Sirkka Paikkalan Se tavallinen Virtanen: Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 -teoksesta löytyi tieto (s. 400) että vuonna 1918 nimi muodossa Nikiforow olisi suomalaistettu Nortamoksi. Tämä suomennos ei ehkä kuitenkaan liity Konstantin Nikiforoviin.
Muita suomennoksia emme lähteittemme avulla löytäneet:
- Snellmanin kunniaksi sukunimet suomalaisiksi : Snellmanin 100-vuotispäivän 12.5.1906 suuri sukunimien suomalaistamispäivä Tampereella ja muuallakin Suomessa / Juha Javanainen (2006)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaistetuista_sukunimist%C3%A4
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Nikiforov on tai on ollut Suomessa 122 henkilöllä, joista ...
Setä tai setäpuoli ovat käyttökelpoisia nimityksiä. Kielikellon artikkeli valaisee sukulaisuussuhteiden nimityksiä https://www.kielikello.fi/-/puoliveli-ja-bonusaiti-uusperheen-nimitysten-kirjoa
Runo on nimeltään En enää etsi sanoja ja jatkuu näin:
”Koko suvisen yön
olen saarta kiertänyt
ja vedenrajasta sinulle
sanoja etsinyt.”
Koko runo löytyy Tauno Koskelan runokokoelmasta Monterilai : runoja kahdella kielellä (Länsi-Suomi, 1996).
Runo on myös kuunneltavissa Tauno Koskelan itse lausumana osoitteessa
http://www.raumakuvasto.fi/index.php?url=http://www.raumakuvasto.fi/tiedosto.php?id=1225
Kyse on suomen kielen astevaihtelusta, jolla tarkoitetaan sanansisäisten konsonanttien vaihtelua. Ilmiö liittyy tietyin edellytyksin kirjaimiin p, t ja k, ja joskus myös kirjaimiin b ja g. Astevaihelun takia sanan vartalo voi muuttua, kun siihen lisätään pääte, esim. kuppi > kupissa, pöytä > pöydällä.
Astevaihtelun ulkopuolelle jää monia sanoja. Tällaiset sanat ovat usein uusia tai uudehkoja: lainasanoja, uudissanoja, slangi- tai deskriptiivisanoja tai nimiä, esim. muki > mukin, pupu > pupun.
Lisää tietoa Ison suomen kieliopin verkkoversiosta:
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=41
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=44
Kannattaa ottaa yhteyttä Kuurojen liiton kirjastoon,
sähköposti: kirjasto@kl-deaf.fi tai puhelin: (09)580 3522. Aihe on niin spesifi, että esim. englanninkielisistä viittomakielen oppaista saattaa löytyä aiheesta tietoa. Kuurojen liiton kirjasto lupasi etsiä tietoja, kun otat yhteyttä sinne. Kuurojen liiton kulttuurikeskuksessa toimii lisäksi Kuurojen teatteri, http://www.kl-deaf.fi/portaali/toiminta/kulttuuri/teatteri.html
Turun kaupunginkirjastosta ei löydy aiheesta kirjallisuutta. Mikäli haluatte tietustella asiaa muista
kirjastoista, on alla joitakin yhteystietoja.
Sota-arkiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta:
http://www.sota-arkisto.fi/framesij.html
Tornion kaupunginkirjaston kotisivu on osoitteessa:
http://www.tornio.fi/kirjasto/ , sieltä on myös linkki esim. Lapin maakuntakirjaston kokoelmiin. Voitte kokeilla esim. asiasanoja "sotavangit" "ensimmäinen maailmansota".
Maanpuolustuskorkeakoulun kokoelmiin ei pääse Internetin kautta, mutta heillä on sähköposti osoitteessa: paakirjasto@mpkk.fi
Puolustusvoimien tutkimuskeskuksen informaatikkoon saa yhteyden puh. 03-18153236
Kyseessä on Uuno Kailaan runo Hauta meren alla kokoelmasta Uni ja kuolema (1931). Runo alkaa "Tämä tapahtui Boston-lahdella, / olen kuulla saanut niin / --" , se kertoo sukeltajasta joka lähetetään tutkimaan uponneen sukellusveneen hylkyä. 16-säkeistöinen runo on hyvin dramaattinen, kahdeksas säkeistö kuuluu näin: "Terässeinän takaa kuulunut / oli nakutus hiljainen. / Se tuskin korvaan saapui, mut / meni lävitse sydämen. / - He elävät, hautaan suljetut! / olen lähellä ihmisen."
Turun Ylioppilaslehdessä 22.9.95 olleessa artikkelissa määritellään pelon maantiede näin:
"Maantieteessä "pelon maantiede" tutkii paitsi naisten, myös esimerkiksi siirtolaisten ja vammaisten liikkumisen rajoittumista ja sitä, miten ihminen ottaa tilan haltuunsa. Marginalisoidut yksilöt joutuvat, paitsi tilaulottuvuudessa, laajemminkin koko elämänsä navigoimaan yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti" toisina." http://org.utu.fi/tyy/tyl/95/16/kaura.html
Ricky Martinin nimeä kantavat www-sivut löytyvät osoitteesta: http://www.rickymartin.com. Ne ovat kylläkin espanjan- ja englanninkieliset.
