyssä.
Kuvia ja lyhyt artikkeli näyttelijästä löytyy tästä linkistä
http://www.geocities.com/Hollywood/Boulevard/9612/chinhan/richard.htm. Sunin tähdittämät elokuvat löytyvät täältä
http://uk.imdb.com/name/nm0838978/.
Kyllä on, tällä hetkellä palautusautomaatteja on Pukinmäen ja Viikin kirjastoissa. Myös remontin jälkeen 10.1. avattavassa Itäkeskuksen kirjastossa on automaatteja palautukseen. Näiltä internetsivuilta saat lisätietoja:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2219
http://www.lib.hel.fi/page.asp?notice=1&_item_id=5465
Kirjaston maksujen maksamista verkossa tutkitaan parhaillaan mutta minkäänlaisia päätöksiä sen suhteen ei ole tehty. Sinun kannaltasi hyvä asia on se, että kirjaston maksut eivät kasva korkoa maksua odotellessa. Sakot ovat tietysti korkeammat, jos kirja on enemmän myöhässä. Maksu on 20 senttiä/kirja/päivä. Lainat voit uusia osoitteessa http://www.helmet.fi mikäli uusittavasta materiaalista ei ole varauksia. Lisäksi tarvitaan PIN-koodi, jonka saat halutessasi kirjastosta todistamalla henkilöllisyytesi.
Kuopion kaupunginkirjaston lehtisalissa Kauppalehteä ja Taloussanomia paperiversioina säilytetään vain kuluva vuosi. Mikrotallenteina kyseisiä lehtiä vuosilta 2001 ja 2004 ei kirjastossamme ole, mutta voitte saada ne kaukolainana luettavaksi, ei kuitenkaan kotilainaksi. Mikrofilmit voitte lukea lehtisalin sukututkimushuoneessa mikrofilminlukulaitteen avulla ja tarvittaessa ottaa siellä kopioita (A3-kopion hinta 0,40e/kpl).
Kaukopalvelupyynnön voitte tehdä kirjaston tietopalvelussa (puh. 017-182319) tai netissä osoitteessa:
http://ncs.kuopio.fi/elomake/lomakkeet.php?lomake_id=312
Sieltä näette myös kaukopalvelumaksut.
Muistatko mahdollisesti mistä kirjastosta lainasit kirjan? Se voisi auttaa löytämään oikean teoksen.
Asiakkaan lainaamista kirjoista ei ole saatavissa takautuvasti tietoa.
Vastaisuuden varalle voisi olla hyötyä, jos otat käyttöön HelMetin Omissa tiedoissa lainaushistoria-toiminnon
http://www.helmet.fi/search*fin/k
HelMetistä hakusanoilla, Viipuri kuvateokset, löytyi seuraavat kirjat. Mahtaisiko näistä jokin tuntua tutulta.
http://www.helmet.fi/search*fin?/Xviipuri+kuvateokset&searchscope=9&m=&…
Jos kyseessä on vanha teos, se saattaisi löytyä Pasilan kirjastovarastossa. Varastossa on avoimet ovet keskiviikkoisin klo 14-19: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/kirjavarasto/
Mutta kokoelma on käytettävissä myös Pasilan kirjaston...
Katsoessani varauksianne kummankaan kohdalla ei näy En tarvitse jälkeen -päivämäärää. Jos HelMet-verkkokirjastossa varaukselle valitsee tällaisen päivämäärän, sitä ei voi enää myöhemmin itse muuttaa tai poistaa. Kirjaston henkilökunta voi sen kyllä tehdä. Varaukselle ei ole pakko valita En tarvitse jälkeen -päivämäärää. Päivämäärää ei kannata laittaa kuin ainoastaan silloin, kun kyseessä on esim. jokin kurssikirja, jota ei todellakaan tarvitse tietyn päivän jälkeen, kun kyseinen kurssi on esim. jo päättynyt.
http://www.kustantajat.fi/kirjasaatio/palkinnot/finlandiaehdokkaat2008/…
Suomen kirjasäätiön nettisivustoilta käy ilmi Puhdistus-romaanin ulkomaille myydyistä käännösoikeuksista.
Sivustoilta voi lukea seuraavaa:
Viro, kustantaja Varrak
Norja, Oktober
Tanska, Rosinante
Hollanti, Ambo Anthos
Saksa, Kiepenheuer & Witsch
Ranska, Editions Stock
Espanja, 451 Editores
Israel, Kinneret-Zmora
Venäjä, Limbus Press
Jossain vaiheessa Sofi Oksasen kirja on tulossa vironkielisenä käännöksenä.
Netistä ei taida löytyä listaa kotimaisten kirjojen oikeudenhaltijoista. Näissä asioissa kannattaa olla yhteydessä Sanastoon, joka on kirjailijoiden ja kääntäjien valtakunnallinen tekijänoikeusjärjestö. Yhdistys edistää, valvoo ja hallinnoi kirjoittajien tekijänoikeuslakiin perustuvia oikeuksia. Yhdistyksen nettisivuilta löytyy lisätietoa käyttöoikeuksista.
Sanasto:
http://www.sanasto.fi/
http://www.sanasto.fi/yhteystiedot.asp
Aurelia-nimen pohjana on vanha roomalainen sukunimi Aurelius, joka merkitsee kultaista. Amalia pohjautuu saksalaisperäisiin amal-alkuisiin nimiin, joita ovat mm. Amalberga ja Amalgund. Amal-alkuosan on sanottu tarkoittavan mm. työtä, tehokasta ja uutteraa. Hilma on saksalaisperäinen nimi. Nimen alkuperästä on useita käsityksiä. Se voi olla muunnos nimistä Wilhelma tai Wilhelmine, ja silloin nimen taustalla on merkitys altis suojelijatar. Se voi liittyä myös saksan kypärää ja suojaa merkitsevään helm-sanaan. Tai sitten se on Hildemar- ja Hilmar-miehennimien naispuolinen vastine. (Lähde: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, 2007)
Valitettavasti sama kortti ei käy Helsingissä, vaan tarvitset siellä heidän kirjastokorttinsa. Tervetuloa Helsinkiin! Tilapäinenkin asuja saa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteisen kortin. Pistäydy mihin tahansa näiden kaupunkien kirjastosta, ota henkilöllisyystodistus mukaan.
Rinna- nimestä on kysytty aikaisemminkin. Siteeraan vastausta tähän:
"Rinna on taustaltaan epäselvä nimi. Rakenteeltaan se muistuttaa monia tuttuja nimiä, kuten Annaa, Hannaa, Minnaa ja Sannaa..... Rinna voi olla myös muunnos nimestä Rina, jota pidetään rina-loppuisten nimien, kuten Katarinan, lyhentymänä." Lisää löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx . Kirjoita hakuruutuun sana Rinna.
Silla -nimestä en löytänyt tietoja, mutta esitän pari arvausta:
Cecilia -nimen lyhennelmä on Cilla tai Cilly. Cecilia on muinaisroomalaiseen sukunimeen Caecilius ja sen pohjana olevaan sanaan
sanaan caecus= sokea, sokaistu pohjautuva nimi.
Toinen nimi, joka saattaisi olla Sillan taustalla...
