Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä http://www.helmet.fi löytyy aihehakua käyttämällä hakusanoilla kineettinen taide useampia teoksia. Useimmissa on kyse kuvataiteesta, mutta joukossa on myös teos Ruutsalo, Eino: Kineettisiä runoja, kuvia ja maalauksia. Teosten saatavuustiedot saa esiin viitteen alleviivattua osaa klikkaamalla. Internetistä löytyy Google-haulla hakusanoilla kinetic poetry useita viitteitä, esim. http://mrl.nyu.edu/~perlin/poetry2/.
Helkassa on tällä hetkellä tiedot n. 3 042 000 niteestä (eri nimekkeitä on n. 1 823 000), jotka sisältyvät eri Helka-kirjastojen kokoelmiin. Yliopiston kirjastojen lisäksi tietokantaan luetteloi kokoelmiaan myös kuusi yliopiston ulkopuolista kirjastoa.
Helka-tietokanta on Helsingin yliopiston kirjastojen yhteinen aineistoluettelo, johon luetteloidaan hankittuja kirjoja, aikakauslehtiä ja sarjoja, mutta ei aikakauslehtien eikä kokoomateosten artikkeleita. Tietokanta kasvaa jatkuvasti sekä kirjastoihin hankittavien uusien kirjojen tiedoilla että takautuvasta luetteloinnista.
http://www.helsinki.fi/helka/
Kirjasto voi tilata sellaista aineistoa, jota sillä ei ole tai jota se ei hanki kaukolainana toisesta kirjastosta. Kaukolainamaksut vaihtelevat kirjastoittain. Aineisto toimitetaan yleensä kirjastolle, ei suoraan lainaajalle.
TPS:n omilla sivuilla maaleja ei ole, mutta osoitteesta
www.jatkoaika.com nuo tiedot löytyvät.
Valitse ensin linkki "SM-liiga", sieltä "Tilastot". Tilastoista voit valita "Maalipörssin" ja sieltä sitten määritellä pudotusvalikosta, minkä joukkueen maalipörssin
haluat nähdä.
Ulkoministeriön kirjastosta tai um:n arkistosta ei valitettavasti ole saatavana
Japanin ulkopolitiikkaan liittyvää historiatietoa muutoin kuin normaaleista historian
hakuteoksista, joita löytyy muistakin kirjastoista.
Kehottaisinkin sinua vielä jatkamaan kyselyitä, esimerkiksi Japanin suurlähetystöstä
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=17223&culture=fi-FI…
Helsingin yliopistosta tai British Librarysta.
Ilmeisesti ei ole. Tätä Yeatsin runoa ei löydy Lahden kaupunginkirjasto käännösrunouden runotietokannasta Linkki maailman runouteen. Tietokannasta löytyy kyllä paljon muita Yeatsin runoja.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa ei ole, mutta muualla Suomen kirjastoissa joitakin on:
- Kuin kaksi marjaa, 1-4
- London cats
- Vaaralliset hölösuut
Voit pyytää elokuvia kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Vaikuttaa silltä, että ei ole. Kirjastotietokantojen ja esim. Linkki maailman runouteen -tietokannan kautta ei ainakaan löytynyt yksittäisten runojenkaan suomennoksia.
Tein yliopistokirjastojen yhteiseen Linda-tietokantaan haun sanoilla kuntarakenne OR palvelurakenne AND uudistukset. Sillä löytyi 101 viitettä, joista kaikki eivät välttämättä käsittele Paras-hanketta. Myös sanaa Paras-hanke voi käyttää hakusanana. Hakua voi tarkentaa myös sanalla maaseutu.
Kuntaliitolla on julkaisusarja Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia: http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/arttu/tutkimusraportit/Sivut/def…
Tarkistin myös toivomasi Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuskeskuksen julkaisuluettelon, ja sieltäkin saattaisi löytyä jotain sopivaa:
http://www.koskeverkko.fi/public/default.aspx?contentid=15441
Sitran julkaisuhausta ei löytynyt alussa mainitsemillani hakusanoilla mitään. Tässä kuitenkin linkki...
Pohjois-Karjala ja Savo ovat tietysti kaksi eri maakuntaa, vaikka niiden murteet jossain määrin muistuttavatkin toisiaan.
Elvi Ahon kirjassa "Siipirikon perilliset" ei pikaisella silmäilyllä näyttäisi kerrottavan Pohjois-Karjalasta vaan Savosta. Teoksen "Siipirikko" takakansitekstissä puolestaan kyllä mainitaan pohjoiskarjalainen kyläyhteisö, mutta kirjaa lukematta on mahdotonta tietää, onko itse kirjan tekstissä kerrottu tapahtumapaikkaa. Saattaahan olla, että takakansitekstiin on lipsahtanut virhe tms. Suosittelen, että luet teoksen itse, niin ehkäpä asia selviää. Tässä sen saatavuustiedot HelMet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tsiipirikko/tsiipirikko/1%2C16%2C39…
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta ( http://finna.fi useita opinnäytteitä aiheesta. Hakutermeinä käytin asiasanoja monikamerakuvaus, monikameramiksaus, monikameratekniikka, monikameratuotanto ja monikameratyö. Julkaisuja voi kaukolainata kirjaston kautta. Googlaamalla löytyi lisäksi seuraavat julkaisut, jotka ovat luettavissa verkossa: Janne Saarela: Livestream monikameratuotannossa Kassun karnevaaleilla (Mikkelin amk 1991) sekä Jaakko Alajoki: Monikameratuotannon automaattinen editointi (TKK 2006). Pekka Korvenojan kirjassa TV-kameratyön perusteet (Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia 2004) käsitellään myös aihetta. Kirja on esim. Porin kaupunginkirjaston kokoelmissa. Wikipedian artikkeli: http://fi.wikipedia.org/wiki/...