Suomenkielinen kirjakin löytyy: -Krulik, Nancy : Ricky Martin : Minun tarinani (2000)
Vanhoista Suosikki-lehdistä löytyy myös artikkeleita. Tässä muutama:
Suosikki 7/1999
Suosikki 9/1999
Suosikki 1/2000
Suosikki 1/2001
Hei!
Esim. Oulun kaupunginkirjaston kotisivuilta löytyy tietoa kaukolainauksesta http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukopal.html .
"Asiakkaat voivat tilata kaukolainaksi aineistoa, jota ei ole oman paikkakunnan kirjastoissa. Aineistoa, jota ei ole Suomen kirjastoissa, tilataan kaukolainaksi ulkomailta. Kaukolainaus on kirjastojen välistä toimintaa, jonka säännöistä tieteelliset ja yleiset kirjastot ovat yhdessä sopineet."
Suomen yleisten kirjastojen tilastot löytyvät Internetosoitteesta
http://tilastot.kirjastot.fi/?langId=fi
Tilastokantaa ylläpitää Opetusministeriön viestintäkulttuuriyksikkö.
Tunnusluku tehdään asiakkaalle ensimmäisen kerran kirjastossa. Henkilöllisyys tarkistetaan. Tunnusluvun voi tämänjälkeen vaihtaa netin kautta. Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä, www.helmet.fi, voit etsiä aineistoa Serbia ja Montenegrosta käyttämällä hakutapaa aihehaku ja antamalla hakusanoiksi Serbia ja Montenegro. Näin ei tosin kovin montaa teosta löydy , muutama englanninkielinen lähinnä. Kannattaakin hakea lisäksi hakusanalla Jugoslavia. Voit rajata hakua kuvakkeesta Rajaa/Järjestä hakua esim. kielen, aineistotyypin ja julkaisuvuoden mukaan.
Internetistä löytyy osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Serbia_ja_Montenegro suomenkielinen Wikipedian artikkeli Serbia ja Montenegrosta. (Google-haku ”Serbia ja Montenegro”, kohdistus suomenkielisille sivuille). Hakemalla Googlesta englanninkielisellä nimellä ”Serbia and Montenegro” saat useita...
Kirjastot vastaanottavat lahjoituksia. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista tavaraa kokoelmista puuttuu. Voisitte käydä näyttämässä lähikirjastossanne materiaalia, jonka haluaisitte lahjoittaa. Kirjojenne ikä ja aihepiiri ovat sellaiset, että ne ehkä kiinnostaisivat Kansalliskirjastoa, http://www.kansalliskirjasto.fi taikka Helsingin yliopiston laitoskirjastoja http://www.helsinki.fi/kirjastot/ . Lainopillista aineistoa voisi tarjota ehkä myös Eduskunnan kirjastoon, http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx .
Tarkoittanette henkilönimeä eikä päähinettä? Mielestäni muoto Hilkka olisi paras. Vaikka latinan sanakirjat yleensä viittaavatkin k:sta c-kirjaimeen, ei k-kirjainkaan ollut täysin vieras vanhalle latinalaiselle aakkostolle. Muoto Hilcca, joka olisi vaihtoehto, olisi nähdäkseni keinotekoinen ja siitä olisi paljon vaikeampi päätellä ääntämistä. 'Hilkka' päähineen merkityksessä olisi 'mitella'.
Suomenkielisenä meillä on
Mead, John S: Ford Escort & Orion 1990-2000 korjausopas.
Paikalla edellämainittu teos on Puolivälinkankaan, Rajakylän ja Maikkulan lähikirjastoissa.
Lähikirjastojen puhelinnumerot löytyvät kotisivuiltamme
http://www.ouka.fi/kirjasto/kirja-auki/yhteys.html .
Askolan kirjaston kotisivuilla todetaan seuraavasti: "Asiakas voi palauttaa Askolan kirjastoihin myös muualta lainaamansa aineiston. Muiden Porsse-kirjastojen (siis myös Porvoon) palautuksista peritään 1 €/1-5 kpl erä. Kuljetusmaksu lisätään tarvittaessa asiakkaan velkasaldoon."
http://www.askola.fi/maksut_2007.pdf
Monninkylän kirjaston aukioloajat kesällä:
Maanantai klo 10 - 15
Tiistai klo 13 - 19
Keskiviikkoisin suljettu 6.6.-8.8.07
Torstai klo 13 - 19
Perjantai klo 10 – 15
http://www.askola.fi/kirjasto.htm
Kyllä se on mahdollista. Järvenpään kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät sen kotisivulta, http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=92 .
On monta hyvää websähköpostia, kuten esim gmail.
Katso lisää:
https://www.google.com/accounts/ServiceLogin?service=mail<mpl=xena&hl…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gmail
