Varsinaisesti käsinukketeatteria varten suunniteltuja näytelmäkirjoja löysin vain yhden:
Kanarouva Kaakerros ja muita nukkenäytelmiä / [teksti: Nanny Rantamäki]. Hki, 1989.
Lisäksi on joitakin nukketeatterinäytelmiä sisältäviä teoksia, esim.
Kadonnut anakonda ja muita lastennäytelmiä / Kari Vaijärvi. Helsinki, 2004
Nukketeatterinäytelmiä : valikoima itsekeksittyjä ja ikivihreistä saduista mukailtuja näytelmiä / Saara Kokkonen. Helsinki, 1982.
Nukketeatterinäytelmiä 2 / Inkeri Taimisto. Helsinki, 1974
Onko koira kotona? : nukketeatterinäytelmiä / Anja-Kaija Kärävä Hki, 1977.
Myös esityksen rakentamiseen ja nukkien tekoon opastavia teoksia löytyy. Näitä voi etsiä kirjaston aineistotietokannoista hakusanalla nukketeatterit. Verkkokirjastosta...
Jaarle-nimelle ei löydy taustaa käytettävissä olevista lähteistä. Sen sijaan nimi Jarl on suomalaisessa almanakassakin ja nimen suomalaisempi muoto Jaarli mainitaan esimerkiksi Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen teoksessa Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (Nemo, 2005). Jaarli-nimi tulee
muinaisskandinaavisesta päällikköä tai aatelismiestä tarkoittavasta sanasta 'jarl'. Nykynorjassa nimi on käytössä muodossa Jarle.
Veästörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi Jaarle on Suomessa ollut vuoden 1899 jälkeen 37 henkilöllä. Tällä hetkellä nimen kantajia on alle viisi.
https://nn.wikipedia.org/wiki/Jarle
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jarl
Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (...
Nimi Ventelä pohjautuu ilmeisesti henkilönimeen Vende, Wende, Winde tai Windo, josta on paljon esimerkkejä varsinkin pohjoissaksalaiselta kauppa-alueelta. On arveltu, että nimi kertoo jo hävinneistä vendeistä, jotka asuivat Baltian alueella. Nimi Ventelä on liittynyt myös paikannimistöön. Lohjalla on Ventelä-niminen kylä, joka on mainittu vuonna 1546 muodossa Wendele. Myös Viipurin pitäjässä on Ventelän kylä, ja Vuokselassa on mainittu saman niminen taloryhmä. Ventelä-nimi on mainittu kirkonkirjoissa mm. Liedossa, Isossakyrössä, Viipurissa 1400- ja 1500-luvuilla. Muodossa Ventelä nimi on mainittu 1700-luvulla myös Kalajoella ja Kortesjärvellä.
Nykyisin Ventelöitä asuu pääasiassa Pohjanmaalla ja paikoin Pohjois-Suomessa. Vuonna 2016...
YLEn tallennemyynti löytyy osoittesta http://www.yle.fi/tallennemyynti/. Sivun alaosan linkin kautta pääsee YLE-opetuspalvelujen sivulle ja sieltä edelleen myyntituotteisiin.
Digitaaliseen kuvankäsittelyyn liittyviä videoita ei näyttänyt löytyvän ainakaan Oulun eikä Helsingin kaupunginkirjastoista, ei myöskään maakuntakirjastoista. Cd-rom-muodossa löytyy jotain aineistoa ko. aiheesta. Voit tarkistaa Oulun kirjaston aineiston osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html. Maakuntakirjastojen kokoelmia pääset selaamaan osoitteessa http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm. Käytä asiasanoja kuvankäsittely, digitaalitekniikka, digitaalinen tallennus, ja rajaa aineisto cd-romeiksi.
YLE:n ohjelmistossa sekä tv:ssa että radiossa viime vuonna ollut "tuhat vuotta - sata kirjaa" -ohjelman luettelo sadasta kirjasta löytyy internetistä osoitteesta http://www.satakirjaa.fi/ .