Chileen sijoittuvaa kaunokirjallisuutta ovat esim. Pelle Miljoonan Villarica, Roberto Bolanon Chileläinen yösoitto, Alberto Fuguetin Elämäni elokuvat, Marcela Serranon Näkemiin, pikku naiset ja Isabelle Allenden teokset, sekä esim. Antoinen B. Danielin Inkat. Peruun sijoittuvia ovat monet Mario Vargas Llosan teokset.
Matkakertomuksia näiltä alueilta ovat mm. Kyllikki Villan Myrskyssä, Pertti Dunckerin Merivuokko Tyynellämerellä, Matti Salon Andeilta Amazoniaan. Chilen yhteiskuntaa käsittelee mm. Jukka Koskelaisen teos Anteeksi häiriö, mutta tämä on vallankumous.
Oikeaa kuvaa ei valitettavasti ole löytynyt. Kirjassa Kuninkaantekijöistä koivistolaisiin: viisi vuosikymmentä pilapiirtäjien näkemänä (Pertti Hemanus, 1968) on joitakin pilapiirroksia vuoden 1941 Joulukärpänen –lehdestä. Niissä sivutaan aihetta. Sota-ajan Joulukärpänen-lehdet ovat vain Kansalliskirjaston ja muutaman muun yliopistokirjaston (Jyväskylä ja Turku) kokoelmissa, joten emme ole voineet tarkistaa, löytyisikö oikea pilapiirros / sarjakuva näistä lehdistä.
Helsingissä Kaupunkiverstaalla on käytettävissä Adoben Creative Cloud -ohjelmisto.
Lähde: www.kaupunkiverstas.fi/laitteet
Espoossa Entressen kirjaston mediatyöasemilla on Adobe Production Premium Creative Suite 6, mutta Espoosta ei löydy esim. Illustrator tai Lightroom ohjelmia.
Sinkkukirjojen haun epämääräiset tulokset johtuvat asiasanoituksen kehittymisestä.
Tällä hetkellä oikea termi hakea näitä kirjoja on ”sinkut”. Aikaisemmin on käytetty termiä
”yksineläjät” ja ”naimattomuus”. Näitä käytetään osin myös sinkkukirjojen kuvailussa.
Taannehtivaa asiasanoitusta ei aina ole tehty. Eli näilläkin sanoilla kannattaa hakea, vanhemmat kirjat löytyvät siten.
Haku kannattaa Helmetissä tehdä Tarkennetun haun puolella. Ensimmäiselle riville hakusana, esim. sinkut
Ja valikoista voi valita Aineistoksi kirja ja Kokoelmaksi tietokirjat tai kaunokirjat.
Voit mielellään lähettää ehdotuksia kirjoista joista puuttuu asiasana Helmet palautteen kautta, joka löytyy sivuston alalaidasta.
Nettisivuja voit hakea eri hakupalveluista(ks.http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku) hakusanoilla rastafarian hairstyles / hairdos tai dreadlocks. Näin löytyvät esim. Dreadlocks HQ, http://www.dreadheadhq.com/ , Hair Police, http://www.hairpolice.com/ ja My dreadlocks page, http://www.tachyonlabs.com/dreads.html
Kirjoja voit hakea Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta,
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ esim. asiasanalla kampaukset.
Kyllä löytyy. Esimerkiksi Antti Pietiäisen kirjassa Tunne, antitunne, perimä - johdatus tunteiden dynamiikkaan (1999) käsitellään syyllisyyttä, häpeää, vihaa, pelkoa, rakkautta ja anteeksiantamusta. Samoin kirjan Tuhkaa ja linnunrata - henkisyys mielenterveystyössä (Suomen mielenterveysseura, 1998) teemoina ovat samansuuntaiset asiat. Aiheesta löytyy lisää kirjoissa, jotka Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmän mukaan ovat luokissa 121.2 (tunne- ja tahtotoiminnot) ja 618.8 (psykoterapia, mielenterveystyö).
Islamilaisesta terrorismista puhuttaessa usein esiin nouseva ajatus paratiisista pitää muistaa suhteuttaa islamin käsityksiin ihmisestä ja pelastuksesta. Ihmisellä on vapaa tahto moraalisiin valintoihin. Jokaisen pelastus riippuu hänestä itsestään. Kuolemansa jälkeen ihminen saa palkan hyvistä teoistaan ja rangaistuksen pahoista. Islamissa ei kuitenkaan ole pelastusvarmuutta niin kuin kristinuskossa; uskova ei voi koskaan olla varma pääseekö paratiisiin, vaan kamppailu itsensä kanssa on jatkuvaa. Kapeasti "pyhäksi sodaksi" käännetty jihad tarkoittaa useimmiten juuri tällaista sisäistä kilvoittelua, "taistelua Jumalan tiellä".
Marttyyrius - kuolema uskon puolesta - kuuluu olennaisena osana shiialaisuuteen, ja luultavasti...