Turun kaupunginkirjastoon on tulossa vielä tämän vuoden puolella (marras-joulukuussa) laajennettu palvelu Intro Active, jota käyttäen on mahdollista saada varausilmoituksensa sähköpostitse. Tämä palvelu on jo käytössä mm. Tampereen kaupunginkirjastossa.
Vaiennut viulu -kappaleesta on kysytty aiemminkin tässä palvelussa, silloin on todettu mm. että "Konsta Jylhän lauluun "Vaiennut viulu" on olemassa 3. ja 4. säkeistö, joita ei yleensä ole mukana nuoteissa. Nämä säkeistöt löytyvät ainakin Kansanmusiikki-lehden (4/1984) ohjelmistoliitteestä, joka sisältää Konsta Jylhän sävellyksiä sekakuorosovituksina. Sanat ovat Viljami Niittykosken."
Noin vanhaa lehden numeroa voi tiedustella ainakin lehden kustantajalta Suomen Kansanmusiikkiliitto. Sibelius-akatemian kirjastosta tätä lehden numeroa voinee lukea paikan päällä, kuten linkistä näkyy: https://uniarts.finna.fi/Record/arsca.35504
Yhteystiedot kirjastoon:
Käyntiosoite:
Musiikkitalo
Töölönlahdenkatu 16 C
00100 Helsinki...
Vastausta kysymykseesi voi vain arvailla. Asiaa on tuskin testattu koskaan.
Pelkkä jäätelön syöminen on kaukana ravitsemussuosituksista, joiden ajatellaan olevan tärkeä osa terveyden ylläpitoa. Ravitsemusterapeutti Merja Kiviranta-Mölsä sanoo Kodin Kuvalehden jutussa, että jäätelöä voi kyllä syödä joka päivä, jos ruokavalio on muuten monipuolinen. Kiviranta-Mölsä mainitsee, että litran paketti jäätelöä päivässä on kuitenkin liikaa. Todennäköisesti pelkän jäätelön syömisellä olisi täysikasvuiselle ihmiselle merkittäviä terveyshaittoja pitkällä tähtäimellä, sillä jäätelö lasketaan sangen epäterveelliseksi elintarvikkeeksi sen sisältämän rasvan ja sokerin vuoksi. Pelkän jäätelön syöminen johtaisi myös todennäköisesti jonkinasteiseen...
Voit suorittaa aineistohaun pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta: http://www.libplussa.fi asiasanoilla leikkikalut, historia. Saat tulokseksi 30 viitettä. Napsauttamalla "täydet tiedot" pääset tarkastelemaan yksittäisen julkaisun tarkempia luettelointitietoja, kun taas "saatavuustiedot" kertoo niteitten sijainnin.
Munkkiniemen kirjastossa ei ole omaa musiikkiosastoa.
http://www.lib.hel.fi/ sivulta löytyy tietoa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden musiikkiosastoista.
Jos haluat omaan kirjastoosi sellaista aineistoa jota ei siellä ole voit tehdä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi (puh. 6612 262, pernajan.kirjasto@pernaja.fi). Kaukolainan varausmaksu vaihtelee kuntakohtaisesti. Yleisten kirjastojen yhteisen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta ei välitetä aineistoa.
Tarkastin tiedustelemiesi lehtien saatavuutta. Pronail -lehteä (nettiosoite http://www.nailpro.com/ ) julkaistaan USA:ssa ja tiedonlähteitteni mukaan sitä ei tilata yleisiin eikä tieteellisiin kirjastoihin Suomessa. Sama juttu on lehden Nails (nettiosoite http://www.nailsmag.com ) kanssa. Voi olla että lehteä tilataan johonkin kauneudenhoitoalan oppilaitokseen, mutta kaikkien oppilaitosten tiedot eivät ole julkisuudessa joten en voi...
Voit hakea Turun kaupunginkirjaston kokoelmista esim. asiasanoilla maatalouspolitiikka, Suomi. Alkuun pääset menemällä verkkokirjastoon, osoitteeseen http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1
Haun avulla löytyy mm. Pietiäinen, Jukka-Pekka : Leivän syrjässä : maatilahallitus ja sen edeltäjät (1992).
Kirjan boonus on laaja lähdeluettelo.
Suomen järvien keskisyvyys on noin 7 metriä ja pienten järvien ja lampien syvyys on noin 2-3 metriä. Nämä
tiedot löytyvät Jyväskylän yliopiston tekemästä tutkimuksesta seuraavalta sivustolta:
http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-2378.htm
Lisää tietoa suomen järvistä löytyy myös Suomen ympäristökeskuksen sivuilta osoitteesta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=8103&lan=FI
Järvien synnystä ja geologiasta kerrotaan muunmuassa seuraavissa kirjoissa:
Suomen geologia (toim. Kalervo Rankama, Kirjayhtymä, 1964)
Suomen kallioperä: 3000 vuosimiljoonaa (toim. Martti Lehtinen, Pekka Nurmi, Tapani Rämö, Suomen geologinen seura 1988)
Lääketieteelliseen kysymykseesi voit saada lisävaloa jäljempänä seuraavista Helmet- kirjastojen teoksista sekä Terveystieteiden keskuskirjaston informaatiopalvelusta . Tässä ehdottamamme kirjat: 100 kysymystä ravinnosta / Antti Aro, 2002 / A-, D- ja K-vitamiinit: Leonard Mervyn, 1986. Katso myös itse lisää
Suomeksi hänestä ei taida olla kirjoitettu mitään, mutta hänen kotisivuillaan (http://www.joannsimon.com/) hän kertoo itsestään ja hevosharrastuksestaan.
Voisikohan kirja olla Florence L. Barclayn Rukousnauha? Tässä kirjassa tosin mies on sokea. Mies rakastuu naiseen, joka ei ole kaunotar. Nainen epäilee miehen rakkautta, koska tietää miehen ihailevan kauneutta. Sitten mies sokeutuu tapaturmaisesti. Kirjasta on useita suomennettuja painoksia, ensimmäinen on jo vuodelta 1914.
Toinen mahdollisuus olisi joku Theresa Charlesin romaaneista, joita on suomennettu 1960- ja 1970-luvuilla.
Claude Valentini-kellot ovat englantilaisia, katso
http://www.claude-valentini.co.uk/contact.htm
Claude Valentini on mielenkiintoinen brandi, joka vaikuttaa todella arvokkaalta, mutta todellisuudessa tämän merkin kellot ovat arvoltaan noin 40-50 €. Kyseessä on vale-brandi. Kelloja myydään bensaasemilla ja paikoitusalueilla ja myyntiä tukee huomattavat kotisivut.
Katsi BBC:n tekemä raportti aiheesta
http://www.bbc.co.uk/insideout/east/series6/car_park_peddlers.shtml
Sukuviesti, Sukutieto, Genos, Släktforskaren ja Sukuri ovat sukututkimukseen keskittyviä lehtiä.
Sukuviesti on sukuseurojen, sukututkimuksen, historian ja kulttuurin aikakauslehti. Sitä julkaisee Sukuseurojen Keskusliitto SSK ry. Se ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.
Sukutieto on Suomen Sukututkimusseuran jäsenlehti. Se ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Genos on tieteellinen aikakauskirja, jonka julkaisijana toimii Suomen Sukututkimusseura. Sen ilmestymistiheys on neljä kertaa vuodessa.
Ruotsinkielisen Släktforskaren-lehden julkaisija on Helsingfors Släktforskare r.f., ja se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
Sukuri on Vantaan Seudun Sukututkijat ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Valitettavasti en löytänyt kysymiäsi tanssivideoita Suomen kirjastoista. Mutta esimerkiksi Googlehaulla löytyy useita lyhyitä opetusvideoita myös suomeksi. Kokeile vaikka sivustoa: http://www.parapara.fi. Voit tehdä parapara-dvd-levyistä hankintaehdotuksen omaan kirjastoosi, mutta kaikkia dvd-levyjä ei valitettavasti voi hankkia tekijänoikeudellisista syistä.
Helsingissä Kirjasto 10:ssä on Vinyylibaari, jossa voi kuunnella ja soittaa lp-levyjä ja c-kasetteja sekä tallentaa niitä digitaaliseen muotoon. Lisätietoa täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?gr…
Kirjasto 10:n yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/
